Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73718

Hankkeen nimi: ARVOPURU - Uudet menetelmät mekaanisen puunjalostusteollisuuden sahanpurun jalostamiseksi arvokkaiksi biotuotteiksi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 30.8.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1, PL 8000

Puhelinnumero: +358 294 48 0000 (vaihde)

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Jaakko Ämmälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistonlehtori, kuitu- ja partikkelidispersioiden käsittelyn dosentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.ammala(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 294 48 2397

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Puutuote- ja sahatavarateollisuus on huomattava toimiala niin Suomessa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Saha- ja höylätavaran vienti oli 2016 1,6 mrd. €, mikä vastaa 65 % koko puutavaratuotteiden viennistä. Alan kannattavuus on heikko johtuen kustannusten noususta ja tuotteen hinnan laskusta. Uusimmaksi ongelmaksi on noussut sahojen tuottama puru ja kuori, joista on muodostunut kustannuksia aiheuttava jäte, sillä ne ovat jääneet uusiutuvan energian käytön lisäämistä kannustavien toimenpiteiden ulkopuolelle. Sahateollisuuden kannattavuuden parantamiseksi pitäisi löytää uusia tapoja jalostaa puru hyväkatteisiksi biotuotteiksi.

ARVOPURU-hankkeessa selvitetään sahanpurun jalostamista uudella tavalla. Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä on äskettäin löydetty kustannustehokas menetelmä tuottaa ligniinipitoisia nano- ja mikrofibrillikuituja puupitoisesta mekaanisesta massasta tai sahanpurusta ilman kemikaaleja. Hankkeessa tutkitaan menetelmän skaalautuvuutta ja soveltuvuutta teollisuusmittakaavan käyttöön. Lisäksi selvitetään voidaanko purun esikäsittelyillä vähentää energiankulutusta ja räätälöidä nanokuitujen ominaisuuksia lopputuotteen ja -käytön kannalta optimaalisiksi mm. biopohjaisissa komposiiteissa, kemikaaleissa ja pakkauksissa.

Hankkeessa käytettävän menetelmän tutkimus on vielä alkuvaiheissaan, mutta alustavat tutkimustulokset ovat erittäin lupaavia, joten hankkeessa on mahdollista päästä sekä tieteelliseen että kaupalliseen läpimurtoon. Ligniinipitoisten nanokuitujen ominaisuus- ja käyttöpotentiaalia on tutkittu vain vähän, samaten esikäsittelyjen vaikutuksista ei ole julkaistua tietoa. Hankkeen tuloksena odotetaan konseptitason tietoa kustannustehokkaista skaalautuvista menetelmistä räätälöityjen nano- ja mikrokuitujen valmistamiseksi korkean lisäarvon tuotteissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmä on puutuoteteollisuus, joissa syntyy suuria määriä purua, lastua ja hiontapölyä. Kohderyhmään kuuluu myös massatehtaat, joissa seulonnalla erotettavaa puujätettä syntyy puunkäsittelyssä, sekä uusia biotuotteita kehittävät yritykset ja tutkimuslaitokset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on metsätalouden harjoittajat, metsäurakoitsijat, puunkuljetusketjun toimijat, puutuotealan laitevalmistajat, oppilaitokset sekä niiden sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 109 333

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 243 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 689

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Kainuu, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Itä-Lapin, Porin, Loimaan, Haapavesi-Siikalatvan, Kehys-Kainuun, Oulun, Koillismaan, Ylä-Savon, Ylivieskan

Kunnat: Oulainen, Keitele, Pori, Oulu, Koski Tl, Kalajoki, Taivalkoski, Kemijärvi, Haapavesi, Kuusamo, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Erkki Koiso-Kanttilantie

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi Lapin letka -hankkeen kehittämällä suvauskoneella ei havainnut hankkeessa sukupuolittuneisuutta. (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa kuten mm. tutkijoiden rekrytoinnissa, ohjauksessa, johtoryhmän kokoonpanossa ja hankkeen johtamisessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tavoitellaan tasa-arvon edistämistä. Kuitu- ja partikkelitekniikan yksikön esimies on nainen ja naistutkijoita on n. 40 % henkilökunnasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 6
Puunjalostusteollisuuden sahanpuru on sivuvirta, josta vain osa saadaan hyödynnettyä. Tämän hetkiset hyötykäyttönäkymät, lämpö- ja sähköenergia sekä etanolin valmistus, ovat matalan lisäarvon tuotteitta. Materiaalitehokkuuden kannalta purun käyttö korkeamman lisäarvon biotuotteissa on ekologisesti järkevää, koska sillä voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Materiaalitehokkuutta lisää myös tehtyjen lopputuotteiden (paperi, kartonki, biokomposiitit) kierrätettävyys olemassa olevissa kierrätyssysteemissä. Uusi raaka-ainepohja turvaa osaltaan puunjalostusteollisuuden puun tarvetta ja vähentää hakkuupainetta metsissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 10
Uusiutuvana raaka-aineena puun ja puupurun käyttö uusissa tuotteissa esim. biokomposiiteissa ja kemikaaleina korvaa muita fossiilisia raaka-aineita mm. öljyä. Paikallinen tuotanto, käyttö ja tuotteiden valmistus on logistisesti edullista, millä on positiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Puujakeiden käyttö komposiiteissa mahdollistaa mm. keveämpien materiaalien käytön pakkauksissa ja kulkuneuvoissa, mikä vähentää kuljetuksen hiilijalanjälkeä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Sahanpuru on osittaista energiakäyttöä lukuun ottamatta hyödyntämätön sivuvirta, joten sen hyötykäyttö ei lisää alueellista puuntuotantotarvetta. Vaikka sahanpurun energiakäyttö väheneekin, puru voidaan korvata kuorijätteellä. Alueellisesti vaikutus monimuotoisuuteen on pieni, mutta laajemmasta näkökulmasta katsoen kaikki vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan tähtäävä toiminta uusiutuvia raaka-aineita käyttäen lisää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Sahanpurun pitkäaikainen läjitys lisää ravinne- ja kiintoainekuormitusta valumavesien kautta pohja- ja pintavesiin. Vaikka purun prosessointi ja jatkojalostus voivat kasvattaa kuormitusta paikallisesti, niin tilanne on kuitenkin läjitykseen verrattuna parempi. Kehitettävät teknologiat, kemikaalit ja tuotteet itsessään perustuvat vihreisiin, kestäviin modifiointitekniikoihin, jotka eivät tuota merkittävästi haitallisia päästöjä ilmaan, maaperään ja vesistöihin luontoon ja ne ovat estettävissä kokonaan ajanmukaisilla ympäristönsuojelutekniikoilla. Purun uusi hyötykäyttö lisää lämpö- ja sähköenergian tarvetta, mutta se voidaan tuota paikallisesti uusiutuvilla polttoaineella, erityisesti sahojen puunkuorella. Hyötykäyttö tuotteissa, jossa korvataan fossiilisia raaka-aineita vaikutus kasvihuonekaasujen emissiot pienenevät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kehitettävillä teknologioilla ja tuotteilla ei ole vaikutusta Natura2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää sahojen sivuvirtaa eli purua, joka tällä hetkellä on muuttumasssa jätteeksi ja kertyy läjitettäväksi sahoille. Uudet hyödyntämismahdollisuudet parantavat materiaalitehokkuutta ja vähentävät jätteen määrää. Valmistettavat biotuotteet ovat kierrätettäviä (pois lukien biokemikaalit).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Sahanpurun pääasiallinen hyödyntäminen on tällä hetkellä energiantuotannossa, mutta silti iso osa jää käyttämättä. Uudet korkeamman jalostusasteen hyödyntämistavat kohdentuvat aluksi ylijäämään ja eivät välttämättä vaikuta energiakäyttöön. Toisaalta purun jalostaminen kuitujakeiksi ja mahdollinen jatkojalostus vaatii sekä sähkö- että lämpöenergiaa, joka voidaan tuottaa sahojen ylijäämäkuorella.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Sahojen kannattavuus on tällä hetkellä heikko ja jatkuvana uhkana on tuotannon supistaminen, lomautukset ja konkurssit. Sahanpurun jalostusasteen nosto parantaa ratkaisevasti kannattavuutta. Kannattavuuden nousu puolestaan varmistaa tuotannon jatkumisen, mahdollistaa tuotannon laajentamisen ja uusinvestoinnit. Tällä on luonnollisesti suora positiivinen työllisyysvaikutus puunjalostusteollisuudessa ja välillinen metsätaloussektorilla ja palveluissa. Pelkästään kuitujakeiden tuotanto synnyttää merkittävästi uusia työpaikkoja vaikka jakeet toimitettaisiin puolijalosteina muualle loppukäyttöön. Toisaalta uusiin innovatiivisiin biotuotteisiin perustuva tuotannollinen toiminta on logistisesti edullista perustaa tuotantoalueiden läheisyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hyvinvoinnin ja työllisyyden parantuminen lisää kysyntää ja mahdollisuuksia aineettomille tuotteille ja palveluille.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Paikalliset biotuotteet voivat korvata öljypohjaisia tuotteita, ja vähentää näiden tuotteiden kuljetukseen liittyviä kustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Hanke edistää alueen työllisyyttä, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää biotalouden tutkimusta ja koulutusta Oulun yliopistossa. Puunjalostusteollisuuden työllistävä vaikutus näkyy etenkin maaseudulla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvon kannalta neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Koska hankkeen kohdealue on enimmäkseen maaseutu ja maaseutukunnat, joihin sahat ja puuntuotanto sijoittuvat, hankkeella on nähtävissä yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Hanke lisää maaseudun elinvoimaisuutta ja ihmisten mahdollisuuksia tehdä töitä ja saada palveluja kaupunkien ulkopuolellakin. Hankkeella ei oleteta olevan erityisiä kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen liittyviä vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole erityisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hanke tähtää resurssitehokkuuteen, ympäristön kuormitusta minimoiviin tekniikoihin ja vihreisiin biotuotteisiin, mikä tuo näkyvyyttä ja tunnettavuutta kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle. Ihmisten ympäristötietoisuus vahvistuu ja arvot, tiedot ja toimintatavat muuttuvat helpommin kestävän kehityksen mukaisiksi kun on konkreettisia ympäristöystävällistä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omilla valinnoilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-