|
|
|
Hankekoodi: A73722
Hankkeen nimi: Kohti vähähiilistä rakentamista - Joensuu Wood City
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennukset kuluttavat n. 40% energiasta ja tuottavat 30% hiilidioksidipäästöistä Euroopan tasolla. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta, työmaatoiminnoista, kunnossapidosta ja korjauksesta, materiaalien vaihdoista, energian ja veden käytöstä sekä rakennuksen purkamisesta ja materiaalien loppukäsittelystä. Rakennusmateriaalien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä on jo nykyisellään merkittävä, ja se kasvaa entisestään rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja energiajärjestelmien kehittyessä.
Rakennuskanta on suurimpia päästöjen aiheuttajia ja rakentaminen tehokkaimpia sektoreita vähentää niitä. Euroopassa rakennusmateriaalien päästöjen normiohjaukseen on jo siirrytty Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa. Lisäksi vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa päästöohjausta tehdään mm. Sveitsissä ja Itävallassa. Myös Suomi on kansainvälisten ilmastosopimusten ja EU:n kautta sitoutunut merkittäviin kasvihuonekaasupäästövähennyksiin.
Ympäristöministeriön toukokuussa lausuntokierrokselle lähteneet Vihreä julkinen rakentaminen – hankintaopas ja siihen liittyvä Vihreä julkinen rakentaminen - Suositukset vähähiilisen rakentamisen kriteereiksi tulevat valmistuttuaan myös ohjaamaan julkisia rakennushankkeita ja –hankintoja. Tavoitteena ministeriössä on, että 2024 mennessä kaikkien rakennushankkeiden on alitettava rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle asetetut raja-arvot. (Ympäristöministeriö 2017.)
Yleisesti ollaan samaa mieltä siitä, että puunkäyttö tulee vahvasti takaisin kaupunkirakentamiseen tulevaisuudessa resurssitehokkuuden, vähähiilisen rakentamisen ja energiatehokkuuden vuoksi. Tämän suuntainen kehitys on globaalia, josta esimerkkinä on puun hyödyntämisen lisääntyminen korkeassa kaupunkirakentamisessa. Joensuun uudessa kaupunkikonsernin strategiassa kaupunki sitoutuu edistämään puurakentamista. Lisäksi Joensuun seudun ilmastostrategiassa ja -ohjelmassa kaupunki on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä hiilinielujen kasvattamiseen. Isona tavoitteena on hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä.
Hankkeen tavoitteena on vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistason nousu Pohjois-Karjalan kuntien ja kaupunkien organisaatioissa, rakentamisen toimilan yrityksissä sekä Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja ympäristötekniikan koulutusaloilla. Hankkeen toiminnan keskiössä on elinkaaren päästölaskelmien tekeminen erityyppisille pilottikohteille. Pilottikohteet ovat tässä tapauksessa suunnitteilla olevia tai toteutuneita rakennuskohteita. Pilottikohteiden avulla laaditaan alustava kriteeristö rakentamisen elinkaaripäästöille. Kriteeristöä voidaan hyödyntää suunnittelussa pyrittäessä mahdollisimman hiilineutraaleihin ratkaisuihin. Lisäksi laadittavan kriteeristön avulla kunnat ja rakentamisen alan yritykset valmistautua tuleviin muutoksiin maankäytön ja rakentamisen säädöksissä.
Hankkeen tuloksena Pohjois-Karjalan kuntien ja kaupunkien osaamistaso liittyen vähähiiliseen rakentamiseen nousee merkittävästi. Hankkeessa luodaan askelmerkit ja edellytykset vähähiilisen kaupunkikorttelin rakentamiselle Joensuuhun. Korttelin konseptisuunnittelu pitää sisällään aluesuunnitelman, alustavat rakennus- ja rakennesuunnitelmat, kuvauksen rakennuksissa sovellettavista ratkaisuista ja teknologioista sekä sen ympäristövaikutusten arvioinnin. Syntynyttä konseptia voidaan hyödyntää muun muassa tontinluovutusten yhteydessä sekä teknologia-alustana mm. viennin edistämisen toimenpiteissä.
Hanke tukee vähähiilisten teknologioiden käyttöönottoa ja edes auttaa Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteita. Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan.
Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalan kunnat ja kaupungit ja niiden tytäryhtiöt. Kuntien ja kaupunkien osalta tärkein kohderyhmä ovat rakennusvalvonnan ja kaavoituksen työntekijät. Pohjois-Karjalassa toimivat puutuotealan, rakentamisen yritykset, alueelliset rakennusalan insinööri ja arkkitehtitoimistot sekä talotekniikan- sekä uusiutuvan energian alan toimijat. Lisäksi hankkeen kohderyhmiä Karelia-ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muiden koulutus, tutkimus ja kehitysorganisaatioiden edustajat, kehittämisyhtiöiden edustajat sekä Pohjois-Karjalan ulkopuoliset yritykset sekä kunnat ja kaupungit.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 072
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 762
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 292 960
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 454
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Rääkkylä, Kitee
Jakeluosoite: Karjalankatu 3
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin yksi osa on raaka-aineen hankinnan ja materiaalien valmistuksen ympäristövaikutusten arviointi myös luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Esimerkkinä Suomen puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 7 |
| Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvien materiaalien, kuten puuraaka-aineen, käyttö rakentamisessa on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut merkittävästi hiiltä kasvukautenaan. Toisaalta energiatehokkaiden prosessien ja tuotteiden kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 6 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä, joiden kierrätys on helposti järjestettävissä jätteen syntypaikalla. Hanke tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa ja mahdollistaa näin materiaalien tehokkaan käytön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 4 |
| Hankkeessa edistetään uusiutuvan energian käyttöä kaupunkirakentamisessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa edistetään paikallisten teollisuuden alojen kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien pohjalta mukaan lukien teknologiat ja osaaminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa tehtävien toimenpiteiden lopputulemana edistetään päästölaskentaan ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvien palveluiden syntymistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Rakennettujen ympäristöjen suunnitteluosaamiseen kuuluu myös esteettömyyden huomiointi. Uudistamalla rakennuskantaa voidaan lisääntyneen suunnitteluosaamisen ansiosta parantaa myös ympäristöjen esteettömyyttä. Rakennusmateriaaleilla on myös vaikutusta ihmisten terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Tutkimusten perusteella esimerkiksi puulla materiaalina voidaan nähdä olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan usein rauhoittavana ja turvallisena ja puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa huoneilman kosteusvaihteluita. Hankkeessa tuotetaan puolueetonta tietoa rakentamisen ympäristövaikutuksista. Tämä on tärkeää tuoda myös tavallisten kansalaisten tietoisuuteen, sillä he rakennusten loppukäyttäjinä heillä on mahdollisuus edistää vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 1 | 4 |
| Hankkeen avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hanke edistää osaamista liittyen ympäristötehokkaiden rakentamisen ratkaisuihin ja teknologioihin. | ||
Hankkeen isona tavoitteena oli vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistason nousu Pohjois-Karjalan kuntien ja kaupunkien organisaatioissa, rakentamisen toimialan yrityksissä sekä Karelia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan ja ympäristötekniikan koulutusaloilla. Hankkeen tavoitteena oli elinkaariarviointien sekä päästölaskelmien tekeminen todellisille pilottikohteille. Hankkeen tavoitteena oli myös laatia konseptisuunnitelma hiilineutraalista kaupunkikorttelista. Hankkeen toiminta oli jaettu kolmeen eri työpakettiin, joita olivat: (1) Vähähiilisen rakentamisen osaamisen siirto, (2) Elinkaarisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi ja (3) Hiilineutraalisen kaupunkikorttelin konseptisuunnittelu.
Osana hankkeen toteutusta järjestettiin osaamisen siirtoon tähtääviä työpajoja, seminaareja ja opintomatkoja, pidettiin aihepiiriin liittyviä esityksiä eri foorumeilla sekä tuotettiin opastusmateriaaleja ja julkaisuja. Hankkeen aikana laadittiin rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkiarviointi kuudelle eri rakennukselle. Näitä olivat Tohmajärven koulukeskus, Lieksan koulu, Kontioniemen koulu, Nurmeksen puutalokortteli (kerrostalo ja päiväkoti) ja Nepenmäen koulu. Hankkeessa tuotettiin myös konseptitason suunnitelmat hiilineutraalista kaupunkikorttelista, mukaan lukien tyyppikerrostalo. Lopputuloksena syntyi alustavat rakennesuunnitelmat viidestä eri toteutusvaihtoehdosta (puuranka, massiivipuu, betoni ja kaksi hybridirunkoyhdistelmää), joiden osalta suoritettiin myös elinkaaren hiilijalanjälkiarviointi. Hankkeen aikana toteutettiin aktiivista sidosryhmäyhteistyötä kohderyhmien kanssa, mukaan lukien asiantuntijatyöskentely Ympäristöministeriön kanssa. Lisäksi osana toimenpiteitä osallistuttiin Euroopan komission EU Level(s) -pilotointiohjelmaan, jonka tavoitteena oli rakennusten elinkaariarvioinnin harmonisoiminen sen jäsenmaissa. EU Level(s) arviointimenetelmästä on julkaistu myös päivitetty versio pilotoinnin tuloksien pohjalta.
Hankkeen toiminnan tuloksena hankkeen sidosryhmät ovat saaneet ajantasaista tietoa valmisteilla olevista rakentamisen vähähiilisyyden säädöksistä, rakentamisen elinkaaren hiilijalanjäljen laskennasta, rakennustuotteiden ympäristöselosteista, vähähiilisyyden kriteerien hyödyntämisestä julkisissa hankinnoissa ja päästöihin vaikuttamisen keinoista rakennushankkeissa. Hankkeessa luotu vähähiilisen asuinrakennuksen konsepti ja sen alustavat rakennesuunnitelmat ovat julkisesti saatavilla ja hyödynnettävissä eri rakennushankkeiden yhteydessä. Tehdyt rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmat toimivat erityisesti osaamisen siirron työkaluina: vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä osaamistaso voidaankin nähdä nousseen varsinkin Pohjois-Karjalan kuntaorganisaatioissa.
Karelia-ammattikorkeakoulun uudessa strategiassa 2030 ”Vähähiiliset ratkaisut!” on nostettu yhdeksi viidestä keskeisimmästä teemasta, joissa tavoitellaan kansallista ja kansainvälistä edelläkävijyyttä erityisesti rakentamisen yhteydessä. Karelia-ammattikorkeakoulu on myös ottanut rakennusten elinkaaren päästölaskennan osaksi opintotarjontaansa ja aloittaa täysin uuden puu- ja vähähiilisen rakentamisen insinöörikoulutuksen syksyllä 2021. Näillä toimenpiteillä varmistetaan osaltaan osaavan työvoiman saatavuus ja täydennyskoulutusmahdollisuudet muuttuvassa toimintaympäristössä.