Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73751

Hankkeen nimi: Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö, kehitystyö (Kuopio HealthLab)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 017-255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Jääskeläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TK -päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.jaaskelainen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-785 6466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuopion alue on profiloitunut terveysalan osaamis- ja kehittämiskeskuksena, jonka tutkimuslaitokset ja yritykset tuottavat kansainvälisesti merkittäviä terveysalan tutkimustuloksia ja ratkaisuja. Kuopiossa on nyttemmin visioitu terveysteknologian noususta muiden alueen kasvualojen rinnalle merkittäväksi tuotannon alaksi. Jotta Kuopion visio toteutuu, tulee alueelle luoda terveysteknologian palveluympäristö, joka vastaa niin terveysteknologiaa tuottavien kuin sitä hyödyntävienkin toimijoiden tarpeisiin. Savonia-ammattikorkeakoulu on lähtenyt yhteistyössä muiden alueen toimijoiden, Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion kaupungin sekä alan yritysten kanssa kokoamaan Kuopio Health-kokonaisuutta, johon kytkeytyy merkittävänä osana myös terveysteknologian tutkimus-, tuotekehitys- ja testauspalvelut.

Savonia-ammattikorkeakoulun Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö (HealthLab)-hankkeessa kehitetään terveysteknologia-alan toimijoille tuotekehitys- ja testausympäristö, jossa pystytään tukemaan asiakkaiden tuotekehitysprosessia sen eri vaiheissa. Hankkeessa suunniteltavassa ja toteutettavassa kokonaisuudessa on kolmeen terveystekniikan aihealueeseen kehitettävät ympäristöt: käytettävyyden testaus- ja kehitys, terveyspelien, simulaatioiden ja –sovellusten testaus- ja kehitys sekä EMC-testaus. Ympäristö tarjoaa alan palveluja yrityksille, julkisorganisaatioille, tutkija- ja opiskelijaryhmille sekä aloittaville yrittäjille.

Terveysteknologian tuotekehitys ja -testausympäristö-hankkeen päätavoitteina ovat:
I. Täydentää alueellista terveysteknologian palvelu- ja TKI-tarjontaa
II. Hyödyntää Savonian olemassa olevia tila-, laite- ja ohjelmistoresursseja sekä osaamista terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristössä
III. Luoda terveysteknologia-alan toimijoille Kuopio living lab- kokonaisuuteen kuuluvaa alkuvaiheen palvelutarjontaa tuotekehityksen ja testauksen osana

Hankkeen sisältö on jaettu 5 työpakettiin:
1. Terveysteknologian käytettävyyden testaus- ja kehitysympäristö
2. Terveyspelien, -simulaatioiden ja -sovellusten testaus- ja kehitysympäristö
3. EMC-laboratorion testauskaluston täydentäminen ja käyttöönotto
4. Lääkintälaitteiden EMC-testien akkreditointi
5. Hankkeen hallinto ja viestintä

Hankkeen tuloksia ovat:
1. Toimiva terveysteknologian käytettävyyden testaus- ja kehitysympäristö, joka palvelee yrityksiä ja muita asiakkaita.
2. Toimiva terveyspelien, -simulaatioiden ja -sovellusten testaus- ja kehitysympäristö, jossa yritykset ja muut asiakkaat saavat apua testaus- ja kehitystarpeissaan sekä koulutusta pelien kehittämiseen ja pelillistämiseen.
3. Lääkintälaitteiden EMC-testaukseen soveltuva akkreditoitu EMC-laboratorio palveluineen

Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat:
•Terveysteknologia-alan yritykset saavat nopeamman tuotekehitysprosessin, vähemmän tuotekehityksen virheitä, oikeaan asiakastarpeeseen vastaavat tuotteet, jotka täyttävät terveydenhuollon alan vaatimukset.
•Asiakkaat saavat käyttöönsä tuotteita, jotka ovat testattuja, sisällöltään alan vaatimuksia vastaavia sekä oikeaan alan tarpeeseen vastaavia.
•Alueelle käynnistyy, kasvaa ja siirtyy enemmän kansainvälisesti menestyviä terveysteknologia-alan yrityksiä.
•Alueelle syntyy uutta liiketoimintaa ja osaamista

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat terveysteknologian yritykset ja -yhteisöt sekä myös alkuvaiheen yrittäjät. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon koulutuskuntayhtymän, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Kuopion kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston henkilöstö sekä opiskelijat kuuluvat hankkeen kohderyhmään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kohderyhmäyritysten tuotteiden ja palvelujen ostajat ja hyödyntäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 406 658

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 386 397

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 580 940

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 551 996

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Kuopio, Varkaus, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Hankkeessa kehitettäviä asiantuntijapalveluja käyttävät tasapuolisesti mies- ja naisasiakkaat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Asiantuntijatehtävät ja -työmahdollisuudet ovat sukupuolesta riippumattomia. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen "Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa" -ohjeen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin huomioitu hankkeen toimenpiteissä ja ne tukevat välillisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeessa kehitetään useita palveluja, joiden avulla edistetään jossakin määrin kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke on neutraali ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisen suhteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on neutraali kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa on neutraalin vesien- sekä maaperän suojelun kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on neutraali Natura 2000 -ohjelman kohteiden kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeessa kehitetään useita palveluja, joiden avulla edistetään jossakin määrin tuotteiden laatua ja sitä kautta vähennetään materiaalien kulutusta sekä jätteiden tuotantoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hanke on neutraali uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeessa kehitetään useita palveluja, joiden avulla edistetään jossakin määrin kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 2
Hankkeessa kehitetään useita paikallisia palveluja, jotka vähentävät liikkumisen ja tavaralogistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 4
Hankkeessa kehitetään useita palveluja, joiden avulla edistetään joissakin tapauksissa välillisesti hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on neutraali tasa-arvon edistämisen suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke on neutraali yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden suhteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on neutraali kulttuuriympäristön suhteen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on neutraali ympäristöosaamisen suhteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Savonia-ammattikorkeakoulun Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö (Kuopio HealthLab) -hankkeessa kehitettiin terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan toimijoille tuotekehitys- ja testauspalvelut sekä tuotekehitysympäristö, jossa tuettiin asiakkaita tuotekehityksen eri vaiheissa. Palveluja tarjottiin yrityksille, julkisorganisaatioille, tutkija- ja opiskelijaryhmille sekä aloittaville yrittäjille. Hankkeen aikana kehitettiin Savonian Living Lab –toiminta, joka on nykyään kiinteä osa Kuopio Living Lab toimintaa yhdessä Kuopion kaupungin ja KYS:n kanssa. Tässä raportissa käsitellään yhteisesti kehittämis- sekä investointihankkeen tuloksia, koska nämä liittyivät keskeisesti toisiinsa. Tämän vuoksi tässä raportissa käytetään termiä Kuopio Living Lab, koska kokonaispalvelu näkyy ulospäin ko. käsitteen ja brändin alla.

Viestintä Kuopio Living Lab-toiminnasta on tapahtunut yhteisen brändin alla sekä toiminnalla on yhteiset nettisivut. Kaikki yritysten yhteydenotot tulevat Living Lab -palveluun organisaatioiden yhteisen yhteydenottolomakkeen kautta ja eri organisaatioiden Living Lab -koordinaattorit ovat hankkeen aikana tavanneet viikoittain. Hanke täydensi Kuopio Health ekosysteemiä asiakasrajapintaan toteutetuilla testialustoilla ja toimi startup- ja kasvuyritysten kumppanina tutkimus- ja kehittämisprosesseissa.

Hankkeen aikana tehtiin myös yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon kanssa järjestämällä mm. Grindery –tapahtuma. Muiden UEF:n toimijoiden (tutkimusryhmät jne.) kanssa käytiin alustavia keskusteluita yhteistyön mahdollisuuksista. Tämä yhteistyön rakentaminen jatkuu edelleen mm. UEF:n Smart Sleep –hankkeen kautta.

Hankkeessa kehitettiin vapaamuotoisen innovatiivisen kehittämisen mahdollistava koulutus- ja pelinkehitysympäristö, joka on varusteltu soveltuvalla teknologialla. Ympäristöön hankittu laitteisto tukee laaja-alaisesti Savonian kehitystoimintaa ja opetusta (mm. VR- ja AR-lasit, PC-tietokoneet, ohjelmistot, peliohjaimet, näytöt, erikoisohjaimet ja sensorit). Ympäristön fyysinen paikka on Microkadun kampussydämessä ja kantaa nimeä XR Center. Hankkeen jälkeen kehitystyö on jatkunut mm. Desing Centerin kanssa (palvelun konseptointi).

Hanke piti sisällään erilaisten palvelupakettien muotoilun ja niiden kokeilun/pilotoinnin asiakkaiden kanssa, toiminnan kustannusten määrittämisen, liiketoimintamallin kehittämisen, palveluprosessin muotoilun sekä yhteistyön kehittämisen KYS:n ja Kuopion kaupungin Living Labin kanssa. Hankkeen päättyessä luotiin toimintatapa Kuopio Living Labin jatkamiseksi hankkeen jälkeen, luotiin yhtenäinen palveluiden hinnoittelumalli sekä julkaistiin myytävien Living Lab palveluiden palveluportfolio. Living Lab jatkaa toimintaansa yhdessä Business Centerin (BC) kanssa. BC:llä on monipuolinen ja laaja-alainen liiketoimintaosaaminen sekä hyvä valikoima erilaisia palveluja ja tätä Kuopio Living Labin palvelut täydentävät.

EMC laboratorion puolella (TP3 ja TP4) puolella toteutettiin mittava laitehankintakokonaisuus. Keskeinen syy tälle oli uusien standardien tuomat uudet vaatimukset. Mittavin yksittäinen hankinta oli immuniteettitestauslaitteistokokonaisuus. Hankinnat saatiin toteutettua ja vietyä maaliin, mutta aikataulustaan myöhässä. Tähän vaikutti, että ensimmäinen tarjouskilpailu jouduttiin keskeyttämään. Käyttöönottoa hidasti se, että laitteisto ei täyttänyt alkuun hankinnnan vaatimuksia ja päätoimittaja ei pystynyt lähettämään koronan vuoksia asiantuntijoitaan paikalle. Haastetta aiheutti myös vanhan laitekannan ja eri sukupolven ohjelmistojen yhteesovittaminen päivitettyyn kokonaisuuteen. Lopulta laitteisto saatiin vaatimusten mukaiselle tasolle.

Hankesuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi kymmenen uuden testausmenetelmän akreditointi. Ennestään Savonialla oli akreditoituna viisi menetelmää. Lisäksi akreditointi koski viittä erillistä tuoteperhestandardia. Testausmenetelmistä saatiin kaikkiaan seitsemän toteutettua tavoitteen mukaisesti. Loppujen menetelmien osalta olisi tarvittu tehdä laiteinvestointeja, joita ei ollut huomioitu hankesuunnitelmassa. Myös laiterikko esti yhden menetelmän loppuunsaattamisen. Tuoteperhestandardien akkreditointi ei ollut vielä mahdollista, koska niiden soveltamista testausmenetelmistä osa jäi vielä akkreditoimatta. Näidenkin osalta päästiin kyllä merkittävästi eteenpäin ja yhteenvetona voidan todeta, että saavutimme n. 75 - 80 % hankesuunnitelman tavoitteet.

Hankkeen tuloksia ovat:

1. Toimiva terveysteknologian käytettävyyden testaus- ja kehitysympäristö, jossa on yrityksille ja muille asiakkaille tuotteistetut tuotekehitys- ja testauspalvelut (palveluportfolio)
2. Toimiva terveyspelien, -simulaatioiden ja -sovellusten testaus- ja kehitysympäristö, jossa yritykset ja muut asiakkaat voivat yhteiskehittää omia tuotteita ja palveluita. Ympäristö palvelee myös opetuksen tarpeita.
3. Lääkintälaitteiden sähkömagneettisen yhteensopivuuden testaukseen soveltuva akkreditoitu EMC-laboratorio laajennettuine palveluineen (testausmenetelmät) ja päivitettyine laitteineen.