|
|
|
Hankekoodi: A73786
Hankkeen nimi: SAVON SILMUT -pienten elintarviketoimijoiden sparraushanke
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.10.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Kehitysyhtiö Savogrow Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2660204-2
Jakeluosoite: Jalkalantie 6
Puhelinnumero: 0207464600
Postinumero: 77600
Postitoimipaikka: Suonenjoki
WWW-osoite: http://www.savogrow.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sonja Mäkkeli
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sonja.makkeli(at)savogrow.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4922100
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SAVON SILMUT – pienten elintarviketoimijoiden sparraushanke 1.4.2018 – 31.8.2020
Savon silmuissa Pohjois-Savon pienet elintarviketoimijat (mikroyritykset) ja raaka-aineiden jatko-jalostuksesta kiinnostuneet maatilat saavat konsultaatiota ja käytännön läheisiä palveluita oman toimintansa kehittämiseksi markkinalähtöisestä näkökulmasta. Silmuja sparrataan uusille kasvupoluille tuotekehityksen, koemarkkinointien ja asiakashallinnan keinoin. Erilaisten ruokatapahtumien, opintoretkien, tietoiskujen ja digitaalisaatioon liittyvien kanavien välityksellä maakunnasta etsitään myös uusia elintarvikealasta kiinnostuneita henkilöitä, joita innostetaan mukaan yritystoimintaan ja osallistumaan mm. lähituotteiden tuote-esittelijävalmennukseen. Toimenpiteet ovat Pohjois-Savon maakuntaohjelman mukaisia erityispainopistealueita elintarvikkeisiin liittyen.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on toimia Ruokalaakso –konseptin ”syöttöalustana” ja tehdä tunnetuksi maakunnan tuotekehitystiloja. Alkutuotannon toimijoita sparrataan jatkojalostamaan raaka-aineitaan huomioiden yhtenä kohderyhmänä aasialaiset turistit. Osallistujien elintarviketeknologista osaamista vahvistetaan hankkeen aikana tuotannon optimointiin liittyvien asioiden käsittelyllä. Tiloissa järjestetään myös käytännönläheisiä koulutuksia, mikä osaltaan madaltaa yritysten kynnystä ostaa jatkossa palveluita Ruokalaakson kautta.
Hankkeen hallinnoijana on Kehitysyhtiö SavoGrow ja osatoteuttajana Navitas Yrityspalvelut. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Ruokalaakson toimijoiden ja ProAgrian kanssa.
Pitkän aikavälin tuloksena nykyisten mikroyritysten oman osaamisen kasvu eri toiminta-alueilla (mm. tuotannon optimointi, myynti, markkinointi, verkostoituminen) on nostanut liikevaihtoa ja johtanut työntekijöiden palkkaamiseen. Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen määrä on lisääntynyt ja lähituotteiden tunnettuus on parantunut.
Hankkeen kohderyhmänä ovat maakunnan pienet elintarviketoimijat (mikroyritykset) ja alkutuotannon toimijat sekä elintarvikealasta kiinnostuneet henkilöt. Hankkeeseen ei oteta mukaan Ruokalaakso –hankkeeseen sitoutuneita yrityksiä.
Välillisinä kohderyhminä ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, suurtaloudet ja ravintolat, vähittäiskaupat ja tukkuliikkeet. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. kuntien elinkeinotoimien, uusyrityskeskusten, MTK-paikallisyhdistysten ja osuuskunta LähiSavon kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 285 065
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 150
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 365 165
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 335 229
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5.50, joihin työllistyvät naiset 3.00
Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3.00, joista naisten perustamia 2.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 5 |
| Mikroyritysten elintarvikeprosessien monipuolinen kehittäminen merkitsee raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä ja pienempää hävikkiä. Hankkeessa edistetään lähiraaka-aineiden käyttöä, mikä vähentää kuljetusmatkoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa edistetään digitaalisuutta mm. viestinnässä ja koulutuksissa, mikä vähentää liikkumista paikasta toiseen. Paikallisten raaka-aineiden käyttö vähentää kuljetustarpeita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Esim. villiyrttien tai uuden mansikkalajikkeen viljely (hilloksi sopiva laji) edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Raaka-aineiden mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen ja jätemäärän vähentäminen vähentävät kasvihuonepäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 3 |
| Mikroyrityksille annetaan ympäristökoulutusta ja hankkeessa kiinnitetään huomiota sivuvirtojen hyödyntämiseen. Elintarvikeprosessien kehittäminen vähentää selkeästi jätteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Maaseudulla ja pienissä yrityksissä käytetään yleisesti uusiutuvia energianlähteitä. Hankkeessa parannetaan osallistujien ympäristötietoutta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 7 |
| Paikallista elintarviketuotantoa rakennetaan kestävälle pohjalle tehostamalla / monipuolistamalla alkutuotantoa sekä edistämällä paikallisten raaka-aineiden jatkojalostamista ja tuotteiden myyntiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja esim. lähituotteiden myynnin edistämiseksi ja marjojen jatkojalostamisen aloittamiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 2 |
| Paikallisten raaka-aineiden jatkojalostaminen tuotteiksi ja myynnin edistäminen Pohjois-Savossa esim. suurkeittiöille vähentää kuljetustarpeita ja helpottaa logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 4 |
| Hanke helpottaa yrittäjän arkea ja uusien asioiden omaksumista. Yrittäjä verkostuu saman alan toimijoiden kanssa, mikä osaltaan lisää hyvinvointia. Uudet palvelut ja työllisyyden edistäminen lisäävät yleistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tasa-arvotavoitteiden suhteen neutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Yritysten toiminnan kehittäminen voi luoda uusia työpaikkoja maahanmuuttajille tai he kiinnostuvat elintarvikealasta ja haketuvat myöhemmin sille alalle töihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 5 |
| Hanke edistää maaseudun elinkeinoja rikastaen Pohjois-Savon kulttuurimaisemaa ja eläviä kyläyhteisöjä. Myös alueen ruokakulttuuri vahvistuu. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 6 |
| Hankkeessa panostetaan osallistujien ja yritysten ympäristöosaamiseen mm. ympäristöpassin ja Eko-kompassi -ohjelman avulla. | ||
Hankkeen kohderyhmänä olivat Pohjois-Savon elintarvikealan mikroyritykset, alkutuotannon toimijat sekä elintarvikealasta kiinnostuneet henkilöt, joilla ei ollut Y-tunnusta. Hankkeeseen saatiin mukaan 26 mikroyritystä ja 5 henkilöä ilman omaa Y-tunnusta. Näiden lisäksi erilaisiin tapahtumiin, opintoretkille ja koulutuspäiviin osallistui yhteensä satoja henkilöitä.
Hankkeen aikana erilaisia teemallisia tilaisuuksia (pienryhmäopetukset, verkostoitumistilaisuudet, koulutuspäivät, työpajat) järjestettiin yhteensä 41 kpl, opintoretkiä maakunnan sisällä 11 kpl ja muualle Suomeen 4 kpl. Isompia ja pienempiä markkinointitapahtumia lähituotteiden myynnin edistämiseksi järjestettiin yhteensä 22 kpl.
Kevään ja kesän 2019 isoimmat ponnistukset olivat silmujen pop up tila- ja kesämyyntiverkoston rakentaminen läpi Pohjois-Savon sekä Vege- ja lähiruokafestareiden rakentaminen Suonenjoen Mansikkakarnevaalien yhteyteen. Kuuden erilaisen kesämyyntipaikan avulla saatiin liikkeelle mukana olevien yrittäjien lähituotteita, opetettiin myyntiin ja markkinointiin liittyviä asioita sekä tuotiin myyntiin turisteille sopivia tuliaisia. Vege- ja lähiruokafestarit kiinnostivat mediaa nostaen lähiruoan arvostusta maakunnassa ja poikivat osallistujille uusia kontakteja ja verkostoitumiskanavia.
Futurian tuotekehitystiloissa kävi 70 % hankeyrityksistä tekemässä omia tuotteitaan tuotekehittäjän opastuksessa. Suurin osa kehitellyistä tuotteista oli marjapohjaisia (kastikkeet, hillot, mehut, kuivatut jauheet, marmeladit, vaahtokarkit) mutta myös mm. kalapihvejä, kuivalihalastuja, makkaroita, salaattipohjia ja jäätelöä tehtiin uusilla resepteillä ja uuden laitekannan avulla. Puolet heistä käytti tiloja loppuaikana myös itsenäisesti omien raaka-aineidensa jatkojalostukseen. Täysin uniikkeja tuotteita kehitettiin n. 60 kpl, joista eniten näkyvyyttä on saanut Suomen ensimmäinen vegaaninen pehmytjäätelö, ja muokattuja, uudistettuja tuotteita kehitettiin n. 50 kpl. Tuotekehitystilojen käyttöaste nousi hankkeen aikana 47 %.
Hanke teki kevään 2020 aikana tiivistä yhteistyötä ERG-hankkeen (European Region of Gastronomy) kanssa liittyen Local Food Gift -työpajojen (4 kpl) järjestämiseen, joissa tavoitteena oli valmentaa yrityksiä työstämään ruoka- tai keittiötavaralahja omista raaka-aineistaan /tuotteistaan. Kehitystyötä arvioitiin Kuopiossa 26.8.2020 pidetyssä aluekilpailussa, johon osallistui kolme silmu -yrittäjää. Kansainväliseen loppukilpailuun pääsi 8 suomalaista tuotetta, joista kaksi oli yhdeltä silmu -yrittäjältä.
Kevään ja kesän 2020 aikana silmu -yrittäjät työstivät asiantuntijan johdolla omia yritystarinoitaan, joita he voivat hyödyntää markkinoinnissaan eri muodoissa. Tarinat julkaistiin lyhennetyssä versiossa silmujen vuosikalenterissa 2021 (A4 kokoinen) sekä ISSUU -verkkolehtialustalla. Kalentereita painettiin 500 kpl ja silmu -yritysten lisäksi niitä jaettiin maakunnassa + ruokasektorin toimijoille ympäri Suomea.
Hankkeessa tehtiin paljon yrityskohtaista konsultaatiota liittyen seuraaviin teemoihin: tuotekehitys (mm. prosessit, reseptiikka, säilyvyys), laadunvalvonta, ravintoarvolaskelmat, pakkausmerkinnät, markkinointi, myynti, some- ja digiasiat, liiketoiminta ja rahoitus. Yrittäjien verkottaminen keskenään ja muihin toimijoihin on myös ollut yksi merkittävä työsarka sekä eri hankkeiden ja sidosryhmien välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen.