|
|
|
Hankekoodi: A73873
Hankkeen nimi: 6AIKA Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.5.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: Aleksis Kivenkatu 14-16 C PL 487
Puhelinnumero: 03 565 611
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Inha
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö, Smart Tampere -ohjelma
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.inha(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408016035
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Energiaviisaat kaupungit -hankkeen tavoitteena on nostaa osallistuvat kaupungit kansainvälisiksi esimerkkialueiksi energiatehokkaassa asumisessa, nollaenergiarakentamisessa, monimuotoisen energiajärjestelmän toteuttamisessa, energiatehokkuuden seurannassa ja käyttäjien ohjaamisessa.
Energiajärjestelmien integroituminen ja älykäs ohjaus mahdollistavat avoimet alueelliset energia-alustat sekä joustavien ja kaksisuuntaisten energia-ekosysteemien kehittymisen. Energia-alustat mahdollistavat yritysten ja kiinteistöjen energia-ekosysteemin muodostumisen ja uusien energiapalveluliiketoimintojen kehittämisen.
Energiaviisaassa kaupungissa rakennukset ja alueet toimivat aktiivisena osana energiajärjestelmää, energian tuottajina, varastoijina ja kuluttajina. Energiatehokkaat ja vähähiiliset rakennukset mahdollistavat uusiutuvan energian hyödyntämisen, reaaliaikaisen energian kulutuksen seurannan ja alueelliset nolla- tai plusenergiajärjestelmät.
Hankkeessa kerätään dataa niin energian kulutuksesta ja tuotannosta kuin kiinteistöjen käytöstä. Esimerkiksi rakennusten käyttäjien ja käyttötapojen analysoinnin rooli kiinteistön ohjaamisessa kasvaa. Kerättyä tietoa hyödynnetään mm. yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.
Hanke on sukupuolineutraali, mutta hankkeen toimintatapa ja tavoitteet edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen pilottiympäristöt ja kaikki toiminta ovat avoimia yrityksille, palveluiden kehittäjille ja niiden käyttäjille sukupuolesta riippumatta. Hanke mahdollistaa uusien palveluiden räätälöimisen kaupunkien asukkaille ja siten yhdenvertaisen asukkaiden kohtelun (sukupuoli ja mahdolliset erityisryhmien tarpeet huomioiden). Hanke avaa teknologian välityksellä palveluiden kehittämismahdollisuuden molemmille sukupuolille. Näin palveluiden tuottamisessa ja tarjoamisessa kuin niiden käyttämisessä ovat luontevasti mukana sekä miehet että naiset. Energiapalvelujen käyttäjälähtöinen visualisointi ja palvelumuotoilu mahdollistavat tasa-arvoisen vaikuttamisen.
Toimenpiteet:
Hankkeen yhteiskehittämisessä integroidaan kokonaisvaltaisesti kaupunki-, yritys- ja käyttäjänäkökulmat. Hankkeen työpakettien ja toimenpiteiden läpileikkaavia toimintatapoja ovat markkinavuoropuhelu, käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu ja datan mittaus, mallinnus ja simulointi.
Hankkeessa
- ratkaistaan alueellisen ja korttelitason energiatuotannon, kysyntäjouston, kulutuksen ja varastoinnin suunnittelun ja toteutuksen haasteita luomalla simulointimalli, joka mahdollistaa alueellisen ja älykkäillä ohjausjärjestelmillä muuhun energiaverkkoon liittyvän energiaviisaan lähes nollaenergia-alueen ja korttelin suunnittelun ja toteutuksen. Kaupungit avaavat esimerkkikortteleita energiapalvelualustoiksi, joissa kiinteistöt voivat toimia virtuaalivoimalaitoksina. Esimerkkikortteleissa kehitetään kaksisuuntaisia ja älykkäitä energiaverkkoja, jotka mahdollistavat energiaekosysteemin, joka yhdistää kiinteistöt, yritykset ja asukkaat aktiivisiksi energiatoimijoiksi.
- kehitetään älykkään ja energiaviisaan rakennuksen konsepteja, tunnistetaan rakennuksen optimaaliselle ohjaamiselle olennaiset datavirrat ja kehitetään kiinteistön käyttöä kuvaavan datan keräämistä yhteistyössä yritysten kanssa. Pilottirakennuksissa integroidaan energia-, olosuhde- ja käyttäjädata yhteiselle alustalle, mikä mahdollistaa rakennuksen käyttöliittymän kehittämisen käyttäjien, huoltohenkilöstön ja päättäjien tarpeisiin.
- edistetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja energiatehokkuuskumppanuusmalleja kansallisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kartoitetaan markkinoilla olevat konseptit ja niiden puutteet. Luodaan konsepti / toimintamalli yritysten ja kaupunkien väliselle energiatehokkuuskumppanuudelle. Lisätään kaupungin ja yritysten osaamista energiaremonttien teettämisessä, palveluiden hankinnassa sekä energiaviisaassa rakentamisessa.
- kehitetään kaupunkisuunnittelun työkaluja lähes nollaenergia-alueiden suunnitteluun sekä olemassa olevien alueiden energiajärjestelmän kokonaisoptimointiin.
Tulokset:
EKAT-hankkeessa kehitettävä malli älykkään ja energiaviisaan alueen suunniteluun ja olemassa olevien alueiden energiaremontointiin varmistaa onnistuneen markkinavuoropuhelun kaupungin ja yritysten välillä. Yritysten ja kaupunkien välistä verkostoa ja yhteistyötä tukee myös energiatehokkuuskumppanuusmallin uudistaminen.
Hanke parantaa olemassa olevien alueiden ja rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä, sekä mahdollistaa kaupunkien kiinteistöryhmien hyödyntämisen virtuaalivoimalaitoksena. Hankkeella vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään kiinteistöjen viihtyvyyttä ja terveellisyyttä mm. kiinteistöjen olosuhdeohjausta kehittämällä. Hanke lisää kaupunkien osaamista kysyntäjoustoratkaisujen hyödyntämisestä sekä yritysten ja käyttäjien osallistamisesta energiamurroksen tuomien haasteiden ratkaisemiseen.
EKAT-hankkeen toimilla on merkittävää vaikutusta kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja sen toimilla vaikutetaan Suomen pysymiseen älyverkkoratkaisujen ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen edelläkävijänä.
- Yritykset joille tarjoutuu mahdollisuuksia kehittää ja pilotoida ratkaisuja todellisessa ympäristössä. Yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ICT- ja rakennetun ympäristön rajapinnassa sekä Suomessa että kansainvälisesti (esimerkiksi energia-, ICT-, rahoitus-, kiinteistönhallinta- sekä huoltopalveluyritykset).
- Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit (päättäjät, kaupunkisuunnittelijat, energia-asiantuntijat yms.).
- Rakentajat, energialaitokset, asuntoyhteisöt, kiinteistöjen kehittäjät ja suunnittelijat, jotka voivat hyödyntää toteutettavia ratkaisuja ja toimintamalleja omassa toiminnassaan.
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka hyödyntävät hankkeessa kehitettäviä ratkaisuja ja kokemuksia tutkimuksessa, kehityksessä ja koulutuksessa.
- Kuntalaiset/veronmaksajat, jotka hyötyvät alentuneista energiankäytön kustannuksista ja positiivisista ympäristövaikutuksista.
- Muut Suomen kunnat, joihin levitetään hankkeessa toteutettuja ratkaisuja, malleja ja kokemuksia mm. kuntien energiatehokkuussopimustoiminnan kautta. Kuntakentässä huomioidaan myös muut, EKAT-hankkeelle olennaiset 6aika-hankkeet (6Aika kärkihankkeiden lisäksi esim. Tulevaisuuden toimijariippumaton dataintegraatioalusta (CityIoT) ja CircHubs - tulevaisuuden kiertotalouskeskukset), joiden välinen tiedon vaihto ja vuorovaikutus vievät kansallista kehitystyötä eteenpäin.
- Kansainväliset sidosryhmät (kuntien ystävyyskaupungit, EU–projektit, Eurocities, ICLEI ym. järjestöt ja verkostot), joille tiedotetaan hankkeen tuloksista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 077 533
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 008 503
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 100 797
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 009 783
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun
Kunnat: Oulu, Tampere, Espoo, Turku, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian lisääminen on luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeessa kehitettävät toimintatavat lisäävät myös välillisesti kestävää luonnonvarojen käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Energian kulutus on suurin ilmaston lämpenemistä aiheuttava tekijä. Kaikilla energiatehokkuutta lisäävillä ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävillä toimilla on suora vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeessa kehitetään myös monia välillisesti vaikuttavia toimintatapoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Öljyn ja maakaasun sekä turpeen käytön vähentämisellä on välillinen vaikutus kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymiseen riippuen myös siitä, missä öljy/maakaasu tuotetaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 7 |
| Uusiutuvan energian lisääminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Öljyn, maakaasun ja turpeen käytön väheneminen vähentää vesien ja maaperän saastumisen riskiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Ei välitöntä vaikutusta. Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomen metsäluontoa, joten välillisesti ilmastonmuutosta hillitseva hanke vaikuttaa positiivisesti Natura-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Uusiutuvan energian kasvu vähentää huonosti kierrätettävän jätteen (tuhka, ydinjäte yms.) määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 9 |
| Hanke lisää uusiutuvan energian käyttöä ja luo mahdollisuuksia alan liiketoiminnalle. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkuuteen liittyvien palveluiden osalta sekä tarjoaa paikalliselle liiketoiminnalle mahdollisuuden hankkia uusiutuvaa ja kestävää energiaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke luo digitaalisiin älyratkaisuihin ja alustatalouteen perustuvia palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Ei välittömiä vaikutuksia. Kiinteistön käyttäjädatan perusteella voidaan tulevaisuudessa kehittää myös julkisen liikenteen ja logistiikan palveluja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hyvällä energia-asioiden hallinnalla, suunnittelulla ja oikeilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Ei välittömiä vaikutuksia. Käyttäjälähtöisellä palvelumuotoilulla edistetään ihmisten tasa-arvoista energiapalvelujen käyttöä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Ei välittömiä vaikutuksia. Käyttäjälähtöisellä palvelumuotoilulla edistetään ihmisten tasa-arvoista energiapalvelujen käyttöä ja yhteiskunnallista osallistumista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään rakennusten käyttäjien ja kaupunkisuunnittelun sekä rakennusalan energiaosaamista. | ||
6Aika Energiaviisaat kaupungit –hanke oli useita energiaviisauteen sekä rakennetun ympäristön kestävyyteen liittyviä kunnianhimoisia tavoitteita yhdistävä kuuden kaupungin ja yhteensä kahdeksan osatoteuttajan kokonaisuus. Hankkeen toimenpiteillä tuotettiin uutta tietoa niin energiaviisaaseen kaupunkisuunniteluun, rakentamiseen ja rakennusten käyttöön kuin käyttäjäkokemukseen liittyen. Hanke paketoi parhaita käytänteitä esimerkiksi energiadatan visualisoinnista, uusista hankintamenetelmistä, yritysten ja julkisen sektorin välisestä markkinavuoropuhelusta, rakennushankkeiden elinkaariarvioinnista sekä alueellisten vähähiilisten energiajärjestelmien toteuttamisesta.
Hanke loi yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen myötävaikutuksesta syntyi uusia vähähiilisyyteen liittyvää tuotteita ja palveluita. Hankkeen piirissä ja tapahtumissa tunnistettiin satoja yrityksiä, jotka toteuttavat energiaviisaita ratkaisuja. Yrityksien kansainvälistymistä edistettiin muun muassa englanninkielisillä verkkosivuilla ja osallistumismahdollisuuksilla kansainvälisiin tapahtumiin ja webinaareihin.
Elinkaarilaskenta otettiin hankkeen myötä osaksi rakennushankkeiden suunnittelua useassa kaupungissa, mikä tarkoittaa, että hiilijalanjäljen laskenta ja elinkaarikustannusten tarkastelu on yhä selvemmin osa hankesuunnittelua julkisissa kohteissa jo vuosia ennen kuin se tulee lainsäädännön myötä pakolliseksi. Tämä antaa mahdollisuuden kiihdyttää osaamisen syntyä alan yrityksiin ja siten saada kilpailuetua kansainvälisellä markkinalla.
Energiatehokkuuskumppanuus on Energy Saving Company –hankintamallin parannettu versio. Hankkeessa kehitetty uudistettu malli on parempi sekä kunnille että yrityksille. Malli taklaa heikkouksia, joiden vuoksi ESCO-malli ei ole yleistynyt. Energiatehokkuuskumppanuuksien avulla kaupungit saavat toteutettua enemmän ja nopeammin energiaremontteja, joita ei muutoin rajallisista resursseista johtuen saataisi toteutettua. Hankintamallin vahvuuksina ovat läpinäkyvyys ja tulosten tehokas todennettavuus.
Yritysten ja kaupunkien välisiä kumppanuuksia on syntynyt. Esimerkiksi Helsinki on tehnyt neljän palvelukiinteistökohteen kilpailutuksen ja samalla valmistellut mm. energiatehokkuuskumppanuuden puitesopimusta. Turku on kilpailuttanut kuuden kohteen energiatehokkuuskumppanuuden uuden mallin perusteella. Oulu on aloittanut energiatehokkuuskumppanin kilpailuttamisen. Kaupungit jatkavat tiedonvaihtoa seuraavina vuosina ja Motiva jatkaa toimintaa Energiatehokkuuskumppanuuden käytön laajentamiseksi. Puitesopimuskumppanuudet ovat nopea ja hallinnollisesti kevyt tapa nopeuttaa energiaremonttien toteutuksia julkisella sektorilla.
Turussa Skanssin alueen tontinluovutusehtojen energialiitettä on päivitetty ohjaamaan älykkään ja energiaviisaan rakentamisen suuntaan ja energialiitettä on pilotoitu tontinluovutuksessa. Hiedanrannan tontinluovutuskriteereitä laadittiin useiden yritysten kanssa käytyjen kahdenvälisten keskustelujen kautta. Kriteeristön vaikuttavuutta arvioitiin suhteessa alueen energiaratkaisuihin.
Hanke löysi useita konsepteja, joilla alueellisten energiajärjestelmien päästöt voidaan jopa puolittaa verrattuna Business as Usual –tilanteeseen. Konseptit nojaavat pitkälti energian kierrättämiseen eri tyyppisten kiinteistöjen välillä. Esimerkiksi Turun Kupittaan urheilualueella urheiluhallien välillä tehtävä energian kierrätys, tai Oulun Raksilan alueella jäähallin lauhdelämpöjen hyödyntäminen uimahallissa tuovat satojen tuhansien eurojen vuotuiset kustannussäästöt. Vantaan Petikko-Variston alueella yrityksissä tehdyillä energiaremonteilla on esimerkiksi Ständi House raportoinut kymmenien prosenttien päästö- ja kustannussäästöjä. Tampereen Hiedanrantaan toteutettiin kattava energiankulutus- ja tuotantoratkaisuiden simulointi, jonka myötä tunnistettiin konsepti, jolla elinkaaren aikaiset päästöt voidaan puolittaa. Samalla elinkaarikustannukset asukkaalle laskevat.
Käyttäjien informaatio-ohjauksen roolia ja vaikuttavuutta on kasvatettu kaupunkien kiinteistöissä.
Kokeiluissa esimerkiksi Valonian ja Turun kaupungin, Helsingin kaupungin ja Oulun kaupungin koulukohteissa on kehitetty ratkaisuja datan visualisoinnin, palautteenkeruun ja käyttäjien ymmärryksen lisäämiseen yhdessä rakennusten käyttäjien kanssa. Tuloksia kokeiluista on välitetty kaupunkien välillä ja havaitut opit on kerätty Julkisten rakennusten energia- ja olosuhdedatan visualisoinnin -oppaaseen.
Projektin aikana viestintä oli erittäin tärkeässä roolissa. Energiaviisaat kaupungit –hankkeen pääviestintäkanavana toimivat energiaviisaat.fi-verkkosivut. Sivuilla kerrotaan hankkeesta, tapahtumista, uutista ja piloteista ja niiden tuloksista. Sivuilta löytyy myös englanninkielinen osio tuloksista. Verkkosivuilla on markkinoitu yli kahtakymmentä tapahtumaa ja tilaisuuksien jälkeen sivuille on lisätty tapahtumien esitysmateriaalit ja mahdolliset tallenteet. Hankkeen etenemisestä kertovia uutisia on julkaistu lähes sata. Twiittejä lähettiin yli 400 kappaletta. Sivujen tärkein anti ovat tulosten kuvaukset, joita on yli 70 kappaletta, jotka toteutettiin yhteistyössä yritysten sekä kaupunkien ja käyttäjien kanssa kuudessa kaupungissa.
Vaikka hanke on päättynyt, hankkeen tulokset jatkavat jalostumistaan ja leviämistään.
Markkinavuoropuhelun ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun toimintamalleja on kehitetty konsepteiksi ja testattu hankkeen aikana. Nämä kevyet toimintamallit ovat myös jatkossa helposti hyödynnettävissä ja esimerkiksi Tampereella ne on jo jalkautettu uusien alkaneiden hankkeiden käyttöön.
Hankkeessa on ratkaistu datan jakamisen ongelmia konkreettisella tasolla ja näin saatu avattua julkisten rakennusten energiatietoa yritysten käyttöön, minkä myötä yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Tämä jatkuu hankkeen jälkeen. Esimerkiksi Hankkeessa on toteutettu sähkön virtuaalivoimalaitospilotti Helsingissä ja Turussa hanke alusti lähitulevaisuuden kysyntäjoustopilottointia ja käynnisti yhden lämmön kysyntäjoustopilotin, joka jatkuu hankkeen jälkeen. Myös kysyntäjoustopotentiaalia on selvitetty Helsingissä ja Turussa. Pilottien sekä selvitysten tulokset mahdollistavat ja helpottavat kysyntäjouston jalkauttamista julkisiin kiinteistöihin lähitulevaisuudessa. Tampereella Tampereen Tilapalvelut Oy on aloittanut virtuaalivoimalaitoksien pilotointien valmistelun jatkona Energiaviisaat kaupungit -hankkeelle.
Osana hanketta on tuotettu ohjeistus alueen energiasuunnittelun toteuttamiseksi. Kyseistä ohjeistusta aiotaan käyttää Tampereella Hiedanrannan lisäksi toisen uuden alueen suunnittelussa, kun Viinikanlahden alueen yleissuunnittelu alkaa.
Suunnitelmassa kaavailtiin hankkeen luovan perustan kaupungeissa tapahtuvaan yhä tiivistyvään yhteistyöhön yritysten, kiinteistön omistajien ja käyttäjien välillä. Näin on tapahtunut. Erityisesti yhteistyötä on syntynyt hiilineutraalin ja energiaviisaan kaavoituksen tiimoilta, energiatehokkuuskumppanuustoiminnassa sekä hiilijalanjäljen sekä elinkaarikustannusten laskennassa. Viimeksi mainitussa on muodostunut säännöllistä hankkeesta riippumatonta yhteistoimintaa, jonka myötä kaupungit yhdessä jatkavat elinkaarilaskennan kehittämistä osana hankesuunnittelua ja tontinluovutuskäytäntöjä.
Hankkeen hyvien esimerkkien ja kokemusten jakamiseksi tuotettu viestintämateriaali on avoimessa käytössä kaikille kiinnostuneille myös hankkeen päätyttyä osoitteessa energiaviisaat.fi. Hankkeen tuloksista, esimerkeistä, pilottikokeiluista ja hankintamalleista on tehty useita oppaita, jotka ovat loppuraportin liitteenä ja saatavilla osoitteessa energiaviisaat.fi.
Hankkeen yli 20 videojulkaisua ja webinaaria ovat saatavilla osoitteessa https://energiaviisaat.fi/webinaaritallenteet-ja-videot-yhdessa-osoitteessa/.
Yhteistyö Motivan sekä kuntien energianeuvontojen kanssa on ollut tavoitteellista, ja kohdentunut erityisesti yhteisiin viestintäponnistuksiin. Motiva viestii hankkeen tuloksista ja jakaa hankkeen oppeja suunnitelman mukaisesti hankkeen jo päätyttyä.