Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73877

Hankkeen nimi: Future Savo - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -maakunnallinen vetovoimahanke

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iisalmen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 9086071-6

Jakeluosoite: Pohjolankatu 14

Puhelinnumero: (017) 272 31

Postinumero: 74100

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.iisalmi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terho Savolainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terho.savolainen(at)iisalmi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 630 5328

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Savon elinkeinoelämän näkymät ovat tällä hetkellä erityisen myönteiset – alueen yritysten liikevaihto ja kannattavuus jatkavat kasvuaan ja tiedot yritysten investointi- ja kehittämishalukkuudesta ennakoivat kasvun jatkumista. Huolestuttavaa on, että ennen kaikkea teknologiateollisuus mutta monet muutkin toimialat ovat jo jonkin aikaa viestittäneet työvoiman saatavuusongelmista. Näiden ongelmiin on pyritty jo vastaamaan mm. lisäämällä rekrytointikoulutuksia sekä käynnistämällä erilaisia työllisyyshankkeita. Maakunnassa menossa olevissa työllisyyshankkeissa (esim. YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hankkeessa) on kuitenkin huomattu, että niiden toimenpiteisiin ei enää saada maakunnan sisältä haettua riittävän osaamistaustan omaavia, motivoituneita työnhakijoita, vaan alueen työvoimareservi alkaa olla ns. läpikäyty. Kun ennakoitavissa on, että työvoiman kysyntä jatkuu positiivisena, niin tämä johtaa entistäkin vaikeampiin rekrytointiongelmiin. Tässä tilanteessa joudutaan nyt panostamaan maakunnan ulkopuolelle ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuviin toimenpiteisiin, jotta alueen työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata.

Pohjois-Savon maakuntaohjelman valmistelussa vuosille 2018-2021 nousi vahvasti esille maakunnan eri seutukuntien yhteinen huoli alueen yleisen vetovoimaisuuden heikkenemisestä. Tämä näkyy alueen opiskeluikäisten nuorten muuttotappiona, työikäisen väestön vähenemisenä, osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutumisena ja yritysten rekrytointiongelmina. Maakunnan vetovoiman parantaminen on keskeinen kysymys koko maakuntasuunnitelman toteutumisessa, jotta kasvavat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Pohjois-Savon vetovoiman parantamiseen tarvitaan sekä koko maakunnan yhteisiä toimenpiteitä mutta myös seutukunta- ja kuntakohtaisia toimenpiteitä, joilla kunkin alueen erityispiirteitä voidaan hyödyntää koko maakunnan vetovoimatekijöinä. Työvoiman tarjonta niukkenee eniten maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja myös Sisä-Savossa, joten erityisesti näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä erilaisilla toimenpiteillä, jotka vahvistavat näitä seutuja elinvoimaisen teollisuuden toimintaympäristönä.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Pohjois-Savon yritysten työvoiman saatavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn säilymisen varmistaminen. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois-Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen ja Pohjois-Savo tunnetaan elinkeinoelämän kiinnostavana toimintaympäristönä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eri toimijoiden väliset yhteistyömallit maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla työpaketeissa uusia tapoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi lisäämällä maakunnan sekä vetovoimaa että pitovoimaa.

Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Vetovoimaa edistetään käytännön toimenpiteillä, jotka parantavat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti ”Halutuin elämisen ympäristö”. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita hyödynnetään tehokkaasti ja niiden lisäksi tuotetaan yhteistä viestintäaineistoa maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä.

Konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi - vuosittain tarvitsemme 2 000 ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois-Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena tulee olla myös, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä.

Hanke kohdistuu Pohjois-Savon yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen parantamalla työvoiman saatavuutta ja alueen houkuttelevuutta. Hankkeen kohderyhmät tiivistetysti ovat:
- pohjoissavolaiset yritykset ja muut työnantajat, joiden työvoiman saatavuuden parantamista hankkeen toimenpiteillä edistetään
- kohteena ovat erityisesti maakunnan niiden toimialojen yritykset, joilla työvoimapula näkyy voimakkaimmin. Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan näille aloille potentiaalisesti työllistyviin henkilöihin sekä maakunnassa että sen ulkopuolella. Lisäksi toimenpiteitä kohdistetaan nuoriin henkilöihin, työttömiin työnhakijoihin ja mahdollisiin ammatinvaihtajiin, jotta näille aloille johtaviin koulutuksiin saataisiin lisää osallistujia ja siten työvoiman saatavuuteen voitaisiin vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- alueelta kotoisin olevat aktiivi-ikäiset ammattilaiset tai valmistumassa olevat nuoret perheineen
- uudelleenkouluttautumisesta motivoituneet henkilöt alueen ulkopuolelta – esim. yritysten muutostilanteet
- tiettyjen ammattiryhmien osaajat kotimaasta ja ulkomailta sekä heihin kohdennetut rekrytointitoimenpiteet
- alueella työskentelevät ulkomaiset kausi-/vuokratyöntekijät
- alueella vierailevat ja loma-asukkaat (aktiivi-ikäiset ammattilaiset perheineen).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdistuu Pohjois-Savon yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen lisäämällä työvoiman saatavuutta ja alueen houkuttelevuutta. Hankkeen kohderyhmät ovat:
- pohjoissavolaiset yritykset ja muut työnantajat, joiden työvoiman saatavuuden parantamista hankkeen toimenpiteillä edistetään
- kohteena ovat erityisesti maakunnan niiden toimialojen yritykset, joilla työvoimapula näkyy voimakkaimmin.

Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan näille aloille potentiaalisesti työllistyviin henkilöihin sekä maakunnassa että sen ulkopuolella. Lisäksi toimenpiteitä kohdistetaan nuoriin henkilöihin, alueella opiskeleviin nuoriin, työttömiin työnhakijoihin ja mahdollisiin ammatinvaihtajiin, jotta näille aloille johtaviin koulutuksiin saataisiin lisää osallistujia ja siten työvoiman saatavuuteen voitaisiin vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan ulkopuolella asuvat, omien alojen ammattilaiset tai ammatinvaihdosta kiinnostuneet, aktiivisessa työiässä olevat ihmiset. Kohderyhmää ovat myös Pohjois-Savosta kotoisin olevat nuoret, jotka tällä hetkellä opiskelevat maakunnan ulkopuolella, mutta jotka olisi hyvä saada paluumuuttamaan takaisin kotimaakuntaansa oman alansa ammattilaisina. Maakunnasta kotoisin olevat tai täällä aiemmin asuneet, työikäiset paluumuuttajat ovat tärkeää kohderyhmää, koska heillä on jo siteitä alueelle. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi erityinen kohderyhmä ovat ulkomaalaiset vuokra- ja kausityöntekijät, jotka jo käyvät alueella töissä, mutta asuvat perheensä kanssa muualla. Yleisemmin kohderyhmää ovat valittujen kohdealojen ammattilaiset, joista alueella on pulaa, sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös alueen tapahtumissa ja lomakohteissa vierailevat perheet ovat oma kohderyhmänsä, heille tulee viestiä myös alueen mahdollisuuksista asuin- ja työskentelypaikkana.

Välillisesti kohderyhmää ovat kaikki Pohjois-Savon nykyiset asukkaat, joiden kautta vetovoiman kehittäminen voi tapahtua kansalaislähtöisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 566 828

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 505 903

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 089 103

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 007 870

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Keitele, Sonkajärvi, Suonenjoki, Kuopio, Lapinlahti, Tervo, Kiuruvesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Vesanto, Pielavesi, Leppävirta, Vieremä, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta hanke on luonteeltaan senkaltainen, että sukupuolinäkökulma ei hankkeen sisällössä nouse esille. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen, asumisympäristön viihtyvyyteen ja maakunnan vetovoiman parantamiseen ilman että ne eivät voisivat aiheuttaa sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta tai syrjintää.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet ovat pääsääntöisesti täysin sukupuolineutraaleja, mutta hankkeessa otetaan huomioon se, että maakunnassa on erityisesti teollisuuden parissa tarjolla runsaasti työllistymismahdollisuuksia, jotka kohdistuvat erityisesti miehiin. Tästä syystä toimenpiteissä otetaan huomioon myös ns. puolisotyöpaikkojen löytyminen maakunnasta, jotta koko perheelle löytyisi Pohjois-Savosta työtä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke kohdistuu koko maakunnan työvoiman saatavuuteen ja asuinympäristön viihtyvyyteen yleisellä tasolla kohdentamatta toimenpiteitä millään tavalla sukupuolen perusteella. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei kuulu hankkeen tavoitteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena hakea kasvussa oleviin yrityksiin osaavaa uutta työvoimaa ja parantaa jo olemassa olevan elinkeinorakenteen kehittymistä ja säilymistä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
ei vaikutuksia
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen toimenpiteinä voidaan pilotoida esim. etätyöhön liittyviä uusia toimintamalleja sekä välittää muiden hankkeiden tai toimijoiden toteutettavaksi erilaisia työssäkäyntiliikenteen sujuvuuteen liittyviä kehittämis- ja palvelutarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteisiin kuuluu maakunnan pitovoiman parantaminen pilotoimalla erilaisia asumisviihtyvyyteen liittyviä toimenpiteitä, joilla on sekä välittömiä että välillisiä hyvinvointivaikutuksia alueen asukkaisiin. Toimenpiteissä mukana kansalaislähtöistä kehittämistä ja osallisuutta parantavia pilotteja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei kuulu hankkeen toimenpiteisiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen toimenpiteet sisältävät kansalaislähtöistä kehittämistä ja osallisuutta parantavia pilotteja. Toimenpiteitä kohdistuu myös maahanmuuttajataustaiseen työvoimaan ja heidän perheidensä kotouttamisen kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

Future Savo - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä
Future Savo –hanke oli maakunnallinen vetovoimahanke, jonka keskeisenä tavoitteena oli Pohjois-Savon yritysten työvoiman saatavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn säilymisen varmistaminen. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois-Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen ja Pohjois-Savo tunnetaan elinkeinoelämän kiinnostavana toimintaympäristönä.
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa eri toimijoiden väliset yhteistyömallit maakunnan vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla työpaketeissa uusia tapoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi lisäämällä maakunnan sekä vetovoimaa että pitovoimaa.
Vetovoimaa edistettiin käytännön toimenpiteillä, jotka paransivat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta pyrittiin tekemään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti ”Halutuin elämisen ympäristö”. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita pyrittiin hyödyntämään ja niiden lisäksi tuotettiin yhteistä viestintäaineistoa maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä.
Hankkeen kohderyhmänä olivat yritykset ja muut työnantajat; erityisesti ne toimialat, joilla työvoimapula näkyy voimakkaimmin. Välillisenä kohderyhmän olivat maakunnan ulkopuolella (Suomessa ja ulkomailla) asuvat eri alojen ammattilaiset, ammatinvaihtajat ja opiskelijat, Savosta kotoisin olevat nuoret tai muut täältä kotoisin olevat, Savon oppilaitoksissa opiskelevat, maahanmuuttajat, vuokra- ja kausityöntekijät, alueella vierailevat ja lomailevat sekä alueen oma väestö.
Hanke aloitettiin hankkimalla taustatietoa; SavoGrown alueen kausityöntekijöistä ja heidän osaamisestaan hankittiin tietoa heille suunnatun kyselyn avulla. Maakunnallisesti toteutettiin muuttajakysely jossa 500 alueelta poismuuttaneelta ja 500 alueelle muuttaneelta selviteltiin muuton taustoja puhelinhaastattelun avulla. Yrityksille toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin yritysten kokemuksia ja ajatuksia kv-rekrytointeihin liittyen. Lisäksi toteutettiin maakunnan vetovoima-analyysi sekä kuntakyselyt toiminta-alueen kunnille 2019 ja 2020.
Alueen näkyvyyden ja tunnettuuden parantamiseksi toteutettiin olemisenvapaus.fi –sivusto jolla esitellään alueen yritysten avoimia työpaikkoja. Sivuston avulla osoitetaan, kuinka monipuolinen elinkeinoelämä Pohjois-Savossa on ja kuinka paljon erilaisia uramahdollisuuksia alue tarjoaa. Sivuston kautta pääsee siirtymään myös alueen kaikkien kuntien verkkosivuille. Hanke on toteuttanut toiminta-aikanaan useita isoja, monikanavaisia markkinointikampanjoita vuosina 2019-2021 joilla kävijöitä on ohjattu tutustumaan sivuston tarjontaan. Sivustoa on markkinoitu myös rekrytapahtumissa, roadshow-kiertueella toukokuussa 2019 sekä hankkeen luoman sloganin ”Hei rakas! Muutetaanko Savoon?” –jakotavaroissa; postikorteissa ja parkkikiekoissa. Sivusto jatkaa olemassaoloaan myös hankkeen päätyttyä.
Hanke toteutti syksyllä 2020 laajan kampanjan teemalla Toinen luonto (Pohjois-Savossa on jokaiselle toinen luonto, tule ja löydä omasi), kampanjassa käytettiin somekanavien lisäksi radiomainontaa, joka oli uusi kokeilu. Kampanja myös osallisti alueella jo asuvia somessa toinenluonto-profiilikuvakehyksen kautta. Lisäksi hanke on tehnyt useita pienempiä somekampanjoita alueellisesti.
Hanke käynnisti HR Foorumi –toiminnan Varkauden ja Ylä-Savon alueilla. HR-verkostojen myötä yritysten välinen yhteistyö on tiivistynyt ja tietoa piilo- ja puolisotyöpaikoista välitetään enemmän kuin ennen. HR Foorumi –toiminnan kautta hanke tarjosi alueen yritysten HR-henkilöille koulutuksia, joita järjestettiin hankkeen aikana kaikkiaan 15 kpl eri teemoista. Koulutusten teemat valittiin yrityksiltä saatujen toiveiden mukaisesti.
Hanke teki paljon oppilaitosyhteistyötä yhteistyössä muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa. Oppilaitosyhteistyön esimerkkejä ovat teknologiaillat Varkaudessa (Sumitomo) ja Iisalmessa (Normet). Hanke oli mukana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytapahtumissa eri puolilla Suomea. Lisäksi hankkeen toimeksiannosta tehtiin yksi opinnäytetyö ja yksi projektityö Savonian kv-opiskelijoiden toimesta.
Hanke teki lokakuussa 2019 banchmarking-matkan (Savo meets Österbotten) Närpiöön, Vaasaan ja Pietarsaareen, tästä matkasta konkreettisimpana oppina on se, että Keitele on laittanut alulle puupolku-konseptin Vaasan energia-polku –konseptin innoittamana. Konseptissa tuodaan esille mm. Keiteleen puualan mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta lähtien.
Muuttajapalvelujen kehittäminen on ollut tärkeässä roolissa hankkeen toimenpiteissä. Kuopiossa on kehitetty muuttajapalvelusivusto (kuopionalue.fi) jota Kuopion kaupunki kehittää edelleen hankkeen päätyttyä. SavoGrown alueella on toteutettu kausityöntekijöiden työllistymiseen Pohjois-Savon alueelle tähtäävä tietopalvelusivusto futureinsavo.fi, tätäkin sivusto tullaan kehittämään jatkossa, jotta se palvelisi mahdollisimman kattavasti maakunnan työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi Kuopiossa kehitettiin vaikuttajaviestinnän sivusto kuopiohighlights.fi tarjoamaan ajantasaista tietoa Kuopion kaupungin edunvalvonnasta, menestystekijöistä ja kehityshankkeista.
Hankkeen aikana järjestettiin Pohjois-Savon vetovoimafoorumi kaksi kertaa vuosina 2020 ja 2021. Vetovoimafoorumi on tarjonnut ajankohtaista tietoa maakuntaa puhuttavien teemojen ympärillä, Pohjois-Savon vetovoimafoorumi jatkuu vuosittaisena toimintana myös hankkeen jälkeen Kuopion vetovastuulla, yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa.
Vetovoimatyön johtoryhmä on kokoontunut hankkeen aikana useaan otteeseen, sen kautta maakunnan eri toimijoiden välinen yhteistyö on tiivistynyt. Vetovoimatyön johtoryhmä on merkittävässä roolissa hankkeen päätyttyä, tehden linjauksia maakunnan veto- ja pitovoimatyöhön.