|
|
|
Hankekoodi: A73917
Hankkeen nimi: Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 00790
Postitoimipaikka: HELSINKI
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Leena Päätalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-leena.paatalo(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295323724
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan biotalouden merkitystä Suomelle, ja eritoten metsäbiotalous on ratkaisevassa roolissa kahden pohjoisimman maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) alueella. Puun kysynnän ennustetaan kasvavan lähivuosina, mitä heijastavat syksyllä 2017 käynnistyneet tehdashankkeet, käynnissä olevat useat tehdasselvitykset ja Euroopan parlamentin Suomelle myönteinen hiilinielujen laskentatavan päätös. Taustalla uusille tehdashankkeille on maailmantalouden vahva positiivinen vire, mikä puolestaan on lisännyt metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Suomen viidestä merkittävimmästä vientituotteesta vuonna 2016 kolme oli metsäteollisuustuotteita (paperi ja kartonki, selluloosa ja sahatavara), yhteisarvoltaan yli 10 miljardia euroa. Edellä kuvatun positiivisen ilmapiirin kanssa samanaikaisesti on kuitenkin havaittavissa myös toisenlainen kehityskulku: Suomen metsien metsänhoidon taso on huolestuttavasti heikentynyt. Tämä näkyy kahden pohjoisimman maakunnan alueella erityisesti ensiharvennusrästien kohdalla: Lapissa myöhässä olevia ensiharvennuksia on jo noin 180 000 hehtaaria ja Pohjois-Pohjanmaalla olemassa olevat ensiharvennusrästit kasvavat vuosittain noin 16 000 - 20 000 hehtaarilla. Ensiharvennusrästien laajuus on kahden pohjoisimman maakunnan alueella erittäin huolestuttava, ja nämä rästit edustavat merkittävää puuraaka-ainevarantoa – arviolta 6 - 9 miljoonaa kuutiometriä. Myöhässä olevat ensiharvennukset hidastavat lisäksi ainespuun kasvua, mikä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen hiilitaseeseen. Ennen kaikkea, pitkäkestoisiin hiiltä sitoviin puutuotteisiin saatavan raaka-aineen saanti viivästyy tai vähentyy, kun ensiharvennusrästien hoitaminen myöhästyy, puhumattakaan tilanteesta jossa ne jätetään kokonaan hoitamatta.
Hankkeen tavoitteena on paikantaa Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueella ensiharvennusrästien keskittymät ja selvittää näiden keskittymien edustama puuraaka-ainepotentiaali (kertymä). Lisäksi hankkeessa tuotetaan esimerkkilaskelmia, joissa tarkastellaan tapauskohtaisesti keskittymien puustotunnuksiin pohjautuen ensiharvennusrästien puunkorjuun teknis-taloudellisia edellytyksiä. Talouslaskelmiin sisällytetään myös puuston myöhempi kehitys, kun ensiharvennuksessa puunkorjuu on toteutettu vaihtoehtoisilla tavoilla.
Esimerkkilaskelmien tulosten avulla voidaan metsänomistajia kannustaa ensiharvennusten toteuttamiseen. Samalla tarjotaan sekä koneyrittäjille että puunostajille uutta tietoa ensiharvennusrästikeskittymien sijainneista, korjuuolosuhteista ja kertymäpotentiaalista. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uudella tavalla tietoa - painottaen tiedon jalkauttamista toimijoille: metsänomistajat, koneyrittäjät ja puuta käyttävä teollisuus. Hankkeen alkuvaiheessa pidetään 2 – 4 työpajaa, joihin kutsutaan metsäalan toimijoita puuntoimitusketjun eri vaiheista (mm. mhy:t, metsäpalveluyrittäjät, puunkorjuuyrittäjät, puunostajat ja loppukäyttäjät) joissa esitellään heille hanketta, sen tavoitteita ja saadaan samalla heiltä lisäinformaatiota ja toiveita hankkeen toteuttamiseen. Tiedon jalkauttaminen metsänomistajille ja metsäalan toimijoille toteutetaan vuorovaikutustilaisuuksissa, joita toteutetaan 3 – 6 kpl. Mahdollisuuksien mukaan hankkeen aikana voidaan motivoida joitakin metsänhoitoyhdistyksiä, metsänomistajia ja puunostajia toteuttamaan näytösluontoinen ensiharvennuskohteen demonstraatiohakkuu, joita voi seurata paikan päällä maastossa.
Hankkeessa tuotetaan lisäksi ensiharvennusrästikeskittymistä (sijainti, puustomäärä) teemakarttoja, joita mm. metsänhoitoyhdistykset voivat jatkossa hyödyntää ensiharvennuskohteiden löytämisessä ja keskittymien omistajien aktivoinnissa esim. yhteishakkuisiin. Lisäksi pidetään hankkeen loppuseminaari webinaarina, jossa esitellään hankkeen toimintatapaa ja tuloksia. Tähän on mahdollista osallistua mistä tahansa, joten tietoutta saadaan levitettyä pohjoisten maakuntien lisäksi muualle maahan.
Yksityiset metsänomistajat, koneyrittäjät, puuta ostava teollisuus (metsäyhtiöt, lämpölaitokset, piensahat), metsäpalveluyrittäjät, metsänhoitoyhdistykset
Kuntapäättäjät seutukuntatasolla ja maakuntaliitto ja kansanedustajat maakuntien tasolla
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 101 813
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 101 152
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 127 266
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 126 440
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Raahen, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun
Kunnat: Siikajoki, Kalajoki, Pelkosenniemi, Inari, Siikalatva, Ylitornio, Oulu, Tyrnävä, Merijärvi, Kempele, Pyhäjärvi, Pello, Lumijoki, Kärsämäki, Ranua, Utajärvi, Raahe, Keminmaa, Ylivieska, Hailuoto, Savukoski, Muhos, Reisjärvi, Rovaniemi, Ii, Kittilä, Posio, Sodankylä, Alavieska, Kolari, Enontekiö, Salla, Taivalkoski, Tornio, Simo, Sievi, Muonio, Oulainen, Kemijärvi, Haapavesi, Tervola, Pudasjärvi, Nivala, Utsjoki, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäntä, Pyhäjoki, Liminka, Vaala, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 5 |
| Hyvään metsänhoitoon kuuluu metsien kestävä käyttö. Jotta metsän kasvu olisi mahdollisimman hyvä on huolehdittava hoidon hyvästä tasosta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 2 |
| Hiilen sitominen tapahtuu puun kasvaessa tehokkaasti. Mikäli ensiharvennukset jätetään hoitamatta metsän ainespuun kasvu jää alhaisemmalle tasolle ja näin myös hiilen sitominen hidastuu. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 5 |
| Ensiharvennuksessa korjataan myös energiapuuta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Puun korjuuketjun yrittäjyyden kannustaminen ja tiedon lisääminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Haja-asutusalueilla elinkeino voi viretyä ensiharvennusrästien toteuttamisen myötä, mikä puolestaan parantaa asukkaiden hyvinvointia uusien ansaintamahdollisuuksien myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hanke käynnistyi edellisen hallituskauden aikana. Hallitusohjelmassa korostettiin biotalouden merkitystä Suomelle. Metsäbiotalous on edelleen ratkaisevassa roolissa myös kahden pohjoisimman maakunnan (Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) alueella. Alueella puun käyttäjissä on tapahtunut muutoksia hankkeen aikana, mutta puulle on edelleen paljon kysyntää. Hankerahoitusta haettaessa oli havaittu negatiivinen kehityskulku Suomen metsänhoidon tason heikentymisestä. Kahden pohjoisimman maakunnan osalta tämä oli nähtävissä erityisesti myöhässä olevina ensiharvennuksina.
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, että muodostuuko maakuntien ensiharvennuskohteista ns. rästikeskittymiä. Hankkeen alkuvaiheessa laadittiin hanketoimijoiden (Luke ja Metsäkeskus) toimesta alustavat kriteerit keskittymille ja haettiin keskittymät ja niiden kuviot kartalle, sekä kuviotiedot. Tammikuussa 2019 pidetyissä kahdessa työpajassa esitettiin alueen metsäalan toimijoille käytetyt kriteerit ja niiden avulla paikallistetut ensiharvennusrästikeskittymät. Kriteerejä täydennettiin työpajatyöskentelyn myötä.
Keskittymät haettiin vielä uudelleen syksyllä 2019 tarkennettuna toimijoilta saaduilla tiedoilla. Näiden hakujen perusteella tehtiin myös laskelmat keskittymien puuraaka-ainepotentiaalista ja esimerkkilaskelmia puunkorjuun teknillistaloudellisista edellytyksistä ja puuston kehityksestä, kun ensiharvennus toteutetaan eri tavoilla (ainespuun korjuu, integroitu korjuu tai energiapuunkorjuu rankana) tai harvennukset jätetään toteuttamatta.
Lappiin paikantui 15 kpl vähintään 50 hehtaarin kokoista keskittymää ja Pohjois-Pohjanmaalle 16 kpl vähintään 30 hehtaarin kokoista keskittymää. Analyysissa paljastui keskittymien kuvioiden tilavuuden ja rungon keskikoon suuri vaihtelu. Tämä on selkeä haaste puunkorjuulle.
Hankkeessa tehtyjen talouslaskelmien mukaan metsänomistajan kannalta ensiharvennuksen toteuttaminen integroituna korjuuna tuottaa parhaan tuloksen (kantorahatuloina), mutta puuta korjaavan yrittäjän kannalta edullisinta on korjata energiapuu rankana. Puuston jatkokehitykseen ensiharvennuksen toteutustavalla ei ole isoa merkitystä, eikä siten myöskään koko kiertoajan aikaiseen taloustulokseen. Sen sijaan harventamattomuus johtaa taloudellisestikin huonompaan tulokseen koko kertoajan aikana.
Hankkeen tuloksia esiteltiin kolmessa verkkototeutuksena pidetyssä vuorovaikutustilaisuudessa ja hankkeen loppuseminaarissa. Hankkeen päätulokset ja teemakartat ovat löydettävissä tiiviisti hankkeessa toteutettuina tarinakarttoina myös hankkeen päätyttyä: Harvennusrästit kuntoon (arcgis.com)