Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73929

Hankkeen nimi: Oulu TerveysICT Hub

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8300

Puhelinnumero: 0294 480 000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi/cht

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Veera Maria Virta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veera.virta(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503409870

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teknologinen kehitys lääketieteessä ja tieto- ja viestintätekniikassa ovat saavuttaneet merkittäviä edistysaskelia viimeisten vuosien aikana. Tietokoneiden kapasiteetin kasvu ja nopeus sekä langattomuus mahdollistavat digitaalisten ratkaisujen kehittymisen myös terveysalalla. Tämä nopea, jo tapahtuva muutos edistää merkittävien uusien teknologioiden käyttöönottoa mahdollistaen kustannusvaikuttavuuden nousun terveysalalla, mutta myös haastaa perinteisen alan toimintakulttuuria. Terveysala onkin merkittävän muutoksen edessä digitaalisen transformaation myötä. Uudet teknologiat voivat sujuvoittaa palveluja, parantaa hoitoa ja hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua, samalla edistäen em. alaan keskittyneiden kotimaisten yritysten syntymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.
Terveys- ja hyvinvointialan nopea kasvu ja murros luovat myös haasteita, sillä yritysten osaamistarve kasvaa samanaikaisesti vaatien osaamisen päivittämistä ja kohdentamista terveysalan muuttuviin tarpeisiin. Digitaalisen liiketoiminnan kasvu vaatii yrityksiltä osaamista liiketoimintamallien, markkinoinnin ja toiminnallisten palveluratkaisujen kehittämiseksi sekä läheistä yhteistyötä terveysammattilaisten kanssa. Jotta yritysten kasvu ei pysähtyisi, tulee meidän vahvistaa ICT-osaamista ja erikoistumista terveysalan tarpeisiin.

Näihin teknologian ja huippututkimuksen luomiin mahdollisuuksiin ja toisaalta sosiaali-ja terveyspalvelu -uudistuksen tuomiin osaamisen noston tarpeisiin on tartuttava nopeasti. Siksi ehdotamme terveysalan tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja innovaatio-osaamiskeskittymän vahvistamista alueellisella sekä myös kansallisella tasolla, ja sen valmisteluvastuuta Ouluun. Tällä osaamiskeskittymällä on merkittävä lisäarvo kansallisen Terveysalan kasvustrategian ja hallitusohjelman kärkiohjelmien toimeenpanossa. Pohjois-Suomen rooli vahvistuu erityisesti digitaalisen terveyden muutoksen edelläkävijänä ja myös edesauttaa kansallista yhteistyötä perustettavien genomi, - syöpä-, ja neurokeskusten kanssa. Kolmen ministeriön (STM, TEM, OKM) luoma terveysalan tutkimus-ja innovaatiokasvustrategian päivitys käynnistyy keväällä 2018, ja uusia teemoja on tarpeen valmistella ja Pohjois-Suomen roolia kansallisessa kokonaisuudessa tulee vahvistaa.

Oululla on viidestä lääketieteen yliopistokaupungeista parhaat mahdollisuudet olla tämän kansallisesti tärkeän alan kehityksen kärjessä vastuullisena koordinoijana. ICT/Terveys osaamisalue on tunnustettu Oulun vahvuudeksi monissa kansallisissa yhteistyöryhmissä, joissa on haettu kunkin viiden yliopistokaupungin terveysalan fokusalueita. Maassamme on menossa perusteltu työnjako isoissa kansansairauksissa, kuten neurologisissa sairauksissa ja syöpien hoidossa ja sen lisäksi on valmistumassa tutkimusta ja hoitoa tukeva ja verkostomaisesti toimiva infra kuten biopankit ja FinnGen-geenipankki. Kaikille näille on järkevää nimetä jokin yliopistokaupungeista vetovastuuseen. Oulu esittää, että tähän listaan lisätään terveysalan tieto-ja viestintäteknologian osaamiskeskittymä ja sen kotikaupungiksi nimetään Oulu. Terveys/ICT –osaamiskeskittymän toiminto rakentuu osaksi Oulun Innovaatioallianssin OuluHealth –ekosysteemin toimintaa ja tarjoomaa, ekosysteemimallin mukaisesti osallistaen eri organisaatioita. Päävastuun osaamiskeskittymän toiminnasta ja sen käynnistämisestä kantaa Oulun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Centre for Health and Technology.

Tämän hankkeen tavoitteina on kansallisen Terveys/ICT-osaamiskeskittymän perustaminen Ouluun, alueen osaamisen ja kyvykkyyden nostaminen digitaalisen terveyden aihealueella sekä resurssien kohdentaminen ja kouluttaminen aihealuetta tukevaan yhteiskehittämisen innovaatioprosessiin. Hankkeessa valmistellaan kansallisen osaamiskeskittymän toimintamallia ja haetaan yhteistyöhön kansalliset ja kansainväliset partnerit vahvistamaan osaamista. Kansallisen osaamiskeskittymän tavoitteena on digitaalisen muutoksen vauhdittaminen sekä globaalin liiketoiminnan kasvu terveysalalla. Valittujen teemojen kansallinen koordinaatio on välttämättömyys pirstaleisen TKI-toiminnan yhtenäistämiseksi.

Hankkeessa panostetaan osaamiseen nostoon terveys- ja hyvinvointialan digitalisaatiossa, erityisesti ICT-alan osaamisen kohdistamisessa terveysalan tarpeisiin. Hankkeella edistetään digitaalisten palvelupolkujen ja tietopohjaisen palvelujärjestelmän kehitystä ja terveyspalvelujen tehokkuutta ja oikea-aikaisuutta. Lisäksi hanke edesauttaa uusien teknologiaratkaisujen (koneäly, koneoppiminen, tietoanalytiikka) hyödyntämistä varhaisen vaiheen diagnostiikassa ja sairauksien riskikartoituksessa, mitkä pienentävät merkittävästi kroonisten sairauksien hoitokustannuksia.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kahteen työpakettiin: 1) Terveys/ICT osaamiskeskittymän toiminnan käynnistäminen sekä 2) osaamisen nosto. Osaamiskeskittymän toiminnan käynnistämisen toimenpiteitä ovat osaamiskeskittymän toiminnan määrittely, aseman vakiinnuttaminen ja toiminnan jatkumisen varmistaminen; kansallisen- ja yritysyhteistyön toimintamallien sekä kansainvälisen verkoston yhteistyön rakentaminen; sekä SmartDataHub-palvelukonseptin luominen. Osaamisen noston toimenpiteet keskittyvät hankkeen neljälle painopistealueelle: 1) Tietopohjaiset, ihmiskeskeiset terveys- ja hyvinvointiratkaisut; 2) Digitaalisten terveyspalvelujen vaikuttavuusmäärittely ja uudet arviointimenetelmät; 3) Koneoppimisen ja tietoanalysoinnin soveltaminen lääketieteessä ja 4) Digitaalisista muutosta tukeva innovaatioekosysteemi.

Osaamiskeskittymä toimii kansallisen ja kansainvälisen osaajaverkoston rakentajana ja vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä digitaalisen muutoksen menestystekijöiden vertailemiseksi. Sen roolina on varmistaa innovaatioiden käyttöönotto ja vahvistaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja yritysyhteistyön kehittämistä digitaalisen terveyden aihealueella. Osaamiskeskittymä rakentaa kansallista terveystiedon, tietoanalysoinnin sekä tekoälyn hyötykäytön toimintamalleja tietopohjaisessa terveyspalvelujärjestelmässä, liiketoiminnassa sekä innovaatio- ja tutkimustoiminnassa. Osaamiskeskittymän roolina on luotettavien arviointimenetelmien kehittäminen digitaalisten palvelujen toiminnallisuuden ja taloudellisuuden vaikuttavuuden määrittämiseksi sekä syventää osaamista tekoälyn, koneoppimisen ja tietoanalyysien menetelmien hyödyntämisessä terveysalalla ja lääketieteessä. Osaamiskeskittymä toimii tiedonvälittäjänä, arvioijana ja tutkimus-ja yritysyhteistyön vahvistajana. Se tuottaa ja jakaa tietoa parhaista käytännöistä ja uusien teknologioiden hyödyntämisestä sekä nopeuttaa hyvien tutkimus-ja innovaatiokäytäntöjen jakamista. Osaamiskeskittymän koordinoitu tutkimus-ja innovaatiotoiminta tukee SOTE-uudistuksen kehittämistarpeita ja luo alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen vertaisverkoston hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Osaamiskeskittymä tukee älykkään erikoistumisen strategiaa ja sen toimeenpanoa.

Hanke tuo uutta osaamista Oulu Innovaatioallianssi-ekosysteemitoimintaan ja mahdollistaa sen laajentamisen kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Osaamiskeskittymä tukee OuluHealth ekosysteemin digitaalisten pilottien käynnistymistä, käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä PPSHP:n koordinaatiovastuulla olevaa terveydenhuollon menetelmien arviointia. Osaamiskeskittymä tukee terveystiedon hyödyntämisen ja käytäntöjen jakamista yritysten, tutkimuksen ja palvelujärjestelmän kanssa. Se tukee koneoppimisen, tekoälyn ja analytiikan käyttöönottoa liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan kehityksessä.

Hankkeen tuloksina osaamiskeskittymälle on luotu kansallinen toimintamalli, jolla vahvistetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa em. painopistealueilla. Lisäksi on luotu toimintamallit terveystiedon hyödyntämiseen, ja kehitetty uusien digitaalisten ratkaisujen ja teknologioiden käyttöönottoa tukeva arviointimenettely. Oulun Innovaatio Allianssin ainutlaatuinen yhteiskehittämistoiminta palvelee kansallisen terveysalan kasvustrategian mukaista ekosysteemi-pohjaisen tutkimus ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.
Hankkeen tuloksena osaamiskeskittymä osana OuluHealth ekosysteemiä on tunnistettu toimija kansallisesti sekä alan kansainvälisissä verkostoissa, ja sen puitteissa valmistellaan tai tehdään aktiivista yhteistyötä osaamisen laajentamiseksi ja syventämiseksi digitaalisen terveyden alalla. Alueellisesti digitaalisen terveyden osaaminen on syventynyt yrityksissä, terveyspalveluja tuottavien tahojen ja tutkimuksen piirissä. SmartDataHub-konseptin osana rahoitettavat PoC-hankkeet ovat tuottaneet jatkokehitykseen useita kärkihanketta ja innovaatioita. Tällä hankkeella tulemme rakentamaan osaamisverkoston, joka myös edesauttaa maakuntien TKI-yhteistyön rakentumista ja alueellisen ICT-palvelukeskuksen kehittämistarpeita.

Osaamiskeskittymä palvelee myös EU tason politiikkakeskustelua sekä uusien rahoitussisältöjen ja ohjelmien luomista Suomen intressien näkökulmasta yli sektorirajojen, sekä vahvistaa EU partnerisuuksien ja verkostojen syntymistä sekä kansallisen vastuun saamista EU ohjelmissa. Tähän liittyen OuluHealth-ekosysteemi on jo tehnyt ehdotuksen isännöidä EU:n ja WHO:n mHealth osaamisverkostoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kansallinen osaamiskeskittymä palvelee Suomen osaamiskeskuskonseptia ja terveysalan kasvustrategian toimeenpanevia tahoja (yritykset, yliopistot, yliopistolliset sairaalat, terveysasemat, yksityiset terveyspalveluyritykset, tutkimuslaitokset, maakunnat, kaupungit). Kohderyhmänä on perustettava kansallinen SoteDigi Oy yhtiö, sekä kansalliset kärkihankkeet (mm. Digitalisaatio, UNA, Virtuaalisairaala, ODA) ja maakunnan Sote uudistusta edistävät tahot kuten maakunnan Liitot, jne. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös Suomen biopankit ja väestöaineistoja keräävät tahot (THL).

Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä OIA- ja OuluHealth-verkostoissa, jolla varmistetaan tiivis yhteistyö alueen elinkeinoelämään. Kohderyhmänä ovat yritykset mm. seuraavilta liiketoiminta-alueilta: Tekoälyn ja big data -analytiikan työkalut; Tietopohjaisten palvelujen palvelutuottajat; Tietomallien asiantuntijapalvelut; Sensorituottajat; itsemittausteknologioiden palvelutuottajat; start-up kiihdyttämöt; OIA ketterä kaupallistaminen, BusinessKitchen, jne.

Osaamiskeskittymän toimintaan kutsutaan mukaan yrityksistä strategiset kumppanit, joiden kanssa ratkaistaan merkittäviä digitaalisen terveyden haasteita. Hankkeesta kiinnostuneet yritykset osallistuvat uusien digitaalisten hoitopolkujen kehittämiseen (Amgen, Microsoft Health, Terveystalo, Tieto) sekä laaja-alaisen terveystiedon (ml. omatieto) hyödyntämiseen osana tulevaisuuden digitaalisia palvelupolkuja. Yritykset haluavat nopeuttaa digitaalisten sovellusten käyttöönottoa osaksi palveluketjuja sekä mahdollistaa esim. kuluttajamarkkinoille kehitettyjen tuotteiden (genomi/metabolomiikkatestit) tuomista osaksi standardoitua kliinistä palveluketjua. Tässä merkittävässä asemassa ovat jo kehitetyt riskikartoituksen menetelmät (NeGen OY ja Nightingale Health Oy), tai elintapariskejä kartoittavat digitaaliset sovellukset ja tekoälyn ratkaisut (AlvinOne). Merkittävässä asemassa on ne digitaaliset sovellukset, jotka edesauttavat kustannussäästöjen syntymistä, kuten esim. elintapaohjausta tukevat ratkaisut sekä sairaalasta kotouttamisen jälkeen potilaan ja ammattilaisen yhteydenpitoon liittyvät ratkaisut (Noona Oy) tai palvelutarpeen arviointiin (Scandicode Oy).

Hankkeessa monikansalliset laajat kontaktit omaavat strategiset kumppanit ovat ”vetonaula” pk-yrityksille. Yritysten kehittämisalustat avaavat myös paikallisille yrityksille erityisiä mahdollisuuksia paitsi menetelmien ja algoritmien kehittämiselle myös pilvipalveluna tapahtuvalle globaalille yhteistyölle muiden ko. järjestelmän käyttäjien kanssa. Lisäksi yritysten laajat verkostot avaavat aivan uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille päästä mukaan globaaleihin AI-partneriverkostoihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

EU:n yhtenäisen digimarkkinan luominen edellyttää tiedon vapaata liikkuvuutta. Digitaalinen alustaliiketoiminta sekä tiedonjaon, integraation ja tietoturvallisten ratakisujen kehittäminen nousevat merkittävään asemaan. Tulevaisuuden terveysjärjestelmä on hajautettu, jossa asiointi hoidetaan esim. virtuaali-vastaanoton välityksellä. Järjestelmältä vaaditaan luotettavuutta, nopeutta ja reaaliaikaista kliinistä päätöksenteon tukea myös etäyhteyksien kautta.

Tähän haasteeseen vastaa Oulun yliopiston vahva 5G- ja langattoman tietotekniikan tutkimusosaaminen. Siten hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki digitaalista muutosta edistävät tahot (ml vahva 5G tutkimus ja verkostot). Välillisenä kohderyhmänä ovat yritysjärjestöt, potilassäätiöt, ja koulutusta kehittävät tahot.

Oulun yliopistolla on valmistelijan rooli kansallisessa yliopistojen lääketieteeteen opetuksen uudistuksen suunnittelussa, jolla kehitetään Lääketieteellisten tiedekuntien koulutustarjontaa erityisesti digitaalisten työtapojen koulutuksessa. Lääketieteen opetuksen uudistuksen valmisteluun tarvitaan näkemystä ja suunnitteluresurssia, jotta voidaan kehittää opetuskokonaisuuksia vastaamaan teknologian kehityksen nopeaa muutosta. Lisäksi suunnitellaan tiedekuntien välistä koulutustarjontaa digitaalisen terveyden opetuksessa. Esimerkiksi koneoppimisella on merkittävä potentiaali radiologisten tutkimusten tukena ja radiologien koulutuksessa. Yliopistoon ollaan perustamassa tekoälyn opintosuunta v. 2018. Suunnitteilla on myös mm. kaikille tiedekunnille sopiva Johdatus tekoälyyn -kurssi sekä käytännönläheinen Deep learning -kurssi. Hankkeella on merkitystä koulutuksen suunnitteluun, sillä uusia tarpeita on näköpiirissä, mm. uusien lääketieteellisten kuvankäsittelyn, tietoanalytiikan ja tiedolla johtamisen opintokokonaisuuksien kehittämiseksi. Oulun yliopisto kehittää jatkuvasti uusia opintokokonaisuuksia myös yhteistyössä yritysten kanssa.

Välillisesti hanke vaikuttaa myös muihin toimialoihin, opiskelijoiden, tutkijoiden ja yritysten osaamisen kehittymisen myötä. Tekoäly-pohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen valmiuksien kasvun myötä alueelle syntyy uutta liiketoimintaa, ja välilliset vaikutukset yltävät näin laajemmin elinkeinoelämään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 679 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 671 234

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 970 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 958 905

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu hankevalmistelun aikana valmisteluun liittyen sekä osana muuta toimintaa. Tarkasteltaessa toimintaympäriöstön sukupuolinäkökulmaa on havaittu, että aiheesta ei löydy tutkittua tietoa suoraan terveysteknologia-alaan liittyen. Voidaan kuitenkin todeta hankkeen toimivan sukupuolipainottuneiden toimialojen (terveys ja ICT) rajapinnassa, ja toimijoita ja toimintoja törmäyttämällä voidaan tasoittaa painotuksia. Hankkeen toimenpiteissä sukupuolikysymykset eivät ole keskiössä, mutta esim. hankehenkilöstön rekrytoinnissa pyritään sukupuolten väliseen tasapuolisuuteen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tilastojen mukaan työikäisistä lääkäreistä 60% on naisia (Lääkäriliitto 2016). Tämän lisäksi esim. terveystieteiden opiskelijoista ja sitä kautta tulevista tutkijoista enemmistö on naisia. Toisaalta hankkeessa tiedostetaan, että valtaosa ICT- ja teknologiateollisuuden kehittäjistä ja yrittäjistä on lähtökohtaisesti miehiä. Hankkeen sovellusala, terveys ICT, törmäyttää yhteen kaksi vahvasti nais- ja miesvaltaista alakeskittymää, mikä edesauttaa molempien osalta tasapainoisemman sukupuoliperiaatteen toteutumista. Hankkeen toteuttajien osalta tullaan huomioimaan sukupuolinen tasa-arvoisuus. Hankehenkilöstö tullaan palkkaamaan tasa-arvoperiaatteita noudattaen. Jos/kun hankkeessa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, myös näiden valinnassa tullaan käyttämään tasaarvoperiaatteita. Hankkeen toimenpiteiden ja päätösten vaikutukset naisten ja miesten kannalta huomioidaan hankkeen käytännön toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on osaamisen ja kyvykkyyksien nosto terveydenhuollon digitaalisessa muutoksessa, toimijoiden sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Digitalisaation edistämisellä tekoäly-pohjaisten tuotteiden ja palveluiden kehityksen kautta voi olla välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Tekoäly-sovellusten hyötykäytön valmiuksien nostaminen voi välillisesti vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Vaikutus on merkittävä alueelliselle elinkeinorakenteelle. Hankkeessa tapahtuva osaamisen nosto ja kehitettävä palvelukonsepti mahdollistavat Oulun seudun kehittymisen vahvaksi tekoälyn ja sen pohjalle rakentuvan liiketoiminnan osaamiskeskittymäksi, joka houkuttelee alueelle myös suuria kansainvälisiä toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 10
Vaikutus on merkittävä, koska hankkeessa keskitytään uusien tietopohjaisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisen valmiuksien nostoon. Hankkeessa testataan ja demonstroidaan käytännössä tekoäly-teknologioiden hyödyntämistä aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, edistäen näin niiden syntymistä myös jatkossa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 7
Uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen myötä voidaan edistää kansalaisten hyvinvointia tarvelähtöisesti. Hankkeessa parannetaan kehittäjien valmiuksia erilaisten tietopohjaisten, yksilökeskeisten ja ennakoivien palveluiden rakentamiseen, näin vaikuttaen välillisesti laajan joukon hyvinvointiin. Lisäksi hanke tuo tietoa aihealueen kehityksestä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saataville, paikallista näkökulmaa ja osaamista korostaen.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hanke edistää tasa-arvoa parantamalla eri demografisiin ryhmiin kuuluvien toimijoiden osaamista ja ymmärrystä tulevaisuuden digitaalisten terveyspalveluiden rakentamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Edistetään Pohjois-Suomen ja Oulun alueen osaamisen tunnistamista kansallisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää kansallisesti toimiva terveysalan digitalisaatiota edistävä osaamiskeskittymän toimintamalli. Digitalisaation edistäminen terveysalalla on siiloutunutta, kuten myös sen edistämiseksi tarvittava osaaminen, eri toimijoiden ja erityisalojen välillä. Hankkeen tavoitteena oli tuoda näitä osaamisia ja kehittämistoimenpiteitä yhteen, ja näin luoda paremmat edellytykset digitaalisten ratkaisujen kehitykselle ja datapohjaisten terveyspalveluiden kehittämiselle ja käyttöönotolle. Hankeen aktiviteetit on todettu merkittäviksi kulmakiviksi kansallisen toimintavan kehittymiseksi.

Osaamiskeskittymän perusta on verkostomainen yhteistyö, jota rakennettiin kahden yhteiskunnallisesti merkittävästä tarpeesta nousevan painopistealueen osalta: terveys ja hyvinvointidatan hyödyntäminen & analytiikka/tekoälyosaaminen, sekä digitaalisten ratkaisujen arviointiprosessi ja vaikuttavuus. Nämä toiminnan painopisteet toimenpiteineen määriteltiin yhteistyössä laajan kansallisen yhteistyön tuloksena. Niiden merkittävyys kansallisessa yhteistyössä on todennettu ja jatkotoimia kansalliseen yhteistyöhön on tarvetta juurruttaa ja edelleen kehittää.

Hankkeen aikana luotiin painopisteiden toimia tukevat yhteistyöverkostot, jotka luovat pohjan osaamiskeskittymän verkostomaiselle toiminnalle jatkossa. Hankkeen jälkeen nämä verkostot jatkavat toimintaansa ja niiden vakiinnuttaminen kansallisiksi yhteistyömalleiksi jatkuu STM:n rahoituksella Oulu-vetoisesti. Siten hankkeessa kehitetyt DigiHealth Hub:in (DHH) toiminnot ja verkostoyhteistyö jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa määriteltiin osaamiskeskittymän (DigiHealth Hub) toimintaperiaatteet ja verkostoimisen yhteistyön toimintamalleja edesauttamaan em. painopisteiden osaamisen ja yhteistyömuotojen kehittämistä. DigiHealth HUB-toiminnan elementit ovat uuden osaamisen, menetelmien ja työkalujen kehittäminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen, verkostomaisen yhteistyö toimintamallien kehitys sekä aktiivinen vuorovaikutus useiden sidosryhmien kanssa.

Merkittävänä tuloksena on hankkeessa kehitetty digitaalisten ratkaisujen arviointimenetelmä (Digi-HTA). Hankkeessa syntyi merkittäviä uusia työkaluja, menetelmiä ja uutta osaamista, joilla tuetaan digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä, ja edistetään datan hyötykäyttöä. Lisäksi se loi perustaa verkostomaiselle yhteistyölle ja vertaisoppimiselle, mitkä tukevat alueen tutkimus, -kehitys ja innovaatiotoimintaa. Hankkeen aikana kehitettyjä menetelmiä luoda näkymää ja tietoisuutta parhaista käytännöistä tekoälyn hyödyntämisessä järjestämällä aihealueen alueellisia ja kansallisia tilaisuuksia ja webinaareja.

Hankkeen aikana todennettiin tekoälypohjaisen kehittämisen haasteet monitoimija yhteistyössä ja luotiin uusia periaatteita ja toimintatapoja näitä haasteita ratkaisemaan. Hankkeessa osoitettiin tekoälyn potentiaalia analytiikassa niin tutkimuksessa kuin tietojohtamisessa. POC-hankkeista saatuja oppeja on hyödynnetty myös uusissa käynnistyvissä TKI-hankkeissa.

Hanke toi näkyvyyttä kansalliseen Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (HyteAiro)-verkostoon, mikä vahvisti kansallista vuoropuhelua merkittävien kehityshaasteiden osalta sekä aktivoi osapuolia toteuttamaan yhdessä ohjelman toimintasuunnitelman mukaisia kehityshankkeita ja toimenpiteitä. Kehittämisen sirpaleisuutta ratkaistiin kiinnittymällä laajoihin kansallisiin kehittämisohjelmiin, kuten HyteAiro ja Kati-ohjelmat. Hankkeen jatkotoimia kehitetään edelleen Sote-uudistushankkeiden ja tietojohtamisen ohjelmissa.

Hankkeen aikana luotiin merkittäviä EU-partnerisuuksia ja pohjaa tuleville Euroopan digitaaliselle innovaatio-verkostoyhteistyölle. Hankkeessa luodut verkostomaiset yhteistyön muodot edesauttavat alueen asemointia ja kehitystä osaksi kansallista ja Euroopan digitaalisten innovaatio-hubien verkostoa. DIH-verkostojen lisäksi hankkeessa tuotiin asiantuntemusta ja osaamista älykkään erikoistumisen strategian mukaisiin toimiin sekä pohjoismaiseen datapohjaisen terveyden kehittämisen verkostotoimintaan.

DigiHealth Hub- hankkeen luomia toimintoja, oppeja, verkostomaisen yhteistyön malleja ja tuloksia kehitetään edelleen terveysalan digitalisaation edistämiseen tähtäävien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintojen ja osaamiskeskittymä-pohjaisessa kehityksessä. Hankkeen tulokset vauhdittavat alueellisen ja kansallisen yhteistyön rakentumista hyvinvointiteknologioiden, digitalisaation, datapohjaisten, yksilöllisten, ennakoivien ja ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden kehittämiseksi.

Konkreettisten, hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden lisäksi hankkeen tavoitteita vietiin eteenpäin osallistumalla aktiivisesti strategityöhön, elpymispakettien kasaamiseen ja ohjelmavalmisteluihin niin alueella, kansallisella kuin EU-tasollakin.