|
|
|
Hankekoodi: A73932
Hankkeen nimi: HAPPILY - Haja-asutusalueiden palvelupilotit, liikkuminen ja yhteisöt
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.4.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Posintra Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1481499-6
Jakeluosoite: Rihkamakatu 4A
Puhelinnumero: 010 836 7700
Postinumero: 06100
Postitoimipaikka: Porvoo
WWW-osoite: http://www.posintra.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Topi Haapanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: topi.haapanen(at)posintra.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 708 2012
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke tukee alueen pk-yrityksiä verkostomaisen yhteistyöhön kehittämällä markkinavuoropuhelua valtakunnallisten logistiikka-alan toimijoiden kanssa.
Hankkeessa rekrytoidaan uusia yrittäjiä maaseudun palveluyrittäjiksi valmennuksen ja koulutuksen avulla.
Hankkeessa tunnistetaan tulevaisuuden palvelu- ja turvallisuustarpeen muuttujia tavara- ja logistiikkaratkaisuiksi haja-asutusalueiden asukkaiden liikkuvuus- ja palvelutarpeen yhteensovittamiseksi. Muuttujien avulla sekä yhdistämällä eri teknologisia ratkaisuja ja tiedontuotantolähteitä tarvekokonaisuuksiksi (teemoittain saavutettavuus, turvallisuus, täsmällisyys) rakennetaan ratkaisuyhtälöitä, jotka analytiikkaa hyödyntäen edesauttavat paikallisia (kuljetus)yrityksiä ja liikennöitsijöitä muodostamaan ajallisesti ja sisällöllisesti oikeanlaisia ja kannattavia palvelutarjoomia. Hankkeessa tutkitaan myös julkisesti tuettujen kuljetusten saamista kaupallisesti tarjottavien palvelujen yhteyteen.
Ratkaisuyhtälöiden muodostamisessa käytetään käytössä olevia teknologisia sovelluksia ja automatisoituja ratkaisuja (esim. älykontti ja miehittämätön kauppa), jotka tunnistavat mobiililaitteet, tabletit sekä kannettavat tietokoneet. Käyttäjien tiedoista luodaan hakukäyttäytymisten perusteella palveluprofiilit, jota hyödyntämällä tunnistetaan, kohdistetaan sekä tuotetaan yksilötasolla tarvittavaa palvelua oikealle henkilölle/ryhmälle oikea-aikaisesti.
Hankkeessa muodostetaan käsitys uuden liikennepalvelulain ja voimassa olevan uusitun hankintalain tuomista liiketoimintamahdollisuuksista Itä-Uudenmaan haja-asutusalueilla, selvitetään liikennepalvelulain vaikutuksia maaseudun liikkumiseen sekä reagoidaan tavara- ja logistiikkaratkaisuissa uusin toimenpitein mahdollisiin lain negatiivisiin vaikutuksiin (esimerkiksi taksien päivystysvelvoitteen poistuminen, joukkoliikenteen reitti- ja kutsuliikennelupa-vaatimuksista luopuminen).
Eri ratkaisuyhtälöistä soveltuvimmat pilotoidaan. Etukäteen tunnistettuja kokonaisuuksia on kaksi; pilotoidaan logistiikkaratkaisu, jossa palvelun tarvitsijat ja pk-yritykset yhdistetään teknologiaa hyödyntämällä sekä edistetään liikkumispalvelujen käyttöönottoa tarjoamalla liikenteen reaaliaikaista tilannekuvaa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta yhdistelemällä erilaisia kuljetustarpeita. Myös lähialueilla työllistäminen edesauttaa pitkällä aikavälillä hiilijalanjäljen pienentämistä.
Hankkeella on merkittävä rooli paikallisen logistiikka- ja palvelusektorin kestävään kehittämiseen. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen mahdollistaa osaltaan maaseutu- ja kyläkulttuurin säilymistä. Taloudellista kestävyyttä hanke edistää myös pilotoimalla aineettomia palveluja liikkumiseen ja logistiikkaan. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista edistetään kannustamalla erityisesti naisten vetämiä palveluyrityksiä osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin.
Etsimällä ratkaisuja pienten tavara- ja matkustajavirtojen kuljettamiseen keskusten ulkopuolella hanke toteuttaa Uusimaa-ohjelman 2.0 Helposti liikkeelle, varmasti perille -tavoitetta. Älykkään erikoistumisen strategian Smart Citizen -kärkikokonaisuutta toteutetaan pilotoimalla data ja asiakaslähtöisiä palvelujärjestelmiä osana näitä ratkaisuja.
Varsinaiset kohderyhmät ovat Itä-Uudenmaan pk-yritykset sekä alueen kylien ja haja-asutusalueiden asukkaat ja potentiaaliset yrittäjät.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen kunnat ja kaupungit, joiden strategista tavoitetta kylien kehittämisessä tuetaan. Esimerkiksi Porvoo on laatinut kylärakenneohjelman ja Loviisa on julistautunut kylien kaupungiksi.
Muina kohderyhminä ovat Posintran sidosryhmät ja yhteistyökumppanit, kuten esim. yrittäjäjärjestöt, kylätoimikunnat ja työvoimaviranomaiset, joiden avustuksella etsitään rekrytoitavia ja hoidetaan palveluista tiedottamista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 838
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 300
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 880
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 174 715
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Porvoon, Loviisan
Kunnat: Porvoo, Loviisa, Askola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4.20, joihin työllistyvät naiset 2.00
Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Hankkeen tavoitteena on parantaa resurssitehokkuutta yhdistelemällä erilaisia kuljetustarpeita sekä tuomalla tarvittavat palvelut oikea-aikaisesti ja oikeansisältöisinä niiden tarvitsijoille. Hankkeen kaikki toimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen arvojen pohjalta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 9 |
| Hankkeessa edistetään energiatehokkuutta ja päästöttömien sekä biopohjaisten liikennepolttoaineiden käyttöä. Myös lähialueella työllistäminen edesauttaa pitkällä aikavälillä hiilijalanjäljen pienentämistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 6 |
| Kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään pienenevät. Vähenevä liikenne vaikuttaa jossain määrin maaperän ja pohjavesien laatuun. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -alueelle. Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan eikä hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ja pyritään vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään kierrätystä ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti. Yritysten parantunut resurssitehokkuus vähentää myös materiaalin käyttöä ja jätteen syntymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 7 |
| Hankkeessa edistetään päästöttömien (sähkön) sekä biopohjaisten liikennepolttoaineiden käyttöä. Pilotoitavat ratkaisut saattavat sisältää myös uusiutuvien energialähteiden kuten aurinkoenergian ja/tai biokaasun käyttöä. Hanketoimenpiteissä ja yritysten kehittämisessä kiinnitetään myös muutoin soveltuvin osin huomiota uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Hankkeella on merkittävä rooli paikallisen logistiikka- ja palvelusektorin kestävään kehittämiseen. Tämä on hankkeen kokonaistavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä. Hankkeessa syntyvä yhteistyö ja osaaminen jää palveluverkostossa mukana oleviin yrityksiin ja hyödyttää alueiden elinkeinoelämää pitkällä aikavälillä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan tulevaisuuden palvelu- ja logistiikkaratkaisuja ja luodaan yritysten välisiä yhteistyöverkostoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hankkeen ydintä on hyödyntää uuden liikennepalvelulain ja uusitun hankintalain mahdollisuuksia uusien ratkaisujen luomiseksi haja-asutusalueiden liikkumis- ja logistiikkatarpeisiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 8 |
| Uudet ratkaisut tuovat palvelut alueen asukkaiden ulottuville sekä edesauttavat lähityömahdollisuuksien syntyä. Tuloksena on myös koetun turvallisuuden tunteen lisääntyminen kylissä, mikä vähentää uhkaa väestökadosta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hanketoiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Yritysten kasvu avaa työllistymismahdollisuuksia tasapuolisesti kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hanke edistää haja-asutusalueiden asukkaiden yhdenvertaisuutta tuomalla taajamien palvelutarjontaa myös heidän ulottuvilleen. Lisäksi hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta mahdollistamalla kohderyhmille osallistumisen heille suunnattavien palvelujen suunnitteluun. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 7 |
| Hanke mahdollistaa osaltaan maaseutu- ja kyläkulttuurin säilymistä, jopa sen elvyttämistä luomalla uusia toimintatapoja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään yritysten ympäristöosaamista. | ||
Happily-hankkeessa etsittiin ratkaisuja haja-asutusalueiden liikkumiseen, palveluihin sekä logistiikkaan liittyviin tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena oli tuoda palveluja kyläläisten ulottuville ja parantaa saavutettavuutta. Hankkeessa haluttiin hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, edistää resurssitehokkuutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Happilyssä tavoiteltiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille pk-yrityksille sekä uusia työmahdollisuuksia haja-asutusalueiden asukkaille henkilö- ja tavarakuljetuksissa. Konkreettisena tavoitteena oli pilotoida kaksi ratkaisua, jotka määriteltäisiin vasta hankkeen aikana.
Tavoitteisiin pääsemiseksi potentiaalisia yrittäjiä etsittiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä osallistumalla kahtena vuonna yrittäjyysteemalla Porvoon Taidetehtaalla järjestettyyn Itä-Uudenmaan suurimpaan rekrytointitapahtumaan Duunitehtaaseen. Yrittäjyysvalmennuksessa osallistujia innostettiin tuotteistamaan omasta yritysideasta toteutettava ja kannattava liikeidea.
Uuden liikennepalvelulain, asetusten ja säädösten paikallisia vaikutuksia selvitettiin haastattelemalla sidosryhmiä ja alan toimijoita koko hankkeen keston ajan. Haastatteluissa liikennöitsijät ja taksiyrittäjät pitivät alan haasteena ensisijaisesti uuden taksilain puutteita mutta myös kuljettajan löytymistä, alalla pysymistä ja osaamista. Taksialan info- ja rekrytointitilaisuus järjestettiin yhteistyössä Uudenmaan TE-keskuksen ja paikallisten yrittäjien kanssa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kaksi iltaa käsittänyt valmennustilaisuus alalle yrittäjäksi tai kuljettajaksi haluaville.
Yrittäjät pitivät hankkeen järjestämiä alan info- ja valmennustilaisuuksia tarpeellisina ja rekrytoivat niihin osallistuneita. Kukaan valmennuksiin osallistunut ei kuitenkaan aloittanut itsenäisenä taksiyrittäjänä. Asiantuntijan vetämät yrittäjyystyöpajat saivat myös erittäin positiivisen vastaanoton, mutta hankkeen päättyessä toteutetussa kyselyssä useimmat osallistuneet kertoivat lykänneensä yrityksen perustamista koronapandemian vuoksi.
Pilottien määrittelemiseksi Porvoon ja Loviisan kylissä toteutettiin asukaskyselynä palvelutarveselvitys ja innovointityöpaja alueen yrittäjille ja muille sidosryhmille. Haastattelujen ja kyselyvastausten perusteella eniten kaivattiin päivittäistavara- ja liikkumispalveluja. Koska alueella oli jo käynnistynyt kyytien yhdistelyyn perustuva Porvoon ja Loviisan kaupunkien toteuttama ja Sitran osarahoittama Kyläkyyti-kokeilu, henkilökuljetukset eivät olleet keskeisessä roolissa uusia ratkaisuja määriteltäessä.
Ensimmäisenä pilottina toteutettiin kuitenkin nopea liikennepalvelukokeilu, ”Saaristobussi”. Bussi kuljetti matkustajia lauantaisin Porvoosta Pellingin saaristoon kesätorille ja kyläkauppaan. Tavoitteena oli yksityisautoilun vähentäminen ja lähimatkailun lisääminen. Kokeilusta kerätyn palautteen perusteella puolet matkustajista olisi tullut kesätorille omalla autolla, ellei bussia olisi ollut ja puolet lähti nimenomaan tarjolla olleen bussiyhteyden ansiosta tutustumaan Pellingin saaristoon ja reitillä olleisiin kohteisiin. Välittömänä tuloksena voidaan katsoa päästöjen vähentyneen ja pysäköintiruuhkien helpottuneen kesätorin ja sataman läheisyydessä. Saaristobussin tuomat lisäasiakkaat turvaavat omalta osaltaan paikallisen yrittämisen edellytyksiä ja palvelujen tuotantoa. Kokeilu toi myös yhteen paikallisia yrittäjiä ja liikennöitsijöitä mahdollistaen konseptin jatkotyöstön.
Niin yrittäjiltä, liikennöitsijöiltä, kuljettajilta kuin matkustajiltakin saadun positiivisen palautteen vuoksi Pellingin asukkaita ja yrittäjiä palvelevan yhteyden kehittämistä jatkettiin Haaga-Helian Porvoon yksikön aikuisopiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden ehdotusten ja sidosryhmille pidetyn Innocamp-tilaisuuden perusteella laadittiin konsepti bussiaikatauluineen kesälle 2020. Koronapandemia kuitenkin pysäytti tällä erää toteutuksen. Liikennöinti kuitenkin melkoisella varmuudella jatkuu tulevina kesinä ja tällöin kannattaa miettiä myös matkaketjujen mahdollisuutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.
Toisena pilottina toteutettiin olemassa olevia sovelluksia yhdistämällä ja kehittämällä ratkaisu, joka integroi verkkokaupan ja kuljetuspalvelut. Usean lähituottajan (kauppiaan) käyttöön soveltuvaan verkkokauppaan on yhdistetty joustava kuljetusjärjestely, jossa asiakas voi valita noutaako itse vai tilaako ostoksilleen kimppakyyti- tai kuriiritoimituksen. Palvelut maalle -niminen pilotti päätettiin toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa Porvoossa Kerkkoon kylässä yhteistyössä Kerkkoon palveluosuuskunnan kanssa. Hankkeen loppuvaiheessa pilotista toteutettiin pienin muutoksin alkuperäiseen määrittelyyn versio myös Strömforsin Ruukin kylässä Loviisassa. Ruukissa logistiikkakeskuksena toimii paikallinen kyläkauppias.
Palvelut maalle -pilotin käyttöönoton haasteena oli vapaaehtoisvoimin toimivan käyttäjäosapuolen resursointiongelmat. Kehitystä ja tavoitteeksi asetettua kokeiltavan mallin iteratiivista kehitystä voitiin tehdä vain palveluosuuskunnan aikataulun ja resurssirajoitteiden puitteissa. Ennen hankkeen päättymistä sovellus kuitenkin testattiin toimivaksi. Ensimmäiset asiakkaat onnistuivat ostosten tekemisessä ja antoivat arvokasta palautetta verkkokaupan käyttökokemuksen parantamiseksi ja kuljetustilauksen tekemisen selkeyttämiseksi osana ostokokemusta. Palvelut maalle -pilotin käyttöönottoa jatketaan Ruukin kylässä hankkeen päättymisen jälkeenkin, sillä sekä toimittaja että kyläkauppias sitoutuivat sovelluksen käyttöön vähintään syksyyn 2020 asti.
Kokemuksista pilotin kehitystyössä saatiin kerättyä lukuisia oppeja, mikä mahdollistaa jatkossa vastaavanlaisten kokeiluhankkeiden tehokkaamman ja realistisemman suunnittelun. Ohjelmistokehityksen ja toimintamallin vaatimusmäärittelyn tekemisen haastavuudesta opittiin uusien puuttuvien avaintoiminnallisuuksien noustessa esiin kesken toteutusta. Kehitetyn verkkokauppa- ja kuljetusmallin pysyvä käyttö kokeilun jälkeen edellyttää myös liiketoiminnan kannattavuutta.
Hankkeesta viestitettiin aktiivisesti Posintran omissa viestintäkanavissa ja tilaisuuksissa. Piloteista laadittiin mediatiedotteet. Hankkeesta oli myös toimituksellisia artikkeleita paikallisissa lehdissä.