|
|
|
Hankekoodi: A73934
Hankkeen nimi: KAMPUS-SOTE - Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Puhelinnumero: 02945211
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nadja Nordling
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nadja.nordling(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503187404
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet
Hankkeen päätavoite on luoda sosiaali- ja terveysalan uudistusta koskien uusi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan alueelle.
Innovaatioekosysteemin malli kuvaa, miten sote-alalla tehdään yhteistyötä ja miten tutkimus ja korkein osaaminen kiinnitetään kehittämis- ja kokeilutoiminnan kautta palvelemaan elinkeinoelämää ja aluetalouden uudistumista. Hankkeessa testataan kehittämis- ja kokeilutoiminnan malleja ja tunnistetaan hyviä käytäntöjä yhteistyölle. Mallien tunnistamisessa hyödynnetään syklisen innovaatioprosessin periaatteita, jossa innovaatioiden aihioita kerätään eri lähteistä: asiakkailta, sote-asiantuntijoilta ja tutkimuksesta.
Hankkeen tavoitemäärittelyn taustalla on kolme näkökulmaa:
I Aluenäkökulma:
Hanke edistää palvelujen kehittämisprosessien syntymistä alueellisessa toimintaympäristössä sote-alalla.
II Kehittämisen ja tutkimuksen näkökulma:
Hanke tukee sote-palvelujen uudistamista ja kehittämistä uuden tiedon pohjalta.
III Palvelujärjestelmän näkökulma:
Hankkeessa kehitetään, kokeillaan ja arvioidaan yhteiskehittämislähtöisesti tuotettuja sote-palveluprosesseja.
Toimenpiteet
Hanke yhdistää tutkijoiden, opettajien, korkeakouluopiskelijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ml. yritysten osaamista sekä asiakasnäkökulmaa uuden ajattelun synnyttäjänä. Hanke kokoaa yhteen paikallisia yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka toimivat sote-palvelujen tuottajina vahvistaen toimijoiden yhteiskehittämisen toimintatapaa ja tarjoten tuotteistamiseen liittyviä työkaluja. Kolmen maakunnan kokeilut ja kokemukset kootaan ja jaetaan laajempaan kansalliseen käyttöön. Tampereella toteutus linkittyy jo olemassa olevaan Y-kampukseen sekä suunnitteilla olevaan Kaupin Kehityshyvinvointikeskukseen. Porissa ja Seinäjoella innovaatioekosysteemit kiinnittyvät maakuntien sote-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoihin huomioiden alueelliset erityispiirteet ja tarpeet.
Hankkeen työvaiheet ja työpaketit (tp) ovat:
Tp 1. Innovaatioekosysteemin organisointi sote-alalla
Tp 2. Innovaatiotyöpajojen järjestäminen
Tp 3. Kehitettyjen palvelukonseptien kokeilu ja arviointi
Tp 4. Kaupallistamisprosessin tunnistaminen ja kokeilu
Hankkeen tulokset tiivistetysti ovat:
- Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva sote-toimijoiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemi, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat asiantuntijat, yritykset, kolmannen sektorin toimijat, korkeakoulut ja asiakkaat,
- uusi palveluinnovaatioprosessi, joka auttaa laajemmin tunnistamaan kehityskelpoisia palveluideoita, ja jota voidaan hyödyntää kolmen maakunnan ohella myös kansallisesti,
- uusia tutkimuslähtöisiä, käyttäjänäkökulmaan pohjautuvia ja testattuja palveluinnovaatioideoita ja palvelukonsepeteja,
- suunnitelma innovaatioekosysteemin kehittämisestä jatkossa, jotta yhteistyö tutkijoiden, opetushenkilöstön, palvelujen tuottajien ja asiakkaiden välillä säilyy, tiivistyy, työnjako tehostuu ja toimijat voivat jakaa vastuuta sote-palvelujen kehittämisessä.
Hankkeen kohderyhmät ovat Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan alueella toimivat korkeakoulut, joissa on sosiaali- ja terveysalan osaamista sekä sosiaali- ja terveysalan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat mukana hankkeen toteutuksessa.
Tilastokeskuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2016 oli Etelä-Pohjanmaalla 632, Satakunnassa 786 ja Pirkanmaalla 2010. Juridisia yrityksiä on kuitenkin vähemmän. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritykset pyritään valitsemaan aktiivisten joukosta niin, että mukana on myös iso yli 250 työntekijän terveysalan yritys. Valtaosa kohderyhmästä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pieniä yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita on hankkeessa mukana sekä sosiaali- että terveysalalta.
Etelä-Pohjanmaa
Korkeakoulut: Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Vaasan yliopisto), yliopistokeskuksen yhteistyökumppanina Etelä-Pohjanmaalla toimivat Turun yliopiston tutkimusryhmä ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Sote-yritykset ja kolmannen sektorin toimijat: 11
Kiinnostuneita yrityksiä etsitään toteutuneesta kehittämistyöstä saatujen kokemusten, alan asiantuntijoiden sekä verkostomaisten yhteistyöorganisaatioiden kautta. Noin 340 yrityksen lisäksi Etelä-Pohjanmaalla toimii sote-alan yhdistyksiä yhteensä 194. Mahdollisia kumppaneita voisivat olla esimerkiksi: Eptek ry:n (Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry) yhteistyökumppanit, Seinäjoen Työterveys Oy, Verso Kuntoutus Oy, Wood Fox Oy, Sininauha ry, Härmän Kuntokeskus, Esperi Care Oy, Nuorten Ystävät - palvelut Oy, Pihlajalinna Oy, Mehiläinen Oy, Attendo Oy. Kumppaniehdokkaita lähestytään hankkeen alettua.
Pirkanmaa
Korkeakoulut: Tampere 3 (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen ja Tampereen ammattikorkeakoulu)
Sote-yritykset ja kolmannen sektorin toimijat: 14
Mahdollisia yrityksiä voidaan kartoittaa esimerkiksi HealthHUB:n (FinnMedi Oy) yritysverkostosta: BrainCare, Citynomadi, Exerium, FinnMedi Oy, Fluente Kumppanit, Headsted, Huoleti Oy, Kineso, LivingSkills, Livtec, Meal My Day, Moodmetric, Movendos, MSD, Meuro Event Labs, Olfactomics, Physilect, Roche, Sensotrend, Sport Venue, SportGly, Vactech, W2E, Wolker, @podium.
Satakunta
Korkeakoulut: Satakunnan alueella toimivat Porin yliopistokeskus (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto), Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Sote-yritykset ja kolmannen sektorin toimijat: 12
Satakunnan alueella toimii noin 450 sosiaali- ja terveysalan järjestöä (Satakunnan sairaanhoitopiiri). Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta on monipuolista ja yhteistyö julkisen sektorin kanssa tiivistä. Kolmannen sektorin toimijoiden kattojärjestö Satakunnan yhteisökeskus koordinoi ja kehittää järjestökenttää ja on Tampereen yliopistolle tärkeä maakunnallinen yhteistyökumppani. Lisäksi toimijoita yhteen tuovat mm. Rauman järjestötalo ja Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt KASEVA. Satakunnan alueella aktiivisesti vaikuttavia sote-alan potentiaalisia yhteistyöjärjestöjä ovat esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piiri, Satakunnan Sydänpiiri ja Satakunnan Vanhustuki ry.
Satakanta-palvelun mukaan terveyspalveluita sekä sosiaalihuollon avo- ja laitospalveluita tuottavia yrityksiä on Satakunnassa 431 kpl, joista suurin osa (351 kpl) on alle 10 henkilön yrityksiä tai 10-49 henkilön yrityksiä (57 kpl). Yli 50 henkilöä työllistäviä kolme: Dementiakoti Dagmaaria Oy, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen sr/Diakonialaitos ja PDL-palvelut Oy/Diakonialaitoksen PDL-palvelut. Suuret valtakunnalliset toimijat, kuten Attendo, Familar ja Terveystalo tarjoavat eri kohderyhmille palveluita useilla paikkakunnilla. Hyvinvointiteknologian alalla toimii Meditas Oy (Robocoast-yrityshaku). POSOK-hankkeessa on järjestetty työpajoja sote-alan yrittäjille ja yhteistyötä tehty mm. Filantros Oy:n ja Dagmaaria Oy:n kanssa. Turun yliopiston ylläpitämän SataMittari-sivuston mukaan yksityiset sote-palvelut ja robotiikka ovat kaksi 2010-luvulla nopeiten kasvanutta toimialaa Satakunnassa ja esim. Pihlajalinna-konserni laajentaa toimintansa Poriin syksyllä 2018. Kumppaniehdokkaita lähestytään hankkeen alettua.
Välillisiä hyödynsaajia ovat Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan alueella toimivat muut oppilaitokset sekä yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka eivät ole mukana hankkeen toteutuksessa, mutta saavat tietoa kokeiluista sekä tarjolla olevista ekosysteemin palveluista ja voivat hyödyntää niitä omassa toiminnassaan.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 221
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 420 823
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 737 035
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 701 372
Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Pohjois-Satakunnan, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Rauman, Porin, Kuusiokuntien, Suupohjan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Orivesi, Kurikka, Huittinen, Alajärvi, Valkeakoski, Nakkila, Punkalaidun, Lapua, Hämeenkyrö, Harjavalta, Kauhajoki, Virrat, Mänttä-Vilppula, Seinäjoki, Karijoki, Ähtäri, Tampere, Lempäälä, Ruovesi, Säkylä, Vesilahti, Ikaalinen, Teuva, Eura, Pori, Ulvila, Lappajärvi, Kankaanpää, Pirkkala, Nokia, Parkano, Urjala, Vimpeli, Kokemäki, Kauhava, Soini, Rauma, Siikainen, Kangasala, Eurajoki, Sastamala, Alavus, Pälkäne, Karvia, Akaa, Ylöjärvi, Evijärvi, Ilmajoki, Juupajoki, Jämijärvi, Isojoki, Kuortane, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Uusissa palvelumalleissa pyritään luonnonvarojen käytön kannalta ekologiseen toimintaan. Esimerkiksi digitaaliset hyvinvointipalvelut voivat edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Uudet palvelumallit pyrkivät luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ilmastomuutoksen riskien pienentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteyttä Natura-kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke ei lisää jätteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke tunnustaa uusien energialähteiden merkityksen osana taloudellista kestävyyttä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Uudet palvelumallit perustuvat paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Sosiaaliset palveluinnovaatiot ovat usein juuri aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Palvelurakenteen uudistamisella voi olla välillistä vaikutusta logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää hyvinvointia sekä suoraan että välillisesti hyvinvointia lisäävän kehittämistyön kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvovaikutukset ovat suukupuolinäkökulmasta neutraaleja, mutta hankkeen lähtökohtana on ihmisten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Laadukkaat hyvinvointipalvelut edistävät ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja pyrkivät ehkäisemään syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke ottaa huomioon kaupunkirakenteen kehittämiseen liittyvät tavoitteet. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Palvelujen uudenlainen järjestämistapa voi vaikuttaa välillisesti ympäristöä vaaliviin ratkaisuihin. | ||
Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Kampus sote) -hankkeessa annettiin sytykkeitä sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemin muodostamiselle Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan alueella. Hankkeessa innovaatioekosysteemi määriteltiin monitahoiseksi, kehittyväksi kokonaisuudeksi, joka koostuu toimijoista, toiminnoista ja tuloksista käsittäen lisäksi näiden väliset suhteet, jotka ovat kaikki yhdessä ja erikseen tärkeitä sekä yksittäisen toimijan että toimijoiden joukon suoriutumiselle. Innovaatioekosysteemin keskiössä on tutkimusten ja tiedon integroiminen osaksi tiedon hyödyntämistä – hankkeen tapauksessa korkeakoulujen tutkimuksen ja osaamisen linkittäminen osaksi sote-palveluiden uudistamista. Hankkeessa ekosysteemiperustaisella lähestymistavalla tunnistettiin olevan eroavaisuuksia aiempiin kehittämisen malleihin (vrt. esim. innovaatiosysteemi tai klusteri), joita hankkeen toimenpiteissä pyrittiin aktiivisesti tuomaan esiin: (1) ekosysteemissä toiminta painottuu yksilöihin (opettajat, asiantuntijat, tutkijat, opiskelijat, asiakkaat) organisaatioiden tai instituutioiden sijaan; (2) kehittämisessä suositaan ketterää kehittämisotetta ja nopeita kokeiluja järeiden TKI-hankkeiden sijaan tai toisaalta niiden rinnalla; (3) toimijoiden ja näiden roolien tarkastelun sijaan huomio kiinnittyy toimijoiden ja ympäristöjen väliseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutusta fasilitoiviin prosesseihin. Hankkeessa sote-alan innovaatioekosysteemin kehittämisellä pyrittiin vastaamaan monimutkaistuvan maailman sote-palvelujärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin, jotka asettavat palvelujärjestelmälle uudenlaisia uudistumisen tarpeita ottamalla keskiöön toimijoiden ja näiden ympäristöjen välisen vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusta fasilitoivat prosessit.
Hankkeen toimenpiteet keskittyivät syventämään korkeakoulujen, elinkeinoelämän sekä julkisen ja kolmannen sektorin edustajien välistä vuorovaikutusta sekä tarjoamaan työkaluja innovaatioekosysteemiperustaisen kehittämisotteen toteuttamiselle käytännössä myös jatkossa hankekauden jälkeen. Toiminta kohdistui aktivoimaan yksilöjä (opettajat, yrittäjät, tutkijat, asiantuntijat, opiskelijat, asiakkaat) ja edistämään näiden joukossa yrittäjämäistä asennetta ja tekemisen otetta. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimijoiden ja ympäristöjen välisen vuorovaikutuksen lisäksi innovaatioekosysteemin toiminnallisuuksiin, jotka kiinnittävät osaamista ja tutkimusta sen hyödyntämiseen käytännössä sekä eri taustaisten toimijoiden vuorovaikutuksesta saamiin hyötyihin ja yhteiseen arvonluontiin. Näitä edistettiin ketterän kehittämisotteen mukaisesti fasilitoimalla nopeita kokeiluja sote-palvelujen yhteiskehittämiseksi. Hankkeen toiminta perustui alhaalta-ylöspäin ponnistavaan ruohonjuuritason tekemiseen, josta pyrittiin tunnistamaan paitsi toimivia käytäntöjä myös pullonkauloja ja esteitä avoimemman ja osallistavamman TKI-toiminnan toteuttamiseen organisaatio- ja instituutiotasolla sekä tapoja ratkaista näitä. Hankkeen toimenpiteet fasilitoivat yhteensä 1600 osallistujan uuden ajan sote-palvelujen kehittäjien yhteisöä kolmen maakunnan alueella. Hankkeen toiminnallisuuksien puitteissa:
• järjestettiin yhteensä 23 erilaista työpajaa, joissa fasilitoitiin yhteensä noin 600 osallistujan välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä;
• haastateltiin 65 eri alojen asiantuntijaa, joita konsultoimalla kartoitettiin kehittämisen kohteita sote-palvelujen yhteiskehittämisessä sekä tutkimuksen roolia, kehittämisen nykytilaa ja toimijoiden valmiuksia ja lähtökohtia avoimemmalle ja osallistavammalle sote-palveluiden kehittämiselle;
• yhteiskehitettiin seitsemän sote-palvelukonseptia (3D-virtuaaliympäristö mielenterveyden tukemisessa, Kampusperustainen tutkimuspalvelu, Lapsiperheiden tukeminen: Lääkehoidon ohjausvideo vanhemmille, Omaishoitajan tukihenkilö, EkaSteppi – Nuorten palveluja koordinoiva sovellus opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi, MyMove – Liikkeelle! – sovellus liikkumisen ilon löytämiseksi ja Mielenterveyden seula – yksinkertainen mielenterveyttä kartoittava kysely), joista kolme (Lääkehoidon ohjausvideo, MyMove-Liikkeelle! -sovellus ja Mielenterveyden Seula) vietiin markkinointikokeiluun – yhteensä konseptien käytännöntestaamiseen osallistui noin 150 osallistujaa;
• kerättiin kolme erillistä kyselyaineistoa, joissa 868 vastaajan näkemyksen avulla pyrittiin kartoittamaan tarpeita sote-palvelukentässä, kehittämään palveluinnovaatioprosessin mallia ja tunnistamaan pullonkauloja ja esteitä avoimemmassa ja osallistavammassa TKI-toiminnassa.
Käytännössä hankkeen toimenpiteet toivat yhteen eri taustaisia toimijoita ja vahvistivat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, tutkimuksen ja liiketoiminnan välistä vuorovaikutusta. Kohtaamisten ja muodostuneiden yhteyksien välityksellä toimijat pääsivät hyötymään osaamisen, verkostojen ja muiden resurssien yhdistämisestä muiden toimijoiden kanssa. Kohtaamiset ja yhteistyö mahdollistivat uudenlaisia näkökulmia ja resurssien yhdistelyllä kyettiin kokeilemaan sellaisia asioita, jotka eivät olisi olleet mahdollisia toimijoiden toimiessa yksin. Erityisesti tämä konkretisoitui sote-palvelukonseptien yhteiskehittämisen yhteydessä: Konseptien tarpeet kumpusivat elävän elämän ympäristöistä. Hankkeen avulla nämä tarpeet tunnistettiin ja yhteiskehittämistyöpajoissa tarkennettiin ratkaistaviksi haasteiksi, joihin edelleen kehitettiin ratkaisuja tarjoavia palvelukonsepteja. Palvelukonsepteja testattiin käytännössä yhdessä sote-palvelujen tuottajien kanssa. Lisäksi kokeilujen jälkeen sote-palvelukonseptien mahdollisuuksia arvioitiin myös alkuperäisen kokeiluympäristön ulkopuolella.
Palvelukonseptien yhteiskehittämistä ohjasi hypoteesi palveluinnovaatioprosessin mallista, joka hankkeessa kehitettiin työkaluksi fasilitoida eri taustaisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sote-palvelujen kehittämisen eri vaiheissa. Mallissa huomioidaan tarvelähtöisyys, tutkimusperustaisuus sekä uusimpien teknologisten ratkaisujen kiinnittäminen palveluiden tuottamiseen. Mallin lähtökohdat perustuvat tutkimukseen innovaatioekosysteemeistä ja ekosysteemiperustaisesta kehittämisestä. Mallia kehitettiin läpi hankekauden palvelukonseptien määrittämisen, kokeilujen ja arvioinnin puitteissa.
Hankkeen toiminta ja tulokset on esitetty kahdessa hankkeen tuottamassa dokumentissa, joilla on pysyvät Trepo-linkit:
• Innovaatioekosysteemeillä kohti yhteistä arvonluontia: Ekosysteemit ja alustat tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan avautumisen työkaluina: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1800-0
• Innovaatioekosysteemit sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistamisessa: Kehittäjän opas yhteiseen arvonluontiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1944-1
Hankkeen toimenpiteet ovat osoittaneet, että avoimuus ja organisaatiorajat ylittävä innovaatioekosysteemiperustainen kehittäminen kolmen maakunnan alueella on vasta ideologisesti lyömässä itseään läpi eikä käytännön toimintamalleja ja työvälineitä vielä tunnisteta tai osata laaja-alaisesti käyttää ja hyödyntää ekosysteemien johtamisessa tai käytännöntyössä. Hankkeen tuottamien julkaisujen ja työkalujen tavoitteena on matalalla kynnyksellä ajaa eteenpäin ekosysteemiperustaisen toiminnan peräänkuuluttamaa avointa organisaatio-, sektori- ja maakuntarajat ylittävää yhteistyötä antamalla virikkeitä ja herättelemällä toimijoita ajattelemaan, mitä avoimuus ja yhteistyö toimijan oman työn ja organisaation puitteissa voisi tarkoittaa ja miten tätä voisi käytännössä toteuttaa.