Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73959

Hankkeen nimi: Fisu-postilla järvikalat liikkeelle

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Rautiainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.rautiainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400872759

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"FiSu-postilla järvikalat liikkeelle" -hankkeessa kokeillaan ja konseptoidaan järvikalalle uudenlaista kauppatapaa. FiSu-posti on myyntikonttiin tehty, teknologiaa hyödyntävä järvikalan ja muiden lähiruokatuotteiden myynti- ja noutopiste, johon kalastaja tai tuottaja tuo ja josta asiakkaat hakevat ostamansa tuotteet oman aikataulunsa mukaisesti. Hanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen saada perinteisten myyntikanavien rinnalle uusia suoramyynnin tapoja, jotka osaltaan lisäävät ruoka-alan kannattavuutta, vahvistavat paikallisten ruokatuotteiden paikallismarkkinoita, lähialuekauppaa ja lyhyitä jakeluketjuja.

Hankkeessa kartoitetaan erityisesti järvikalan myyntiin sopivat uudet kauppatavat ja -paikat Etelä-Savossa, pilotoidaan FiSu-postin toimintaa sekä arvioidaan sen ja muiden uusien kauppatapojen edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia sekä liiketoimintapotentiaalia. Hankkeen tuloksena syntyy käytännön kokemuksiin perustuva arvio järvikalan ja paikallisen ruoan uusista kauppatavoista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat eteläsavolaiset kaupalliset kalastajat, kalanjalostajat ja –tukut, kuluttajat, erityisesti vapaa-ajan asukkaat ja muut paikallisostajat

Lisäys 17.4.2018
Lähiruoan tuottajat (alkutuotanto ja jalostus).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat matkailupalveluja tuottavat yritykset tavara/palvelu/liikenteen solmukohdissa, vähittäiskaupat (nettiruokakauppa), ravintolat ja ruokapalvelut, lähiruokaringit/suoramyyntipaikat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 101 580

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 101 580

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 169 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 169 300

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Puumala, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä, kalastajissa ja kalanjalostuksessa työskentelee ja on yrittäjinä pääosin miehiä. Perheyritysten kautta on mukana myös jonkin verran naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet soveltuvat sukupuolesta riippumatta sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 7
Järvikalan käytön lisääminen ja lyhyiden jakeluketjujen mahdollistaminen tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 7
Järvikalan saatavuuden parantaminen ja sen käytön lisääminen ja lyhyiden jakeluketjujen mahdollistaminen tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Järvikalan ja kotimaisen kalan kalastus on keino kalakantojen ja vesistöjen hoitoon. Hanke tukee kalastuselinkeinoa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Järvikalan ja kotimaisen kalan kalastus on keino kalakantojen ja vesistöjen hoitoon. Hanke tukee kalastuselinkeinoa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Lyhyt jakeluketju vähentää jonkin verran elintarvikkeen (kalan) pakkaamisen tarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 9
Hanke tukee kalastuselinkeinoa ja lähiruokayrittäjyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 8
Hanke mahdollistaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä konkreettisen ratkaisun rinnalle.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Kokeiltava ratkaisu tukee elintarvikkeiden lyhyitä jakeluketjuja ja vähentää sitä kautta asiointimatkoja ja mahdollistaa tavaralogistiikan kehittämisen/ tarpeen vähentämisen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Myönteinen vaikutus elinkeinoon (uusia toimintatapoja), vastaa kuluttajien tarpeeseen saada paikallisia elintarvikkeita, tukee paikallistaloutta.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hanke tukee alueellista tasa-arvoa, koska kalastajat/kalanjalostusyritykset sijaitsevat haja-asutusalueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 7
Hanke tukee paikallista kalastuselinkeinoa ja paikallisen kalan käyttöä ja sitä kautta nostaa esille ympäristöön liittyviä asioita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Fisu-postilla järvikalat liikkeelle -hankkeen tarkoituksena oli vastata aiemmissa hankkeissa tunnistettuun tarpeeseen kehittää ja kokeilla uusia järvikalan myynti-, kauppa- ja jakelutapoja. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin järvikalan ja lähiruoan suoramyyntipaikan ja verkkokaupan yhdistelmä, jonne kalastajat ja lähialueen tuottajat tuovat ja josta asiakkaat hakevat etukäteen tilaamansa järvikalatuot-teet.

Hankkeen pitkäntähtäimen tavoitteena oli vahvistaa järvikalan ja lähiruoan paikallismarkkinoita, saatavuutta ja lyhyitä jakeluketjuja, täydentää kalastuksen perinteisiä myyntikanavia ja parantaa näiden elinkeinojen kannattavuutta sekä edistää vähähiilisyyttä.

Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli:
1) kartoittaa järvikalan ja lähiruoan myyntiin sopivat uudet kauppatavat ja -paikat Etelä-Savossa/ soveltuvin osin Itä-Suomessa
2) pilotoida suoramyyntipisteen toimintaa 1-2 kohteessa
3) arvioida mitä edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia erilaisilla kauppatavoilla ja –paikoilla on toimia Etelä-Savon/ Itä-Suomen alueella sekä arvioida ratkaisujen liiketoimintapotentiaalia.
Lisäksi hankkeen saaman jatkorahoituksen tavoitteena oli
4) tehdä asiakkaan ostotapahtumasta mahdollisimman helppo ja sujuva, ja paran-taa myyjien palvelukokemusta uusimman käytettävissä olevan teknologian avulla (itsepalveluasiointitekniikan ja siihen liittyvien taustasovelluksien avulla).
Suoramyyntikanava-ratkaisun toteutuksen selvitysvaiheessa tuli esille, että lähi-alueen ruokatuottajat olivat kiinnostuneita osallistumaan uudenlaisen myyntikana-van pilotointiin, joten kalan lisäksi myös muita tuotteita otettiin mukaan valikoi-maan. Laajemman tuotevalikoiman arvioitiin olevan potentiaalisten asiakkaiden kannalta kiinnostavampi kuin pelkkä kala, ja se mahdollisti myös kustannusten jakamisen ja näin paremman liiketoiminnallisen kannattavuuden ajatellen kontin toiminnan jatkoa hankkeen päätyttyä.
Suoramyyntipisteen toteutustavaksi valikoitui standardikokoinen kuljetuskontti, jonka nimeksi tuli nimikilpailun perusteella kalaa ja lähiruokaa yhdistävä "Lähiapa-ja". Kontti sijoitettiin Juvan Vehmaan ABC-liikenneaseman pihapiiriin potentiaalis-ten asiakasmäärien sekä kalastajien ja lähituottajien sijainnin kannalta sopivaksi arvioituun paikkaan.
Lähiapaja-suoramyyntikonseptin toiminta perustui verkkokauppaan ja siihen liitty-viin tilaus-, maksu- ja varastojärjestelmiin sekä myyntihyllyin ja kylätiloin varustet-tuun myyntikonttiin, jonka ovi avautuu asiakkaan tilauksen yhteydessä saamalla sähköisellä avaimella.
Pilotoinnin alku viivästyi johtuen teknisistä ongelmista verkkokaupan toteutukses-sa. Kontin tekniikka, mukaan lukien ovien avaaminen älypuhelimella sekä kontin ja kylmälaitteiden etävalvonta toimivat yleisesti ottaen ongelmitta.

Pilotoinnin aikana asiakkailta saadun palautteen mukaan järjestelmään rekisteröi-tyminen koettiin usein turhaksi työvaiheeksi ja maksutapoja toivottiin enemmän luottokorttimaksamisen lisäksi. Järjestelmään rekisteröityminen koettiin esteeksi liikenneaseman kävijöiden ja vitostiellä kulkevien spontaaneille ostoksille. Lisäksi asiakkaat ja mukana olevat tuottajat halusivat, että asiointi on helppoa, nopeaa ja joustavaa. Kokeilun aikana esille nousseeseen käyttäjälähtöiseen tarpeeseen pa-rantaa asiointikokemusta ei hankkeen suunnitteluvaiheessa osattu riittävästi kiin-nittää huomiota. Itsepalveluasiointitekniikka yhdistettynä suoramyyntiliiketoimin-taan koettiin innovatiivisena keinona ratkaista tämä ongelma. Itsepalveluasiointia varten hankittiin kassapääte, jonka avulla tuotteet saatiin luettua RFID-tekniikkaa hyödyntäen. Asioinnin esteeksi muodostui kuitenkin ovenavaus, joka edellytti hankkeen aiemmassa vaiheessa hankalaksi koettua kirjautumista verkkokaup-paan sähköisen avaimen saamiseksi. Valitettavasti hankkeen budjetti ei mahdol-listanut ovenavausratkaisun kehittämistä helpommaksi.

Hankkeen tuloksena saatiin valtakunnallisesti katsoen uudenlaista kokemusta itsepalveluasioinnin toimivuudesta käytännössä asiakasrajapinnassa. Lisäksi hankkeen aikana saatiin kehitettyä uusi toimiva tekninen kokonaisratkaisu suora-myyntiin yhdistäen usean itsenäisen tuottajan/myyjän ylläpitämä tuotevalikoima ja maksuliikenteen monikanavaisuus tuotemyyntien automaattisessa tilittämisessä usealle myyjälle samanaikaisesti. Liiketoimintamallin kannattavuudesta ei hank-keen aikana tulleiden myyntien vähäisyyden perusteella voitu tehdä selviä johto-päätöksiä. Myyntien vähäisyyden oletettiin johtuvan kontin sijaintipaikasta sekä kontin oven avaamisen hankaluudesta. Liiketoiminnan jatkamisesta kiinnostunei-den yritysten mukaan toiminnan kannattavuudelle on olemassa riittävät edellytyk-set, jos sille löytyy sopivampi sijoituspaikka ja sujuvampi ovenavausratkaisu.
Suoramyyntikontin pilotoinnin aikana ei havaittu väärinkäytöksiä, ilkivaltaa eikä tuotehävikkiä. Näiden itsepalveluasiointiin liittyviksi koettujen epävarmuustekijöi-den toteuma yhdessä teknisen kokonaisratkaisun kokoamisen ohella oli hankkeen keskeisimpiä tuloksia ajatellen toiminnan jatkumista liiketoimintalähtöisesti hank-keen jälkeen.

Hankkeen aikana saatujen teknisen kokonaisratkaisun, käyttökokemusten ja pa-lautteen perusteella on luotu edellytykset toiminnan jatkumiselle ja kehittymiselle yritystoimintana. Tätä kirjoitettaessa käydään keskustelua Lähiapaja-kontin toiminnan jatkumisesta yritysvetoisesti kahden eri toimijan kanssa. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että hankkeen tavoitteet uuden vähähiilisyyttä edistävän liiketoiminnan ja uudenlaisen lähiruoan suoramyyntikanavan ja toimintamallin luomiselle tulevat toteutumaan uuten yritystoimintana vuoden 2020 aikana. Hankkeen saama valtakunnallinen medianäkyvyys lehdissä, televisiossa ja radi-ossa kertoi hankeidean ajankohtaisuudesta ja innovatiivisuudesta sekä kiinnostuksesta lähiruokaa ja -kalaa kohtaan. Konttitoteutus kiinnosti myös ulkomailla; Saksasta osoitettiin kiinnostusta ja ryhmä ruotsalaisia ammattikalastajia kävi tu-tustumassa Lähiapajaan paikan päällä. Yleinen kiinnostus yhdessä hankkeen luomien teknisten edellytysten ja kokemusten kanssa luovat hyvät edellytykset automatisoidun lähiruokakaupan kehitykselle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin - jo lähitulevaisuudessa.