![]() |
![]() |
Hankekoodi: A73961
Hankkeen nimi: Uudet kiertotalouspohjaiset menetelmät jätekeskusten ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 0294 462 111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Kallioinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Dosentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.kallioinen(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 405939881
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittely on nykyään usein ratkaistu joko johtamalla hulevedet ympäristöön tai kunnallisille jätevedenpuhdistamoille. Päivitetyssä lainsäädännössä toimijoita kuitenkin ohjataan käsittelemään hulevedet niiden muodostumisalueella.
Jätteenkäsittely- ja teollisuusalueilta kertyvät hulevedet sisältävät usein erilaisia haitta-aineita, ja hulevedet vaativat käsittelyä ennen ympäristöön johtamista. Kunnallisille jätevedenpuhdistamoille johdettavat hulevedet kuormittavat puhdistamoja ja saattavat aiheuttaa jäteveden ohijuoksutuksia rankkasateiden aikana. Keskeinen haaste on löytää kustannustehokkaita menetelmiä hulevesien käsittelyyn niiden syntypaikalla. Ratkaisujen kehittäminen vähentäisi myös vesien pumppaamisesta ja käsittelystä aiheutuvia kuluja.
Esitetyn hankkeen tavoitteena on kehittää uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn. Hankkeen taustalla on kiertotalousajattelu, jossa pyritään materiaalikierron hyödyntämiseen mahdollisimman paikallisesti. Hankkeessa tutkittavat materiaalit ovat paikallisesti tuotettuja biomateriaaleja ja teollisessa toiminnassa syntyneitä sivuvirtoja ja jätemateriaaleja.
Hankkeen tuloksina odotetaan uusien hulevesien käsittelytapojen kehittämistä kiertotalousajattelun mukaisesti. Vaihtoehtoina ovat erilaisten biomateriaalien ja teollisuuden sivuvirtojen, kuten voimalatuhkien hyödyntäminen haitallisten aineiden ja ravinteiden sitouttamisessa. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta tietoa yhteistyötahojen hulevesien laadusta. Hankkeen yhteistyötahot ja alueen toimijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia oman toimintansa tai uusien liiketoimintamallien kehittämisessä.
Hankkeen suorana kohderyhmänä ovat jätekeskukset ja muut teollisuuden toimijat, joiden pinnoitetuilla piha-alueilla käsitellään erilaisia jätejakeita. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä laajemminkin hulevesien käsittelyssä yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat, yritykset, yksityishenkilöt).
Hankkeen yhteistyökumppaneita, jotka voivat hyödyntää tutkimuksessa saatavia tuloksia, ovat mm. Metsäsairila Oy (Mikkeli), Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (Lappeenranta), Jätekukko Oy (Kuopio), Lassila & Tikanoja Oyj, Kymenlaakson Jäte Oy (Kouvola) ja Etelä-Savon Energia Oy (Mikkeli). Yhdessä yritysten ja kunnallisten tahojen kanssa kartoitetaan myös tulosten hyödyntämismahdollisuuksia ja pyritään löytämään uusia tutkimusaihioita.
Tällä hetkellä hulevesien hallinta ei ole selkeästi yhden tahon vastuulla ja kommunikointia eri toimijoiden välillä tulisi kehittää. Hanke lisää teollisiin hulevesiin liittyvien tahojen verkottumista ja avaa uusia näkökulmia hulevesien käsittelyyn. Lisäksi hanke ylläpitää korkean tason tutkimustoimintaa Etelä-Savon alueella. Laboratorion monipuolinen tutkimustoiminta ja henkilöstön korkea koulutustaso ja osaaminen kannustavat tutkijoita sitoutumaan paikkakunnalle ja paikallisten yritysten tarpeisiin.
Välillisiksi kohderyhmiksi voidaan lukea myös vihreän kemian laboratorion kotimaiset sekä kansainväliset tutkimusyhteistyökumppanit, joiden kanssa laboratorio tekee mm. yhteisjulkaisuja. Näihin tutkimuslaitoksiin lukeutuu yli sata kansainvälistä tutkimuslaitosta, jotka tekevät yliopistotason tutkimusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 234 748
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 538
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 354
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 154 768
Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Mikkelin, Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden
Kunnat: Kuopio, Mikkeli, Kouvola, Lahti, Lappeenranta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
Paikallinen käsittely vähentää energiankulutusta ja kemiallisen puhdistuksen tarvetta | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 8 |
Lisääntyvän sadannan vaikutusten vähentäminen jätevedenpuhdistamoilla | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 2 |
Hulevesien sisältämät haitta-aineet eivät päädy vesistöihin | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 7 |
Hulevesien sisältämät haitta-aineet eivät päädy vesistöihin tai maaperään | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 9 | 8 |
Teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntäminen Kiertotalouden edistäminen Jäteveden määrän vähentäminen | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
Uudet menetelmät edistävät energiatehokkuutta hulevesien pumppaamistarpeen pienentyessä | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
Mahdollistaa uusien liiketoimintamallien kehittämisen ja edistää kiertotaloutta | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
Ekosysteemipalveluiden kehittäminen Ympäristön tilan parantuminen tuottaa aineettomia hyötyjä | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 6 |
Vähentää sivuvirtojen kuljetuksen tarvetta ja edistää materiaalien hyödyntämistä paikallisesti | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
Puhtaat vesistöt teollisten toimijoiden ympäristössä. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
Puhtaat vesistöt teollisten toimijoiden ympäristössä | ||
Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
Hanke tuottaa ympäristöosaamista |
-