Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73962

Hankkeen nimi: V-S Tekoälyverkosto

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2322323-1

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3-5 A

Puhelinnumero: 0504341811

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.businessturku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sami Mikael Uusitalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Senior Advisor

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.uusitalo(at)businessturku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504341811

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tekoäly on uutta teknologiaa, jonka mahdollisuudet ovat vasta hiljan alkaneet todella realisoitumaan lisääntyneiden tietovarantojen ja kasvaneen laskentatehokkuuden myötä. Suomella on erinomaiset edellytykset hyödyntää tekoälyn mahdollistamaa kasvupotentiaalia johtuen mm. maamme digitaalisuusasteesta ja korkeasta koulutustasosta. Tämän potentiaalin hyödyntäminen vaatii kuitenkin valintoja ja tehokasta toimeenpanoa. Kehitys ja kilpailu tekoälyn saralla on kovaa ja Suomen kaltaisen maan tulee tehdä selkeitä valintoja sekä verkostoitua kansainvälisesti. Tämä sama pätee myös alueellisella tasolla. Pystyäkseen hyödyntämään tekoälystä saatavilla olevaa potentiaalia Varsinais-Suomen tulee valita omat painopistealueensa ja verkottua sekä kansallisesti että kansainvälisesti, jotta se saa ajettua tehokkaasti oman alueensa yritysten etua.

Varsinais-Suomessa on useita yrityksiä ja toimijoita, jotka toimivat tekoälyn parissa. Alueen korkeakoulut ovat panostaneet voimakkaasti alan tutkimukseen ja opetukseen. Lisäksi meillä on suuryrityksiä, joiden t&k-toiminnan keskiössä on tekoäly. Toiminta on tällä hetkellä kuitenkin sirpaleista ja näkemys alueen yhteisestä suunnasta, vahvuuksista ja visiosta puuttuu. Näin ollen potentiaalia ei päästä hyödyntämään täysimittaisesti.

V-S Tekoälyverkosto hankkeen tavoitteena on luoda Varsinais-Suomeen verkostot ja välineet, joilla tekoälyn mahdollisuudet hyödynnetään parhaiten elinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamiseksi. Tämän saavuttamiseksi hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen.

1) Varsinais-Suomen tekoälyverkoston luominen
Selvitetään tilannekuva varsinaissuomalaisista tekoälytoimijoista, alueella toimivista verkostoista sekä tekoälyä kehittävistä yrityksistä, että yrityksistä jotka ovat halukkaita ja kyvykkäistä soveltamaan tekoälyä toimintansa tehostamiseksi. Samalla luodaan yhteinen kuva alueen vahvuuksista ja potentiaalista tekoälyn suhteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Luodaan välineet, varsinkin positiivisen rakennemuutoksen, toimialojen vahvuuksien viestimiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen.

2) Alueen yritysten valmiuksien kehittäminen
Kootaan alueen avaintoimijat yhteen ja muodostetaan kanavat tietojenvaihtoon ja foorumit säännöllisiin kokoontumiseen. Lisäksi kehitetään työpajojen myötä alueen tekoälyn soveltamisvalmiuksia ja ymmärrystä sen vaikutuksista liiketoiminnan tehostamisessa. Järjestetään matchmaking-tilaisuuksia, joissa kehittäjät ja soveltajat tuodaan yhteen sekä lisätään markkinavuoropuhelua kaupungin ja yritysten kesken.

3) Kytketään tekoälyverkosto kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja ohjelmiin
Kytketään alueen toimijat kansallisiin verkostoihin. Aiemmin tehtyjen painopistevalintojen pohjalta varmistetaan, että varsinaissuomalaisilla yrityksillä on selkeä ja vahva rooli Suomen tekoälykehityksessä. Lisäksi varmistetaan alueen yritysten rooli ja edustus kansallisen tekoälytyöryhmän toimenpiteissä ja edunvalvonnassa.
Kansainväliset kontaktit ovat ehto Suomen kokoiselle maalle menestyä tekoälykilpailussa. Aiemmissa toimenpidekokonaisuuksissa tehtyjen valintojen pohjalta etsitään Varsinais-Suomelle ja sen vahvuuksille parhaiten sopivat kansainväliset yhteistyökumppanit Itämeren ympäriltä.

Hankkeen tuloksena Varsinais-Suomeen luodaan tarvittavat verkostot ja välineet, joilla tekoälyn mahdollisuudet hyödynnetään parhaiten elinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamiseksi. Hankkeen tuloksena varsinaissuomalaiset tekoälyä kehittävät ja soveltavat yritykset ovat kilpailukykyisempiä toimijoita. Hanke luo alueellisen tekoälytoimijoiden kumppanuusverkoston, kytkee sen kansallisiin sekä kansainvälisiin verkostoihin, sekä luo alueellisen vision, jonka pohjalta ohjataan varsinaissuomalaista tekoälytyötä, sen vahvuuksia ja kehityssuuntia.

Horisontaalisista periaatteista hanke tukee erityisesti hyvinvoinnin lisäämistä, liikkumista ja logistiikkaa sekä kiertotaloutta/resurssitehokkuutta tekoälyratkaisujen soveltamisen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on tekoälyä kehittävät ja sitä, nyt tai tulevaisuudessa, soveltavat pk-yritykset sekä tekoälyosaamisen ympärille syntyvät startupit. Tekoälyn kehittäminen ja varsinkin sen soveltaminen on kaikkia varsinaissuomalaisittain merkittäviä liiketoiminnan kärkialoja poikkileikkaavaa toimintaa. Alueella on useita merkittäviä yrityksiä ja t&k-toimintaa esimerkiksi valmistavan teollisuuden, liikkumisen, terveyden ja turvallisuuden puolella, jotka kaikki pystyvät tehostamaan toimintaansa tekoälyä hyödyntämällä. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät pääosin pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, kasvun edesauttamiseen osaamisen lisäämiseen ja, näiden myötä, resilienssin kohottamiseen.

Tekoälyä jo hyödyntävät yritykset tarvitsevat tietoa ja tukea erilaisista saatavilla olevista tietovarannoista, opetusdatasta, työkaluista ja rahoitusvälineistä. Suuri osa tekoälyä kehittävistä yrityksistä Suomessa on pieniä ja ne tarvitsevat apua ja verkostoja päästäkseen hyödyntämään kansainvälisiä tietovarantoja ja muita resursseja. Suuri osa näistä tietovarannoista on Suomen ulkopuolella, ja pienten yritysten resurssit kansainvälisiin verkostoihin kytkeytymiseksi ovat rajalliset, joten ne tarvitsevat ulkopuolista tukea.

Samanaikaisesti yritykset, jotka eivät vielä hyödynnä digitalisaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia, tarvitsevat tietoa sekä työkaluja ja tukea. Näiden tekoälyn potentiaalisten soveltajien tulee nähdä mitä tekoäly tarjoaa juuri heidän liiketoimintaansa, joko uusina liiketoimintamahdollisuuksina tai toiminnan tehostamisena. Nämä yritykset tarvitsevat ennen kaikkea tietoa tekoälyn tuomista mahdollisuuksista ja ymmärryksen karttumisen myötä tukea kokeiluihin, oman osaamisen kehittämiseen ja uusien osaajien löytämiseen.

Tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen ympärille syntyvät startupit ohjataan hankkeen myötä olemassa olevien, alkaville yrityksille suunnattujen, palvelujen piiriin. Toisaalta, kaikille näiden palvelujen piirissä oleville startupeille tuodaan tietoa tekoälyn ja digitalisaation avaamista mahdollisuuksista, niiden hyödyntämiseen tarvittavista työkaluista ja rahoitusinstrumenteista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Suuryritykset

Yhteistyö suuryritysten (esim. Rolls Royce, Teleste, Meyer) kanssa tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden päästä yhteistyöprojekteissa tai alihankkijoina mukaan suurempiin hankkeisiin ja mahdollisesti päästä tarjoamaan ratkaisujaan suuryritysten verkostojen ja kanavien kautta kansainvälisille markkinoille. Hankkeen aktiviteetit painottuvat nimenomaan siihen, miten pk-yritykset pääsevät mukaan/hyötymään suuryritysten verkostoista, projekteista ja t&k-toiminnasta tuomalla nämä toimijat yhteen. Suuryrityksillä on usein myös paljon tietovarantoja, joiden hyödyntämiseen ne tarvitsevat muita, ketterämpiä, verkostotoimijoita.

Korkeakoulut

Hankkeen myötä syntyvä Varsinais-Suomen yhteinen näkemys alueen kärkiosaamisista ja painopistealuista tekoälyn saralla auttaa korkeakouluja ohjaamaan omia valintojaan. Hankkeen toimien myötä korkeakoulut pääsevät toimimaan entistä konkreettisemmin tekoäly-yritysten kanssa, jolloin niille muodostuu nykyistä parempi käsitys alueen tekoäly-yritysten osaamis- ja t&k-tarpeista. Korkeakouluissa syntyvät teköälyn kehittämiseen tai soveltamiseen liittyvät yritysaihiot ja tiimit ohjataan entistä tehokkaammin alkavien yritysten palvelujen piiriin.

Kaupungit ja kunnat

Kaupungeilla on valtavat määrät tietoa ja tekoälyllä tulee olemaan sen hyödyntämisessä merkittävä rooli siirryttäessä kohti kaupunkilaisten ja kuntalaisten ennakoivampaa palvelemista. Turun kaupunki on 6Aika kärkihankkeiden ja pilottien myötä kehittänyt omaa tietovarantojen avaamista, innovatiivisempia hankintoja ja kaupungin avaamista nopeille kokeiluille. Tämä hanke jatkaa omalta osaltaan tätä kehityskulkua fasilitoimalla vuoropuhelua yritysten sekä maakunnan kaupunkien ja kuntien välillä liittyen tietovarantoihin ja rajapintoihin, tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyviin kehitys- ja kokeilumahdollisuuksiin. Hankkeen myötä syntyvä Varsinais-Suomen yhteinen näkemys alueen kärkiosaamisista ja painopistealuista tekoälyn saralla hyödyttää kaupunkeja ja kuntia ja auttaa niitä ohjaamaan omia toimintojaan.

Kehitysyhtiöt

Viestimällä aktiivisesti nykyisten verkostojensa kautta TScP työskentelee sen eteen, että maakunnan kehitysyhtiöille syntyy merkittävästi nykyistä parempi ymmärrys siitä, mitä tekoälyyn liittyvää osaamista, tarpeita ja kehittämiskohteita alueella on ja toimenpiteitä osataan ohjata tulevaisuudessa tehokkaammin. Lisäksi alue verkostoituu kansallisesti ja kansainvälisesti tekoälytoimijoiden kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 152 840

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 150 884

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 218 342

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 215 547

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Vakka-Suomen, Loimaan, Åboland-Turunmaan, Turun, Salon

Kunnat: Koski Tl, Kustavi, Naantali, Salo, Sauvo, Aura, Lieto, Pöytyä, Vehmaa, Masku, Rusko, Somero, Pyhäranta, Oripää, Mynämäki, Turku, Paimio, Nousiainen, Taivassalo, Kemiönsaari, Kaarina, Marttila, Parainen, Laitila, Uusikaupunki, Raisio, Loimaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta (www.minna.fi; www.tilastokeskus.fi). Lisäksi hanketta valmistelevilla asiantuntijoilla on suoraa kokemusta keskeisillä toimialoilla toimisesta ja niiden rakenteesta. Hankkeen kohderyhmiin kuuluu monien eri toimialojen yrityksiä. Teknologiatoimittajien sekä valmistavan teollisuuden puolella yritykset ovat miesvaltaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen periaatteena on, että kaikilla osallistujilla on tasa-arvoinen asema ja mahdollisuudet osallistua sen toimintaan. Suomessa on yhä olemassa jakoa miesten ja naisten toimialoihin. Tätä jakoa hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan verkostoimalla eri alojen yrittäjiä/osaajia perustuen ennen kaikkea jokaisen osallistujan henkilökohtaiseen osaamiseen ja tavoitteisiin. Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen aktiviteetteja ja viestintää suunnitellessa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Hanke huomioi osallistujat tasapuolisesti ennen kaikkea näiden osaamisen, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Hanke edistää kestävän kehityksen periaatteita kehittämällä yritysten kyvykkyyttä käyttää resurssejaan tehokkaammin. Lisäksi digitalisaation lisääntyminen tulee tehostamaan toimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Tekoälyn soveltamisen lisääntymisen voidaan olettaa toimivan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Jotkut ratkaisut saattavat suoraan vaikuttaa tähän asiaan positiivisesti. Lisäksi hanke pyrkii välillisesti vähentämään riskejä käyttämällä sähköisiä työkaluja ja toimintatapoja, jotka kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. TScP noudattaa sisäisiä suosituksia ympäristöystävällisistä toimintatavoista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on ympäristöneutraali. Se ei toimi aktiivisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, mutta tuntee oman vastuunsa ja pyrkii käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke on ympäristöneutraali. Se ei toimi aktiivisesti pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman ja edistämiseksi, mutta tuntee oman vastuunsa ja pyrkii käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät ole hankkeen toimien kohteena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Yksi tekoälyn todennäköisistä soveltamiskohteista Varsinais-Suomessa on kiertotalous ja sen eri ratkaisut. Tähän hanke tulee vaikuttamaan positiivisesti mahdollistamalla tekoälyn käytön toiminnan tehostamisessa. Kierrätysmahdollisuudet huomioidaan. Lisäksi hanketoimijat toteuttavat sisäisiä ohjeita ja käytäntöjä jätteisiin ja kierrätykseen liittyen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hanke on ympäristöneutraali. Se ei toimi aktiivisesti uusiutuvien energioiden edistämiseksi, mutta tuntee oman vastuunsa ja pyrkii käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen luoma innovaatioalusta tuo yhteen yritykset, viranomaiset sekä kaupungit. Tästä yhteistyöstä kehitetään paikallista elinkeinorakennetta moniulotteisesti ja useasta näkökulmasta. Hankkeen toimilla on useisiin maakuntasuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin suora, positiivinen vaikutus. Alueen yritysten kyky kehittää ja soveltaa tekoälyä tehostuu ja siten niiden kilpailukyky, resurssitehokkuus ja osaaminen paranevat. Hanke vaikuttaa kärkialojen kautta positiivisesti alueen positiiviseen rakennemuutokseen (mm. valmistava teollisuus).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Palvelutuotannon merkitys, varsinkin viennistä, tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Hanke tukee näitä toimialoja ja pyrkii tukemaan yrityksiä ja startupeja uusien, innovatiivisten palvelujen kehittämisessä. Tekoälyn kehittäminen ja soveltaminen painottuu, ainakin alussa, todennäköisesti aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin robotiikan ohella.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Liikkuminen ja logistiikka ovat hankkeen toimien keskiössä. Alueen merkittäviä yrityksiä toimii liikkumisen ja logistiikan alalla (Uusikaupunki, telakka, autonomiset ajoneuvot). Hanke tulee suoraan tukemaan näitä yrityksiä ja niitä ekosysteemejä joiden osa ne ovat. Nämä toimet vaikuttavat suoraan maakuntasuunnitelman tavoitteisiin sekä positiivisen rakennemuutoksen tukemiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hanke edistää hyvinvointia. Osallistuvat yritykset saavat lisää kontakteja, tietotaitoa ja lisää liiketoimintaa. Yrityskehitysorganisaatioiden osaaminen taas siirtyy ajan myötä alueen yritysten eduksi ja lisääntyviksi verotuloiksi. Verkottamisen ja tapaamisten kautta yhteiskehittäminen toimialojen yli lisääntyy ja monipuolistaa kaikkien toimintamahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Suomessa on yhä olemassa jakoa miesten ja naisten toimialoihin (esim. teknologiayritykset voivat olla hyvin miesvoittoisia). Tätä jakoa hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan suuntaamalla toimensa perustuen ennen kaikkea jokaisen osallistujan henkilökohtaiseen osaamiseen. Kaikilla hankkeeseen osallistujilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja hyötyä hankkeen toimista. Sukupuolinäkökulma otetaan toteutuksessa huomioon koko projektin ajan. Asia otetaan hankkeessa huomioon mm. työpajojen sisällöissä ja harjoitteissa, sekä hankkeen viestinnässä ja markkinoinnin suuntaamisessa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi naisyrittäjyyden aktiivista tukemista puhujien, teemojen ja yhteistyökumppanien valinnassa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hanke on aidosti avoin kaikille ikään, rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai asuinpaikkaan katsomatta. Hankkeen tarkoitus on nimenomaan nostaa esiin ja tuoda yhteen erilaisia ideoita, osaamista ja luovaa osallistumista. Hankkeen tilaisuudet ja aktiviteetit ovat avoimia kaikille ja esim. tilaisuuksien kielenä voidaan käyttää englantia. Digitalisaation lisääntyminen ja tekoälyn vaikutus esim. kielimuurin madaltamisessa tulevat lisäämään yhdenvertaisuutta. Toki teknologian kehitys saattaa tuottaa myös eriarvoisuutta, mutta hanke pyrkii omalta osaltaan ottamaan tämän huomioon.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hankkeella saattaa olla posiviinen vaikutus erilaista sovellettujen ratkaisujen kautta, esim. musiikkiin liittyen.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hanke pyrkii omalta osaltaan tuntemaan vastuunsa ja toimimaan ympäristöosaamisen lisäämiseksi tekemällä ympäristöviisaita valintoja esim. digitaalisia työvälineitä suosimalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on luoda Varsinais-Suomeen tarvittavat verkostot ja välineet, joilla tekoälyn mahdollisuudet hyödynnetään parhaiten elinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamiseksi. hankkeen päätavoitteet olivat:
1) Kokonaiskuvan muodostaminen
2) Alueellisen tekoälyverkoston kokoaminen ja sen valmiuksien kehittäminen
3) Kytketään tekoälyverkosto kansallisiin verkostoihin ja ohjelmiin
4) Kytketään tekoälyverkosto kansainvälisiin verkostoihin

Hankkeen tavoitteita saavutettiin hyvin. Kokonaiskuvan perusteella käynnistettiin Yliopistoissa AI Business Academy ja alueelle luotiin uusia verkostoja ja tekemisiä. Kansallisiin verkostoihin luotiin hyvät yhteydet ja rakennettiin Turku AI HUB www.turkubusinessregion.com/en/ai sekä Facebook ryhmä TechTurkuAI. Kaksi laajempaa kartoitusta tehtiin projektin aikana. Ensimmäiseen osallistui 201 ja toiseen 364 yritystä. Eri kansallisten verkostoihin luotiin yhteistyötä mm. FCAI, Yrityssalo, Prizztech. Kansainvälisiin verkostoihin luotiin yhteydet mm. EU tasolla EASME / EEN-organisaatioon, Puolaan ja Ruotsiin.

AI on käsitteenä erittäin laaja ja projektin resurssien nähden saatiin suhteellisen laajasti tietoa sekä julkiselle yksityisille toimijoilla. Pystyimme rakentamaan uudentyyppinen koulutus / pilotointi yrityksille AI Business Academyn avulla. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli noin 1000 eri seminaareihin ja tiedutustilaisuuksiin.