Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73966

Hankkeen nimi: BioPILOTIT

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Solio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laitosvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.solio(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8294

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

BioPILOTIT -hankkeen päätavoitteena on kehittää Xamkin BioSammon ja Energiatekniikan (laboratorio ja KymiLabs) valmiuksia pilotointi- ja mittaustoimintaa sekä soveltavaa tutkimusta varten. Hankkeen avulla vahvistetaan biotalouden tutkimusympäristöä: luodaan valmiudet tutkia ja kehittää biomateriaalien tuotantoteknologiaa korkeamman lisäarvojen biotuotteiden tuottamiseksi (sivuvirroista) pilot-mittakaavassa.

Yritysten tuottamien sivuvirtojen hyötykäyttö vähentää syntyvän jätteen määrää ja kasvattaa bioraaka-aineiden jalostusastetta. Erityisesti hankkeessa keskitytään hienojakoisiin puumateriaaleihin ja niiden hyödyntämiseksi tarvittaviin prosesseihin. Puupohjaisten sivuvirtojen (sahanpuru, murskattu jätepuu) hyödyntämiseksi tarvitaan erilaisia laitteistoja, mm. pienpuuaineksen esikäsittelylaitteisto, hiiltämiseen sopiva retortti ja jälkikäsittelylaitteisto, esim. hiilen aktivointilaite. Aktivointilaitteisto vaatii mm. hapettoman siilon, höyrynkehittimen ja CO2-syötön ratkaisujen kehittämistä. Hankkeessa tehdään myös puupohjaisten polttoaineiden tutkimuksen toimintaympäristön suunnittelu (nestemäisten biopolttoaineiden testiympäristön ja tutkimusalustan luomiseksi) sekä valitaan bio- ja kiertotalouspolttoainetarpeisiin sopiva testikattila. Yritystarpeista on myös noussut esiin mm. tarve mm. FTIR-monikaasuanalysaattorille biotaloustoiminnan kehittämisessä, ja analysaattorin käyttöönotto mahdollistaa paremmin myös uusiin tutkimushaasteisiin vastaamisen. Hankkeessa Xamkin osaamista lisätään FTIR-analysaattorilla tehtävien pilotointien ja biokaasuntuottajien toiminnan kehittämisen kautta.

Kymenlaakson RIS3-strategioista biotalous on yksi kärkialoista, ja BioSampo -yksikkö ja sen kehittäminen Kotkan ja Kouvolan välimaastossa sijaitsevana tukee hyvin koko Kymenlaakson alueen kehittymistä. BioSampo-yksikön tutkimus- ja pilotointiympäristö ei kuitenkaan tällä hetkellä pysty vastaamaan ajankohtaisiin TKI-tarpeisiin, vaan kiertotalouden edistäminen edellyttää toimintaympäristön ja erityisesti sen laitekannan kehittämistä. Hankkeessa suunniteltu pilotointiympäristö vastaa bioraaka-aineiden hyödyntämistarpeeseen ja näin varmistetaan, että BioSammon käyttöä pystytään jatkamaan ja kehittämään biotalouden tutkimusympäristönä. Tavoitteen toteutuessa lisätään paikallista osaamista ja vahvistetaan laajempaa kokonaisuutta Kymenlaakson alueen kestävän kehityksen, kiertotalouden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Hankkeessa luodaan ja arvioidaan suunnitelmat, joilla bio- ja kiertotalouspilotteja voidaan Xamkissa toteuttaa. Suunnitelmissa arvioidaan niin tekniset kuin taloudelliset mahdollisuudet ja uhat, sekä viedään valittujen menetelmien osalta asiaa eteenpäin niin, että pilotteja varten on riittävää tietoa (esim. tekn. piirustukset) toteutukseen liittyviin investointipäätöksiin. BioSampoa toimintaympäristönä ja kehittämiskumppanina tuodaan esiin kansallisissa sekä kansainvälisissä yhteyksissä, etsien samalla parhaita yhteistyötahoja kehittämiseen.

Hankkeen tuloksena saadaan suunnitelma nestemäisten biopolttoaineiden testaus- ja tutkimusympäristöksi sekä tekniset suunnitelmat kahdelle eri pilotointikohteelle, joilla voidaan demonstroida biotalouden sovelluksia. Lisäksi hankkeen tuloksena saadaan kasvatettua tietoutta alueen kaasun käytön mahdollisuuksien kehittämisestä. Pitkän aikavälin tuloksena saadaan toimintaympäristö, joka pystyy vastaamaan alueen pk-yritysten ja tutkimuksen kehitystarpeisiin biotalousalalla entistä paremmin.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan koko elinkaaren ajan horisontaaliset periaatteet. Kestävä kehitys on merkittävänä tekijänä hankkeen toteutuksessa, erityisesti ekologisuuden ja taloudellisten näkökohtien osalta.
Hankkeessa huomioidaan myös sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti, yhtenä esimerkkinä tasapuoliset työtehtävät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Biotalousalan yritykset ja muut biotalouden parissa toimijat (tutkimusorganisaatiot ja alan opiskelijat) sekä kaasuntuottajat – ja hyödyntäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset (mm. ins.toimistot, konepajat), joille toiminta saattaa tuoda toimeksiantoja (suunnittelu, laitevalmistus).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 88 261

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 150

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 126 088

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 121 643

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kymenlaaksossa on tekniikan ja liikenteen ammattikoulutuksen parissa opiskelevista naisia vain reilut 10 prosenttia. Vastaavasti Luonnonvara- ja ympäristöpuolella opiskelijoita on naisia ¾. Tästä päätellen ympäristöasiat kiinnostavat enemmän naisia kuin miehiä (tilastokeskus, oppilaitostilastot). Yliopistoissakin naisia on v. 2016 tekniikan alalla vain n. 1/3 miesten määrästä (Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/yop/2016/yop_2016_2017-05-10_tie_001_fi.html) Monipuolisen biotalouden esille nostolla TKI-toiminnan yhteydessä luodaan kiinnostusta myös naisten tekniikan opintoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön sekä edistämällä tietoista ajattelua siitä, miten valtavirtaustaminen saadaan toteutumaan hankkeessa (mm. ohryn kokoonapano). Hanketoiminnassa ja kohderyhmässä on mukana miehiä ja naisia, jolloin verkostomaisella ja ryhmässä toimimalla haetaan erilaisia näkökulmia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on kehittää Kymenlaaksoon monipuolinen, elinvoimainen ja houkutteleva biotaloutta edistävä TKI-yksikkö ja verkostot toiminnan kehittämiseksi edelleen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 9
Sivuvirtojen hyötykäyttö lisää luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja kiertotaloutta. Hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen ja kestävään kehitykseen; biotalous ja sen TKI-toiminnan kehittäminen edistävät ympäristön hyvinvointia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
Kiertotalouden edistäminen ja uuden arvon etsiminen tuotteelle vähentää jätteen polttamista. Toisaalta sivuvirtojen hyödyntäminen energiantuotannossa vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Myös TKI-toiminnan kehittymisen kautta voidaan vähentää ympäristö/ilmastomuutosta (haittoja).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Etsimällä ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja polttotekniikan kehittymiseen, säästyy luonnonvaroja ja kasvihuonekaasujen määrä vähenee. Myös kierrossa olevien ravinteiden määrää voidaan kasvattaa, jolloin eliöstön elinympäristö ja sitä kautta luonnon monimuotoisuus säilyvät paremmin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 7
Vähentää kasvihuonekaasujen määrää, kun sivuvirtoja jalostetaan polttamisen sijaan tai fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Myös ympäristöriskit vesillä polttoaineiden (mm. öljy) kuljetuksissa vähenevät kulutuksen/kuljetusmäärien pienentyessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 7
Paikallisen, uusiutuvien luonnonvarojen tai sivuvirtojen käytön lisääntyminen vähentävät tuontiaineiden käyttöä. Vähenevä kuljetustarve Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 9
Prosessien kehittäminen ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät materiaalien tarvetta ja jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 8
Edistetään sivuvirtojen ja biopolttoaineiden hyödynnettävyyttä ja kiinnostusta energianlähteenä, korostetaan uusiutuvan energian käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 9
Mahdollistaa paikallisen elinkeinorakenteen siirtymistä biotalousalalle. Uusi tieto ja osaamisen kehittyminen parantavat työllisyyttä ja edesauttavat yritysten kehitystarpeisiin vastaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Tiedon kerääminen, uusien tekniikoiden suunnittelu ja kehittäminen sekä verkostojen kokoaminen tuovat osaamista ja lisäarvoa alueen toimijoille.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Tutkimuksella ja tiedon jakamisella voidaan edistää biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 6
Hyvinvointi paranee, kun jätteen määrää voidaan vähentää ja biotalouden osaaminen kasvaa: tuetaan työllisyyttä ja alueellista kehittämistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeessa toteuttajana sekä miehiä että naisia, tasa-arvoisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Kaikki hankkeessa mukana olevat ovat yhdenvertaisia ja heidän valintansa on perustunut hankkeen tarpeisiin vastaamiseen.
Kulttuuriympäristö 0 4
Ei juuri vaikutusta kulttuuriympäristöön, hanke toteutetaan olemassa olevassa rakennetussa ympäristössä. Toisaalta Biosammon kehittäminen ylläpitää alueen vetovoimaisuutta, ja mahdollistaa alueen (Anjala) toimintaympäristön pysyvyyden.
Ympäristöosaaminen 6 9
Lisää ympäristöosaamista merkittävästi. Ympäristöasioiden yhteys tulee selvästi näkyviin uusiutuvien luonnonvarojen ja sivuvirtojen hyödyntämisessä. Hankkeessa huomioidaan erilaisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön, mm. tekemällä kaasumittauksia, ja jatkokehittämällä tätä kautta toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

BioPILOTIT -hankkeen päätavoitteena oli kehittää Xamkin BioSammon ja Energiatekniikan (laboratorio ja KymiLabs) valmiuksia pilotointi- ja mittaustoimintaa sekä soveltavaa tutkimusta varten. Kymenlaakson RIS3-strategiassa biotalous on yksi kärkialoista, ja Kotkan ja Kouvolan välimaastossa sijaitsevan bio-ja kiertotalouden tutkimusyksikkö BioSammon kehittäminen tukee hyvin koko Kymenlaakson alueen kehittymistä. BioSammon tutkimus- ja pilotointiympäristöä kehitettiin vastaamaan ajankohtaisiin TKI-tarpeisiin. Hankkeessa suunniteltu pilotointiympäristö vastaa bioraaka-aineiden hyödyntämistarpeeseen ja näin varmistetaan, että BioSammon käyttöä pystytään jatkamaan ja kehittämään biotalouden tutkimusympäristönä. Samalla lisätiin paikallista osaamista ja vahvistettiin laajempaa kokonaisuutta Kymenlaakson alueen kestävän kehityksen, kiertotalouden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Pitkän aikavälin tuloksena saadaan toimintaympäristö, joka pystyy vastaamaan alueen pk-yritysten ja tutkimuksen kehitystarpeisiin biotalousalalla entistä paremmin.

Hankkeessa luotiin ja arvioitiin suunnitelmat, joilla bio- ja kiertotalouspilotteja voidaan Xamkissa toteuttaa. Suunnitelmissa arvioitiin niin tekniset kuin taloudelliset mahdollisuudet ja riskit niin, että pilotteja varten on riittävää tietoa investointipäätösten tekemiseksi. BioSampoa toimintaympäristönä ja kehittämiskumppanina tuotiin esiin kansallisissa sekä kansainvälisissä yhteyksissä.

Hankkeessa keskityttiin erityisesti hienojakoisiin puumateriaaleihin ja niiden hyödyntämiseen tarvittavaan prosessiin. Puupohjaisten sivuvirtojen (sahanpuru, murskattu jätepuu) hyödyntämiseksi tarvitaan erilaisia laitteistoja, mm. pienpuuaineksen esikäsittelylaitteisto, sekä hiiltämiseen sopiva retortti, jossa biohiilen pinta-alaa voidaan lisätä merkittävästi. Jatkuvatoiminen retortti suunniteltiin hankkeen aikana ja sille on nähtävissä jatkossa hyödyntämiskohteita yritysten toiminnassa. Yritysten tuottamien sivuvirtojen hyötykäyttö vähentää syntyvän jätteen määrää ja kasvattaa bioraaka-aineiden jalostusastetta.

Hankkeen aikana selvitettiin myös bio- ja kiertotalouspolttoainetarpeisiin (niin käytettävien polttoaineiden kuin kokoluokan osalta) sopiva testikattila. Yhteistyö hankinnan tekemiseksi ja testikattilan käyttöön liittyvän toimijakonsortion muodostamiseksi on meneillään.

Kaasumaisten komponenttien mittausmahdollisuuksia parannettiin hankkimalla FTIR-monikaasuanalysaattori. FTIR-laitetta pilotoitiin useassa erilaisessa mittauskohteissa, esim. jätteenpolttolaitoksessa ja kpa-kattilassa. Mittausdataa verrattiin aiemmin käytössä olleen mittaustekniikan antamiin tuloksiin ja analysointiin tulosten vastaavuutta. FTIR-menetelmä ei ole aiemmin ollut standardoitua teknologiaa, mutta keväällä 2019 valmistui kansainvälinen tekninen spesifikaatio (FprCEN/TS 17337:2018), jonka perusteella luotiin laitteelle mittausmenetelmä ja kirjoitettiin siihen ohjeet. Hankkeessa Xamkin osaamista lisättiin FTIR-analysaattorilla tehtävien pilotointien ja kaasunmittaustoiminnan kehittämisen kautta. Analysaattorin käyttöönotto mahdollistaa paremmin myös uusiin tutkimushaasteisiin vastaamisen.

Hankkeen toteutuksessa huomioitiin koko elinkaaren ajan horisontaaliset periaatteet. Kestävä kehitys ja kiertotalous olivat merkittäviä ohjaavia tekijöitä hankkeen toteutuksessa, erityisesti ekologisuuden ja taloudellisten näkökohtien osalta. Hankkeessa huomioitiin myös sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.