|
|
|
Hankekoodi: A73972
Hankkeen nimi: Maa-aines- ja uusioainesvirtojen tehokas hallinta Forssan seudulla (FORMA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.5.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: +358 3 6461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Antero Raimovaara
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.raimovaara(at)hamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 5473220
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakentamiseen liittyvät materiaalivirrat ovat erittäin merkittävät ja siksi niiden tehokas hallinta on olennainen osa resurssitehokkuuden toteuttamista. Asia on merkittävä yhteiskunnan kaikilla tasoilla (valtakunnallinen, maakunnallinen ja kuntataso). Tässä hankkeessa keskitytään maarakentamisen materiaalivirtoihin käyttäen tutkimusalustana Forssan seutua (lähinnä Forssan, Jokioisten ja Tammelan kuntien muodostamaa aluetta). Hanke kohdistuu puhtaisiin ylijäämämaa-aineksiin sekä infrarakentamisessa hyödyntämiskelpoisiin mineraalisiin uusioaineksiin.
Forssan kaupunki edustaa väkiluvultaan mediaanikokoa Suomessa ja on kooltaan verrannollinen lukuisiin muihin samankokoisiin kuntiin Suomessa. Tämän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti muissa kunnissa. Asia on merkittävä, koska useimmat käynnissä olevat rakentamisen kiertotaloushankkeet keskittyvät suurten kaupunkien massavirtojen hallintaan. Tässä hankkeessa hyödynnetään muiden jo käynnissä olevien hankkeiden tuloksia soveltaen niitä tämän hankkeen kuntakokoon.
Päätavoite on tehostaa puhtaiden ylijäämämaiden ja uusioainesten hallintaa. Ainevirtojen nykyinen määrä analysoidaan ja selvitetään nykytilaan liittyvät ongelmat. Luodaan kyseisten ainesten hallintaan uusi menettelytapa, jossa kunta ja alan yritykset toimivat yhteistyössä ja hoitavat asiaa suunnitelmallisesti ja pitkäjännitteisesti. Tässä yhteydessä merkittäviä seikkoja ovat esimerkiksi maamassojen hallinnan huomioiminen maankäytön suunnittelussa ja kyseessä olevaan kuntakokoon sopivan PPP-liiketoimintamallin hahmottaminen.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Forssan seudun kunnat. Tarkoitus on lisäksi linkittää hankkeen tavoitteisiin myös alaan liittyvät yritykset Forssan seudulla.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- kuntalaiset Forssan seudulla
- Forssan kokoluokkaa olevat muut kunnat Suomessa, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 35 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 35 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 50 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 50 000
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan
Kunnat: Ypäjä, Jokioinen, Tammela, Humppila, Forssa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke tukee merkittävästi sekä suoraan että välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Hanke kohdistuu toimialaan, joka on erittäin materiaali-intensiivinen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 6 |
| Maa-ainesten kuljetusten tehostuminen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Uusioainesten käytön lisääminen vähentää neitseellisten maa-ainesten kuljetustarpeita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 4 |
| Pienenevä tarve ottaa luonnosta neitseellisiä maa-aineksia vähentää tarvetta ottaa käytöön uusia maa-ainesten ottoalueita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 7 |
| Maa-ainesten kuljetusten tehostuminen vähentää kasvihuonekaasu- ja muita pakokaasupäästöjä, jolla on positiivinen vaikutus ilmanlaatuun. Vähenevä tarve ottaa käyttöön uusia maa-ainestenottoalueita on maaperän- ja pohjavedensuojelun kannalta myönteinen vaikutus. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeella edistetään materiaalitehokkaita toimintatapoja. Ylijäämämaiden ja uusioainesten hyödyntäminen vähentävät merkittävästi jätemääriä ja ne korvaavat neitseellisiä maa-ainekia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteisiin ei kuulu uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeen kautta pyritään luomaan uutta yritystoimintaa sekä kehittämään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 6 |
| Maa-ainesten operointi digitalisoituu vähitellen ja uusille palvelutuotteille syntyy kysyntää. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Hanke edistää maa-ainesten kuljetusten optimointia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 6 |
| Maamassojen tehokas hallinta vähentää kuljetustarpeita ja sitä kautta päästöjä. Uusi toimintamalli edesauttaa vähähiilisyyden toteutumista, jolla on välillinen vaikutus ilmastonmuutokseen, jolla on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole arvioitu olevan tasa-arvovaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Ylijäämämaiden vastaanoton toimivuus on kuntalaisen kannalta tärkeä palvelu. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Ylijäämämaiden suunnitelmallinen sijoittaminen ottaa huomioon kulttuuriympäristön arvot. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää ympäristöosaamista erinomaisesti niin suoraan kuin välillisesti. Hankkeen toimenpiteet kehittävät osallistujaorganisaatioiden osaamista maa- ja uusioainesvirtojen hallintaan liittyvissä asioissa. | ||
FORMA-hankkeessa selvitettiin maa-aines- ja uusioainesvirtojen hallinnan nykytilannetta ja tulevaisuutta Forssan seudulla (Forssa, Jokioinen, Tammela). Kussakin selvitystyön kohteena olleessa kunnassa oli varsin akuutti tarve löytää uusia vaihtoehtoja maa-ainesten hallintaan. Perusongelma oli se, ettei ylijäämämaiden sijoittamiselle ollut pitkäaikaista ratkaisua. Forssassa oli pitkään käytössä selkeänä ratkaisuna viedä ylijäämämaita Viksbergin vanhalle kaatopaikkalle, jossa niitä aikanaan tultaisiin käyttämään kaatopaikan sulkemisrakenteissa. Maa-ainesten vieminen Viksbergiin päättyi muutama vuosi sitten ja sen jälkeen Forssa on käyttänyt maa-ainesten sijoittamiseen pieniä kohteita, jotka ovat tarjonneet vain lyhytaikaisen ratkaisun.
Jokioisten kunta on jo noin 20 vuoden ajan käyttänyt ylijäämämaiden sijoituskohteena meluvallia, jota on rakennettu valtatie 10 varteen pientaloalueen melusuojaksi. Kohde on täyttymässä ja käyttöaikaa on jäljellä noin viisi vuotta.
Tammelan kunta on käyttänyt ylijäämämaiden sijoituskohteena vanhaa käytöstä poistettua soranottopaikkaa, jota on jo monien vuosien ajan maisemoitu ylijäämämailla. Kohde on täynnä ja uusi sijoituspaikka pitäisi löytyä pikaisesti.
Kaikilla FORMA-hankkeen kohdekunnilla on tarve löytää uusia kohteita ylijäämämaiden sijoittamiseen. Forssan kaupungin alueelta löydettiin useita kohteita, joista osa on käytettävissä heti ja osa vaatii valmistelua (kaavoitus, luvat). Hankkeen aikana on jo otettu käyttöön maisemointikohde, jossa vanhan jätetäytön päälle tehdään suojakerros. Merkittävä pitempää valmistelua vaativa kohde on Rytökallion suunnittelun alla olevalla asemakaava-alueella, jossa on varattu alue maa-ainesten vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Tammelan kunnan alueelta on ehdotettu otettavaksi käyttöön kaksi uutta aluetta, jotka ovat molemmat entisiä maa-aineksen ottopaikkoja, joista otto on lopetettu. Näissä kohteissa ylijäämämaita voidaan käyttää kohteen maisemointiin. Jokioisten kunnalla on käynnissä teollisuusalueen asemakaavahanke. Suunnittelualueella on vielä toiminnassa oleva kiviaineksen ottoalue, joka mahdollisesti soveltuu myöhemmin ylijäämämaiden vastaanottoon. Asiaa selvitetään osana suunnittelua.
Maankäytön suunnittelua kehitetään niin, että uusien alueiden kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan kaava-alueen toteutuksen massataloutta. Tavoitteena on se, että alueella syntyvät ylijäämämaat pystytään sijoittamaan alueelle jo kaavassa osoitettuihin paikkoihin. Kaavoituksen lisäksi kuntien kannattaa selvittää erilaiset puisto- ja maisemointikohteet, joissa ylijäämämaita voidaan hyödyntää erilaisten tarpeellisten rakenteiden tekoon. Näissä kohteissa täytyy varautua lupa-asioiden hoitamiseen riittävän ajoissa, erityisesti jos toimenpide edellyttää ympäristöluvan.
FORMA-hankkeessa on tarkasteltu maa-ainesten hallintaan liittyviä toimintamalleja. Hankkeen kohdekunnissa on viime vuosina päädytty tilanteeseen, jossa kunnat pyrkivät varmistamaan vastaanottopaikat omien hankkeidensa ylijäämämaille. Alan urakoitsijoiden on pitänyt järjestää itse kohteidensa osalta maa-ainesten hallinta. Tässä tilanteessa kilpailuetua voittavat ne yritykset, jotka pystyvät siirtämään maamassoja heillä itsellään käynnissä olevien kohteiden välillä. FORMA-hankkeessa ehdotetaan kuitenkin tutkimaan uusia toimintatapoja, joissa kunnat ja yritykset ovat tiiviimmin yhteistyössä.
FORMA-hankkeessa on selvitetty uusioainesten käytön nykytilaa kohdekunnissa. Kuntien omissa infrarakennuskohteissa uusioaineksia (esimerkiksi betonimursketta) on hyödynnetty jonkin verran. Yksityisten yritysten hankkeissa uusioainesten hyödyntämistä on tehty enemmän ja isommissa kohteissa. Betonimurskeesta on tehty kenttärakenteita yritysten omille toimipisteille, yksityisteille ja paikoitusalueille. Purkukohteet ovat ovat tyypillinen hanketyyppi, jossa syntyy maarakentamisessa hyödyntämiskelpoista materiaalia, kuten betonia ja tiiltä. Kunnat voivat purkukohteissaan edistää purkumateriaalien hyödyntämistä omissa infrakohteissaan ottamalla asia huomioon jo suunnitteluvaiheessa.