Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73973

Hankkeen nimi: PURASU - Purusta arvoa Suomelle

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20, Yliopistonkatu 34

Puhelinnumero: 0294 462 111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Kallioinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijaopettaja, Erotus- ja puhdistutekniikan osaston johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.kallioinen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405939881

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mekaanisessa metsäteollisuudessa syntyy sivutuotteena merkittävä määrä sahanpurua, jota ei hyödynnetä kokonaisvaltaisesti ja joka ei nykymuodossaan tuota sahateollisuudelle merkittävää lisäarvoa. Sahanpurua käytetään suoraan energianlähteenä (poltto), pellettituotannon raaka-aineena, levyteollisuudessa ja sellun tuotannossa. Sellun raaka-aineena sahanpuru ei ole hyvää, koska purussa kuidut ovat lyhyitä. Sahanpurua syntyy jo pelkästään Suomessa vuosittain noin 1.4 miljoonaa kuutiometriä, joten uusille, sahanpurun kaupallista arvoa lisääville jalostustavoille on tarvetta. Tässä hankkeessa kehitetään ja testataan LUT:in innovaatioon perustuva PURASU-prosessi, jossa sahanpurua lainataan bioenergiaketjusta ja siitä tuotetaan hemiselluloosajae ja bioadsorbenttia, minkä jälkeen sahanpuru palautetaan takaisin bioenergiaketjuun PURASU-pelletin valmistukseen. Lisäksi hankkeessa selvitetään loppukäyttäjien tuotejakeille asettamat laatuvaatimukset ja tuotteiden markkinapotentiaali sekä arvioidaan mahdollisuutta synnyttää teollista symbioosia mekaanisessa metsäteollisuudessa PURASU-prosessin ympärille. Hemiselluloosajae sopii käytettäväksi monien arkipäivän tuotteiden raaka-aineena ja sillä voisi korvata nyt käytössä olevia öljypohjaisia raaka-aineita. Mahdollisia kasvavan ja merkittävän markkinapotentiaalin käyttöalueita on hemiselluloosille esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa. Ensisijainen kohdemarkkina PURASU-prosessin hemiselluloosalle on kosmetiikka- ja maali- ja pinnoiteteollisuudessa. PURASU-ratkaisussa hemiselluloosajae voidaan tuottaa kustannustehokkaammin kuin aiemmissa tutkimuksissa syntyneillä ratkaisuilla ja samalla saadaan paremman energiatiheyden omaavaa raaka-ainetta pelletin valmistukseen. Hankkeen tulokset mahdollistavat mekaanisen metsäteollisuuden tuotevalikoiman kehittymisen ja monipuolistumisen arvokkailla tuotefraktioilla, kun hemiselluloosajakeiden tuotto sivuvirroista tulee aiempaa mahdollisemmaksi uuden integroidun prosessiratkaisun myötä. Hankkeen tulokset edesauttavat myös mekaanisen metsäteollisuuden resurssitehokkuuden parantumista, kun sahanpurun koko tuottopotentiaali tulee käyttöön sen sijasta, että puru vain poltettaisiin jätteenä. Hankkeen tulokset luovat edellytyksiä uuden, metsäteollisuudessa toimivan yrityksen tai uusien tuotelinjojen käynnistämiselle Etelä-Karjalassa ja muualla Suomessa. Uusien syntyvien biomassapohjaisten tuotteiden lisäksi uutena vientituotteena on hankkeen tuloksena myös itse PURASU-prosessi kohdealueenaan mekaaninen metsäteollisuus Aasiassa ja Keski-Euroopassa. Tässä hankkeessa toteutettava innovatiivisen PURASU-prosessin toiminnan osoittaminen voi siis monelta näkökannalta tasoittaa alueemme mekaanisen metsäteollisuuden ja sitä palvelevien konepajateollisuuden yritysten tietä kansainvälisille markkinoille. Prosessiosaaminen start-up-yrityksen perustana mahdollistaa uuden osaamispohjaisen yrityksen syntymisen Etelä-Karjalaan. Kun hankkeen tulokset hyödynnetään mekaanisessa metsäteollisuudessa, edistetään vähähiilisempään yhteiskuntaan siirtymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset sahanpurun käsittely- ja arvoketjussa. Hankkeen tuloksista hyötyvät erityisesti pienet ja keskisuuret mekaanisen metsäteollisuuden yritykset, jotka tuottavat sahanpurua ja eivät tällä hetkellä pysty hyödyntämään sitä omissa toiminnoissaan kuten suuremmat metsäteollisuusintegraatit vaan joutuvat kuljettamaan sen pois tontiltaan. Hankkeet tulokset eivät kohdennu vain yhden yrityksen hyödyksi vaan koko mekaanisen metsäteollisuuden ja hemiselluloosan osalta kosmetiikkateollisuuden sekä muiden paksuntajia käyttävien teollisuudenalojen hyödyksi. Hanke tuo myös prosessiosaamista, joka on myytävissä vientituotteena samoin kuin tuotettava hemiselluloosa. Paikallisesti hyödynnettäviä tuotteita ovat pelletit (mahdollisuus myös vientiin) sekä biopohjainen adsorbentti, joka käytetään ensivaiheessa omassa prosessissa hemiselluloosan puhdistukseen. Prosessissa syntyvän adsorbentin (Hemiselluloosa uutossa modifioitunut sahanpuru) on alustavissa kokeissa osoitettu poistavan vedestä esimerkiksi lääkeaineita. Tämä avaa jatkossa mahdollisuuden hyödyntää PURASU-prosessin tuotetta myös jäteveden käsittelyssä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sahanpurua jalostava prosessi voi toimia kaikilla mantereilla ja maissa missä purulle on jatkokäyttö polttoon tai adsorbentiksi. PURASU-prosessin modulaarinen luonne helpottaa ratkaisun skaalaamista erikokoisille markkinoille ja laitoksille sopivaksi. Tämä ratkaisu sopii myös monen maan energia- ja biotalous-strategiaan. Monissa EU-maissa on myös mahdollista saada maaseutuohjelmista merkittävän suuruista investointitukea juuri tämän tyyppisen uuden teknologian käyttöönottoon kiertotalouden edistämiseksi ja olemassa olevan tuotannon jalostusarvon nostamiseksi. Ratkaisu on siis myös myytävissä laajalti eri puolille maapalloa ja konepajateollisuus on näin ollen prosessilaitteiston toimittajana hankkeen välillinen kohderyhmä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 55 635

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 346

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 79 479

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Luumäki, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi osoittaa, että tässä hankkeessa tehtävät henkilövalinnat tulee perustaa ensisijaisesti ammattitaitoon ja kokemuspohjaan uusien prosessien kehityksestä metsäteollisuuteen liittyen. Sukupuolinäkökulmasta on kuitenkin positiivista, että tämän hankkeen johtaja on uusien resurssitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittämisestä motivoitunut ja innostunut nainen. Kun hankkeen tuloksista viestitään, nainen hankkeen johtajana voi toimia esikuvana nuorille naisille ja tytöille, jotka miettivät uraa tekniikan ja luonnontieteiden parissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman huomioiminen näkyy hankkeessa siten, että ydintiimin roolituksessa on haluttu valita nainen hankkeen johtajaksi. Hanke kohdistuu alalle, joka on yleisesti hyvin miesvaltainen ja vaikka hanketiimin jäsenet onkin valittu ensisijaisesti ammattitaitonsa, tietotaitonsa ja kokemustensa mukaan, on hankkeessa haluttu antaa hankkeen johtajan näkyvä paikka naiselle, joka voi tästä asemasta toimia esikuvana nuorille naisille ja tytöille, joilla on kiinnostusta toimia tekniikan alalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on PURASU-prosessin toimivuuden osoittaminen sahanpurun arvon nostamisessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 7
Välitön vaikutus: Hanke edistää puun nykyistä resurssitehokkaampaa käyttöä, kun pyritään hyödyntämään mahdollisimman kokonaisvaltaisesti se, mitä on jo kaadettu ja prosesseihin otettu. Välillinen vaikutus syntyy siitä, että uusiutuvasta luonnovaralähteestä olevien puuperäisten hemiselluloosien markkinoille saaminen edistäisi niiden käyttöä erilaisten jokapäiväiseen elämään liittyvien tuotteiden tuotannossa sen sijaan, että käytetään uusiutumattomaan luonnovaraan (öljyyn) pohjautuvia kemikaaleja. Hankkeella on välillinen vaikutus luonnovarojen kestävään käyttöön myös sitä kautta, että pelletin energiatiheyden parantuessa pienemmällä määrällä voidaan tuottaa enemmän energiaa ja kuljetukseen käytetty energia pienenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 8
Välitön vaikutus: PURASU-pelletti on bioenergiatuote, joka korvaa polttoaineena fossiilisia polttoaineita ja joka on tehty "jätemateriaalista" (Sahanpuru). PURASU-prosessin ja pelletin käyttöönotto Suomessa vähentää tarvetta tuoda pellettejä tai öljyä Suomeen. Tällä on välillinen vaikutus, kun kuljetuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenevät. PURASU-prosessin käyttöönotolla Euroopassa voidaan myös merkittävästi vähentää tarvetta kuljettaa pellettejä Eurooppaan Pohjois-Amerikasta (Välillinen vaikutus). PURASU-prosessissa luodaan osaamista biopohjaisten hemiselluloosien käyttöön öljypohjaisten kemikaalien korvaajina, mikä vähentää sekä välillisesti että välittömästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Kun PURASU-prosessi mahdollistaa paksuntajien ja viskositeetinsäätelijöiden saannin hemiselluloosista, ei tarvita niin paljon viljelyalaa nykyisille paksuntajalähteille (vrt. guarkumi ja arabikumi). Hanke siis edistää välittömästi kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kun jätteeksi jäävästä sahanpurusta valmistettu PURASU-pelletti saadaan hankkeen tulosten myötä markkinoilta saatavaksi bioenergiatuotteeksi, se vähentää myös tarvetta viljellä erilaisia energiakasveja, kuten pajua, ja luonnon monimuotoisuudelle jää enemmän tilaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 8
Tässä hankkeessa yhtenä tuoteryhmänä on biopohjainen adsorbentti eli puhdistusmateriaali, joka voisi toimia myös erilaisten pintavesien ja jätevesien puhdistuksessa. Adsorbentin käyttöä tutkitaan nyt haettavassa hankkeessa ensisijaisesti omassa PURASU-prosessissa, mutta bioadsorbentin käyttö vesien puhdistuksessa on tulevaisuudessa tarkasteltavien kohteiden listalla. Siksi nyt välillinen vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta tässä haussa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Välitön vaikutus suuri, koska tässä hankkeessa kehitettävässä ja testattavassa prosessissa käytetään raaka-aineena mekaanisen metsäteollisuuden jäteenä syntyvää sahanpurua. Hanke siis edistää välittömästi kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta.Hankkeen tuloksena markkinoille saadaan uusi biopohjainen materiaalijae, jolla on laajat käyttömahdollisuudet monilla teollisuuden aloilla korvaamassa öljypohjaisia materiaaleja. Hankkeella on siis sekä suuri välillinen että välitön vaikutus materiaalitehokkuuteen ja kierrätykseen biotaloudessa. Hankkeella on myös suuri välitön ja välillinen vaikutus vähähiilisyyden edistämisessä, koska hankkeessa bioperäisestä jätteestä tehdään paremman lämpöarvon omaavaa polttoainetta ja samalla saadaan biopohjaista raaka-ainetta korvaamaan öljypohjaisia tuotteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Välitön vaikutus suuri, sillä PURASU-pelletti on uusiutuvaa bioenergiaa tehokkaassa paketissa. PURASU-prosessissa sahanpurun lämpöarvo paranee ja pelletistä saadaan näin tehtyä energiatiheämpää. Välillisesti hanke myös edistää uusiutuvan energian käyttöä, koska se parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Hanke vähentää myös öljyriippuvuutta ja edistää vähähiilisyyttä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 4
Hankkeella on suuri välitön ja välillinen vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, sillä se edistää pienten ja keskisuurten mekaaniseen metsäteollisuuteen liittyvien yritysten mahdollisuuksia pysyä kilpailukykyisinä muuttuvassa metsäteollisuudessa ja luo uusia mahdollisuuksia ja mahdollisuuden synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja Etelä-Karjalaan ja muualle Suomeen. Hankkeen tulokset tuovat mahdollisuuksia sekä suoraan metsäteollisuuden yrityksiin ja näiden kasvaessa ja kehittyessä hankkeen tulosten käyttöönoton myötä myös ympärillä olevat muut yritykset esim konepajateollisuudessa hyötyvät liiketoiminnassaan lisääntyneestä kysynnästä alueella. Hankkeen tulokset monipuolistavat uusiutuvasta raaka-aineesta saatavaa tuotevalikoimaa, mikä vähentää talouden syklien aiheuttamaa riskiä paikallisille yrityksille ja edistää kestävää yritystoiminnan kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeen tuloksena syntyy merkittävää Etelä-Karjalaista prosessiosaamista, jolle on globaali tarve. Hankkeen tulosten perusteella voi siis syntyä konsultointiliiketoiminta, jolla on alueen elinkeinorakenteessa iso merkitys. Täten hankkeella on kohtalainen välillinen vaikutus aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 4
Hankkeella on välitön vaikutus pelletin kuljetustarpeen vähenemiseen, koska pienempi PURASU-pelletti riittää tuottamaan saman energian kuin ilman PURASU-prosessia valmistettu nykyään markkinoilla oleva pelletti. Kun pelletin tuotanto Suomessa ja Euroopassa PURASU-prosessin käyttöönoton myötä kasvaa, pellettejä ei enää tarvitse kuljettaa tänne niin paljon ulkomailta (nyt tuodaan jopa Pohjois-Amerikasta). Toisaalta uusien tuotteiden tuottamisesta sahojen tai pellettitehtaiden yhteydessä syntyy uusia kuljetustarpeita, mutta nämä vastaavasti vähentävät öljykuljetuksia. Näin ollen sekä välitön että välillinen hankkeen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan on positiivinen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 3
Hanke luo mahdollisuuksia uusille työpaikoille sekä Etelä-Karjalan alueelle että muualle Suomeen uudistuvaan mekaaniseen metsäteollisuuteen, tästä syystä välitön vaikutus hyvinvoinnin edistämisessä on suuri. "Suomi elää metsästä" realisoituu tämän hankehakemuksen myötä hyvinvointituotteissa käytettävinä hemiselluloosista valmistetuilla biopohjaisilla kosmetiikkateollisuuden lisäaineilla.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Hankkeen johtajana on tekniikan alasta ja uusien resurssitehokkuusratkaisujen kehityksestä innostunut ja motivoitunut nainen, joka voi omalla esimerkillään hankkeesta viestiessään lisätä naisten ja tyttöjen kiinnostusta tekniikan alasta ja edistää siten tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta tässä haussa
Kulttuuriympäristö 0 4
Hankkeen tulokset voivat edesauttaa pienten ja keskisuurten mekaanisen metsäteollisuuden yritysten säilymisen suomalaisessa kylä-, kunta- ja kaupunkimaisemassa metsäteollisuuden muutoksista huolimatta, mikä mahdollistaa kulttuuriympäristömme säilymistä. Välillinen vaikutus.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeen yhteydessä toteutettava viestintä ja yritysyhteistyö edistävät alueellista ja kansallista ympäristöosaamista sekä välittömästi että välillisesti kun tuodaan esille mahdollisuuksia hyödyntää jätemateriaalia uudella tavalla biotaloudessa ja jätevesien puhdistuksessa esimerkiksi lääkeaineista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-