RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73977, 6Aika: Hippa - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hippa-hankkeen tavoitteena on kehittää 6Aika-kaupungeissa yritysten käyttäjälähtöistä tuote- ja palvelukehitystä älykkään palveluasumisen ja kotona asumisen edistämiseksi. Tällä hetkellä tarpeet ja tarjonta kohtaavat satunnaisesti.

Ammattikorkeakoulut ja kaupungit tukevat yrityksiä tuottamaan älykkäitä tuotteita ja palveluja palveluasumisen ja kotona asumisen parantamiseksi:
1) Tarjotaan yrityksille yhteiskehittelyprosesseja, joissa yritysten, kaupunkien ja ammattikorkeakoulujen asiantuntijat sekä kotona asuvat, palveluasumisen asukkaat ja heidän läheisensä nostavat yhdessä esille älykkään asumisen kehittämistarpeita ja tuottavat niihin ratkaisuja. Prosesseissa yhdistetään hyvinvointi-, rakennus-, tietoverkko- ja liiketoiminta-alojen osaaminen.
2) Tarjotaan yrityksille tuotteiden ja palvelujen testaus- ja referenssipalveluja hyödyntäen ja kehittäen olemassa olevia digitaalisia, vakioituja sekä autenttisia ympäristöjä.
3) Sparrataan yrityksiä yhteistyössä yrityspalvelujen kanssa tuotteiden ja palveluiden viemiseksi kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille sekä tuetaan uusien yritysten syntyä.

Hankkeen tulos:
1) 80 yritystä kehittää tuote- ja palvelukehittämisprosessejaan käyttäjälähtöisemmäksi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Yrityksistä 21 tuottaa uuden tai merkittävästi kehitetyn älykkään asumisen tuotteen tai palvelun. Syntyy 9 uutta yritystä.
2) Syntyvät tuotteet ja palvelut vastaavat älykkään palveluasumisen ja kotien tarpeisiin, edistävät hyvinvointia ja kestävää kehitystä sekä asumisen laatua ja kustannustehokkuutta.
3) Yrityksillä on käytössä älykkään palveluasumisen ja kotona asumisen tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittely-, testaus- ja referenssipalvelut sekä tuki tuotteiden ja palveluiden viemiseen kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille.
4) Amk:lle ja kaupungeille syntyy kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettävissä olevia, käytäntöjä ja toimintamalleja käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palvelujen monialaiseen yhteiskehittelyyn, testaukseen ja yrityssparrauksen tehostamiseen.

Hanke vahvistaa asumiseen tukea tarvitsevien ihmisten hyvinvointia edistämällä heidän mahdollisuuksiaan osallistua sekä hyödyntämällä heidän tarpeisiinsa vastaavia ja älykkäitä ratkaisuja, eri sukupuolten edustajien tarpeet huomioiden. Lisäksi hanke vahvistaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä yhdistämällä RIS3-strategian mukaisesti hyvinvointialan tarpeita ja digitaalisia ratkaisuja.

Metropolia Ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeen Helsingin ja Oulun kaupunkien, Oulun Ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Autenttisina testausympäristöinä toimivat mm. Pirkanmaan Senioripalvelut, Oulun Palvelusäätiö, Helsingin ja Oulun kaupunkien asumispalvelut sekä kodit. Hanke toteutetaan yhteistyössä palveluasumista sekä digitaalisia tuotteita ja palveluja kehittävien yritysten, yrittäjäjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, jotka tuottavat ja hyödyntävät digitaalisia tuotteita ja palveluja (mm. IoT, anturointi, rakennustekniikka, suunnitteluprosessien konsultointi ja hyvinvointi- ja terveysalan yritykset) sekä yritykset, jotka tuottavat palveluasumista. Molemmissa ryhmissä erityisesti mikro- ja pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat
- asumispalvelujen tulevat ja nykyiset asukkaat, työntekijät, läheiset ja vapaaehtoistyöntekijät
- kaupungit asumispalvelujen tuottajina, ostajina ja kehittäjinä sekä yrityspalvelujen tuottajina
- palveluasumista ja sen ratkaisuja käyttävät julkiset ja kolmannen sektorin toimijat
- amk:t ja amk-opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 980 701

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 962 773

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 536 833

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 436 980

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin, Oulun

Kunnat: Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa työskennellään voimakkaasti sukupuolittuneissa ympäristöissä. Ikääntyneiden asumispalvelujen asiakkaista 75 % on naisia (THL, 2017). Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö on naisvaltaista. Vuonna 2014 sosiaalipalvelujen, johon palveluasumisyksiköt kuuluvat, henkilöstöstä miesten osuus oli vain 5,7% (THL, 2015). Rakennus-, kiinteistö- ja tietoverkkoalat taas ovat miesvaltaisia aloja. Hippa-hankkeessa nämä sukupuolittuneet alat kohtautetaan ja eri alojen edustajat tuottavat yhdessä tuotteita ja palveluja, joiden kehittämisessä huomioiden sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolen moninaisuus.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu tarve pystyä vastaamaan palveluasumisen asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä tarve tukea asukkaiden identiteetin, myös moninaisen sukupuoli-identiteetin, säilyttämistä, kehittämistä ja ilmaisua kaikissa ympäristöissä. Hankkeen käynnistysvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa. Hankkeen verkoston rakentamisessa huolehditaan, että erilaiset sukupuolet ovat edustettuina. Verkostotapaamisissa kiinnitetään huomiota yhteisen kielen luomiseen sukupuolittuneiden alojen välillä. Älykkään palveluasumisen kehittämistarpeiden analysoinnissa huomioidaan sukupuolierot niin henkilöstön, asukkaiden, omaisten kuin vapaaehtoistenkin osalta, jotta erilaisten sukupuolten tarpeisiin voidaan vastata tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Yhteiskehittämisprosesseissa kiinnitetään huomiota siihen, että erilaiset sukupuolet ovat edustettuina niin asukkaista kuin henkilöstöstäkin ja tulevat kuulluiksi. Tuotteiden ja palveluiden testauksessa huomioidaan eri käyttäjäryhmät myös sukupuolten näkökulmasta. Tuotteiden ja palveluiden arvioinnissa ja referenssien tekemisessä kiinnitetään huomiota siihen, miten sukupuolinäkökulma on huomioitu tuotteen kehittämisessä ja testauksessa sekä mitä huomioitavia asioita sukupuolinäkökulma tuo tuotteen/palvelun käytettävyyteen ja kohderyhmiin. Samoin koko hankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten sukupuolinäkökulma on onnistuttu huomioimaan ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Hankkeen päätavoitteena on tukea yritysten innovatiivisuutta tuottamalla palveluasumiseen, loppukäyttäjien tarpeisiin vastaavia älykkäitä tuotteita ja palveluita. Tavoitteen onnistumiseksi sukupuolinäkökulma on huomioitava vahvasti.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	4
Hankkeessa tuetaan älykkään palveluasumisen kestävää kehittämistä. Eri lähteistä kootttavan, mm. kiinteistöjä, toimintaa ja hyvinvointia koskevan tiedon yhdistäminen yhteiseen tietoalustaan mahdollistaa laajan, kokonaisvaltaisen tietomassan analysoinnin ja hyödyntämisen palvelun kustannustehokkaassa ohjauksessa. Tietoja yhdistämällä käyttäjäkokemuksiin monialaisessa yhteiskehittelyprosessissa ja moniympäristöisessä testauksessa voidaan vähentää turhaa liikkumista autolla ja silti mahdollistaa palvelujen saatavuus 24/7. Älykkään teknologian avulla voidaan huolehtia tehokkaammin asukkaiden turvallisuudesta ja vähentää riskeistä aiheutuvaa lisähoidon tarvetta. Älykkään teknologian avulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi lämmön säätelyyn ja siirtoon ja sitä kautta energian kulutukseen sekä hoitajien liikkumisen tarpeen vähenemiseen kohdistuvat tuotteet ja palvelut sekä seurata sisätilojen ilman laatua ja puuttua jo varhaisessa vaiheessa mahdollisiin ongelmiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	3
Yhteiskehittelyn avulla voidaan yritysten tuotekehitysprosesseissa viedä eteenpäin sellaisia tuotteita, joilla on käytettävyyttä ja hyvät markkinamahdollisuudet. Siten vältytään kestämättättömien ja huonosti toimivien tuotteiden kehittämiseltä, mikä säästää yritysten tuotekehityskustannuksia. Yritys-korkeakouluyhteistyöllä voidaan turvata suomalaisen älykkään teknologian ja palvelujen kehittämisen jatkuvuus ja kehitysmahdollisuudet palveluasumisessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei osoitettavissa suoria eikä välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	7
Hankkeessa tuetaan yrityksiä tuottamaan älykkäitä tuotteita ja palveluja palveluasumiseen liittyen sekä kannustetaan opiskelijoita ryhtymään yrittäjiksi. Samalla vahvistetaan palveluasumista tarjoavien yritysten digitalisaatiota ja sitä kautta liiketoiminnan kehittämistä. Hanke kohdistuu maakuntaohjelmissa mainittuihin kärkialoihin - sosiaali- ja terveysalalle sekä digitalisaation edistämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Hankkeessa kehitetään digitalisaatiota hyödyntäviä tuotteita ja palveluja. Osa kehitettävistä tuotteista ja palveluista ovat aineettomia - kuten olemassa oleviin laitteisiin tuotettavia ohjelmistoja tai niitä hyödyntäviä, aineettomia palveluja, kuten etäkuntoutus. Lisäksi hankkeessa tuotettaviin tuotteisiin voidaan myöhemmin liittää uusia aineettomia palveluja. Hanke avaa palveluasumisen monialaiselle kehittämiselle, mikä tukee aineettomian tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	4
Hankkeessa kehitettävät digitaaliset tuotteet ja palvelut voivat vähentää palveluasumisen asukkaiden ja henkilöstön siirtymisen tarvetta, kun esimerkiksi seurantatietoja voidaan siirtää sähköisesti. Lisäksi hanke tukee uusien innovaatioiden syntymistä kuljetustarpeen vähentämiseksi avaamalla palveluasumista yritysten kehitystoiminnalle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	10
Hankkeen keskiössä on hyvinvoiva palveluasumisen asiakas. Hankkeen päämääränä on edistää palveluasumisen asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia mahdollistamalla esim. vapaa ja turvallinen liikkuminen, mielekäs toiminta ja yhteydenpitoa läheisiin entistä sujuvammin älykkään teknologian ja palvelujen avulla. Sen avulla voidaan myös luoda hyvinvointia edistäviä merkityksellisiä tiloja, joissa asukkaat voivat harrastaa ja toteuttaa mielekästä toimintaa yksin tai yhdessä toisten kanssa. Älykäs teknologia mahdollistaa asukkaille yksilöllisesti sopivan ympäristön muokkaamisen esim. lämpötila, äänimaailma ja valaistus.
Tasa-arvon edistäminen	1	3
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten moninaisuus ja erilaiset tarpeet kehitettävien tuotteiden ja palveluiden suhteen sekä kehittämiseen osallistumisen suhteen. Hanke edistää voimakkaasti sukupuolittuneiden ammattialojen välistä vuoropuhelua (erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä kiinteistö- ja rakennus sekä tietoverkkoalat)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden avulla edistetään palveluasumisen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista kuten oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, liikkumisen vapautta, yhteydenpitoa läheisiin, mahdollisuuksia itseilmaisuun ja turvalliseen asumiseen ja elämään. Älykkään teknologian avulla voidaan huomioida asukkaiden vaihteleva kyvykkyys sekä yksilölliset tarpeet.
Kulttuuriympäristö	2	6
Palveluasumisyksikössä asuvien henkilöiden mahdollisuudet liikkua kulttuuriympäristössä ja nauttia siitä ovat yleensä monin tavoin rajoittuneet. Älykkään teknologian avulla kulttuuriympäristö voidaan tuoda virtuaalisesti asukkaan maailmaan. Hankkeessa vahvistetaan osallistujien valmiuksia osallistua yhteiskehittelyyn ja haluun ja mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Yhteiskehittelyn ja kuntalaisten osallistumisen avulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun. Siten hankkeessa voidaan välillisesti vaikuttaa kulttuuriympäristön muokkaukseen.
Ympäristöosaaminen	2	4
Palveluiden ja tuotteiden kehittämisen eri vaiheissa arvioidaan sekä ohjataan yrityksiä arvioimaan tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia, jolloin yritysten henkilöstön ympäristöosaaminen kasvaa. Yhteiskehittlyprosesseissa osallistuvat palveluasumisen asukkaat ja henkilöstö, yritykset, kaupunkien edustajat, korkeakoulujen opiskelijat, asiantuntijat ja tutkijat arvioivat kehittämistarpeita myös siitä näkökulmasta, mitä tarvittaisiin palveluasumisen kestävän kehityksen vahvistamiseksi. Lisäksi ratkaisuideoita arvioidaan kestävän kehityksen, myös ympäristön, näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika: HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla” -hanke kehitti yritysten kanssa älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja 1.8.2018 – 31.3.2021. Mukana kehittämistoiminnassa oli yhteensä 141 organisaatiota. Hanke keskittyi yritysten kasvun ja kehityksen tukemiseen tukemalla yritysten käyttäjälähtöistä tuote- ja palvelukehitystä. Lisäksi hanke pyrki edistämään uusien yritysten syntyä.

Alueellisen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää parantaa kaupunkilaisten hyvää asumista ja elämää kotona ja palveluasumisympäristöissä. Käyttäjälähtöisesti kehitetyt digitaalisuutta hyödyntävät ja kehittävät ratkaisut vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja luovat kestävää kehitystä. Hankkeen aikana yrityksille tarjottiin kolmenlaista palvelua: yhteiskehittely, testaus sekä kaupallistamisen ja markkinoinnin sparraus. Alueellisen kehittämisen tueksi järjestettiin lisäksi ecosysteemiajatteluun perustuvia kehittäjäklubeja, joissa jaettiin ja jatkojalostettiin hankkeessa tunnistettuja kehittämistarpeita yhdessä kaupunkien, säätiöiden, yhdistysten, tutkimuslaitosten, eri tasoisten oppilaitosten toimijoiden sekä asiasta kiinnostuneiden kansalaisten kanssa.

Prosessin aikana yhteiskehitetyt palvelut konseptoitiin osatoteuttajien yhteisissä kehittäjäklubifoorumeissa ja juurrutettiin korkeakoulujen ja kaupunkien käytännöiksi. Palvelumallit sekä niiden toteutusta tukevat työkalut, suunnittelu-, toteutus- ja raportointilomakkeet sekä sopimus-, suostumus- ja tiedotepohjat julkaistiin hankkeen tuotoksena syntyneellä verkkopalvelualustalla (Tuttunet.fi). TUTTU net -Tuotekehittäjän testi- ja tukiverkosto verkkopalvelu on käyttäjälähtöisen kehittämisen tiedollinen aarreaitta. Se sisältää hankkeessa tuotettua tietoa ja oivalluksia (yli 100 artikkelia, 30 videota ja 7 podcast keskustelua) sekä siltoja palveluntarjoajiin, joiden kanssa käyttäjälähtöinen tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on mahdollista jatkossakin. Lisäksi sivuston kautta voi nostaa kehittäjien tietoisuuteen uusia kehittämistarpeita tai ilmoittaa prototyyppinsä tai aihionsa jatkokehitykseen tai testaukseen sekä ilmoittautua testaajpooliin. Verkkopalvelu toimii ainakin seuraavat viisi vuotta ja siihen otetaan koko ajan mukaan uusia kotimaisia ja kansainvälisiä palvelujen tarjoajia.

HIPPA-hankkeessa syntyneet tuotteet ja palvelut vastaavat asukkaiden osallistumisen ja mielekkään toiminnan, turvallisuuden, liikkumisen ja saavutettavuuden tarpeisiin. Palvelujen käyttäjät, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, kaupungit ja yritykset sekä ammattikorkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat tutkivat yhdessä älykkään asumisen kehittämistarpeita ja tuottivat niihin ratkaisuja. Tässä työssä yhdistyivät sosiaali- ja terveysalan, tieto- ja viestintätekniikan, kiinteistö- ja talotekniikan sekä liiketalousalan osaaminen.

Testausympäristöinä toimivat mm. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy (nykyinen Sointu Senioripalvelut), Oulun kaupungin Haukiputaan hyvinvointikeskus, Helsingin kaupungin Myllypuron seniorikeskus, muut Helsingin ja Oulun kaupunkien asumispalvelut sekä asiakkaiden kodit. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoiman hankkeen osatoteuttajina olivat Oulun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat