Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73978

Hankkeen nimi: Näkymätön näkyväksi: Tuottavuuden tulosmittarit ja niiden visualisointi pk-teollisuudessa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL 64

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisten yritysten tuotannon tilan ja tehokkuuden seuraamiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen tarvitaan ko. yritykselle soveltuvat mittarit ja tunnusluvut (Key Performance Indicator, KPI). Oikeat mittarit on valittava yrityksen tarpeiden mukaan ja niiden tavoitteena on analysoida, verrata ja ohjata tuotantoa.


Koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen (KoKiKe) -hankkeessa toteutettiin haastatteluja, joiden tavoitteena oli kartoittaa suomalaisen valmistavan teollisuuden, lähinnä konepajateollisuuden, tuotannonsuunnittelun ja –ohjauksen nykytilaa, sekä niihin liittyviä arkipäivän haasteita ja tarpeita. Haastatteluissa tiedusteltiin pk-yrityksiltä mm. tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen käytettävistä tietojärjestelmistä, lattiatason ohjausmenetelmistä, käytössä olevista suorituskykymittareista (KPIt) sekä Lean-periaatteiden hyödyntämisestä. KoKiKe-hankkeen tulosten perusteella valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä on tuottavuuden parantamiseksi tarve reaaliaikaisen tuotantodatan keräämiselle ja visualisoinnille eri käyttäjäryhmille; tuotannon työntekijä, työnjohto, tuotantopäällikkö ja yrityksen johto. Eri käyttäjät tarvitsevat erilaista tietoa.


SeAMKin teollisen internetin laboratoriota käytetään tässä hankkeessa demonstraatioympäristönä, jonne toteutetaan yritysten esittämien tarpeiden pohjalta datan keruun ja visualisoinnin esimerkkejä. Visualisointia toteutetaan eri laitteille (älypuhelin, tabletti, tietokone, lisätty todellisuus) ja eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Viime vuosina on markkinoille tullut kustannustehokkaita pk-yrityksille soveltuvia datan keruumenetelmiä ja valmistuksenohjausjärjestelmiä.


Varsinainen kohderyhmiä ovat valmistavan teollisuuden pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla eri toimialoilla (konepaja, elintarvike, rakennustuoteteollisuus).
Hankkeen päätavoite on edistää tuotannon johtamista tiedolla pk-yrityksissä kehittämällä ratkaisuja tuotannon tilan reaaliaikaiseen seurantaan ja visualisointiin. Numerotieto helpottaa ongelmien todentamista, vertailua sekä tavoitteiden asettamista. Visualisointi parantaa tulosten ja muutosten ymmärtämistä.

toteutus on jaettu seuraaviin työpaketteihin
TP 1. Tuottavuuden mittaaminen pk-yrityksissä
TP 2. Valmistuksenohjausjärjestelmä ja datan keruu
TP 3. KPI-tunnuslukujen laskenta ja datan visualisointi
TP 4. Teknologiatiedon siirto yrityksille
TP 5. Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto

Hankkeen välittämät tulokset työpaketeittain ovat
TP1: Raportti haastattelujen ja kyselyn tuloksista liittyen tuottavuuden lyhyen aikavälin mittaamiseen.
TP2: Demonstraatiot tuottavuuden mittaamisesta teollisen internetin laboratoriossa. Raportti mittausten teknisistä kysymyksistä.
TP3: Demonstraatiot mittareiden visualisoinneista eri käyttäjille ja eri alustoilla teollisen internetin laboratoriossa. Raportti visualisointien teknisistä kysymyksistä.
TP4: PowerPoint-esityksiä, videoita ja animaatioita työpajojen ja workshoppien teknologiatietoon liittyen. Raportti keskeisestä työpajojen ja workshoppien sisällöistä ml. linkit videoihin ja muuhun materiaaliin.
TP5: Artikkelit hankkeesta

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmiä ovat valmistavan teollisuuden pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla eri toimialoilla (konepajat, elintarvikeala, rakennustuoteteollisuus).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tuottavuuden kehittämiskonsultit tiedonsiirtäjinä laajemmalle yritysjoukolle. Erilaiset elinkeinotoimijat ja muut yritysten kehittämisasiantuntijat, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia omassa työssään. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös SeAMKin henkilöstö ja opiskelijat. Hanke kehittää henkilöstön osaamista, joka siirtyy normaalin opetuksen kautta opiskelijoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 151 238

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 219 320

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 216 087

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Soini, Teuva, Karijoki, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Kurikka, Kauhajoki, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teknologiateollisuuden toimialalla toimihenkilöistä 74,5 % on miehiä ja 25,5 % naisia. Naisten osuus on selvästi matalampi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Toimisto- ja asiakaspalveluissa ero on pieni, mutta johto- ja asiantuntijatehtävissä merkittävä. Alan runsas eläköityminen antaisi mahdollisuuksia muutokseen, mutta muutos on hidasta, koska naisia hakeutuu vähän teknologiateollisuuden alan koulutuksiin kaikilla asteilla. Naisten osuus aloittaneista opiskelijoista liikkuu 5 - 20 %:n välillä. Sukupuoli pyritään huomioimaan hankkeessa positiivisesti viestinnän avulla, houkuttelemalla naisia mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen. Teknologian edistäminen edistää sukupuolinäkökulmaa. Hankkeessa sisällöllisessä fokuksessa oleva teknologia mahdollistaa naisten työskentelemisen monessa perinteisesti fyysisesti raskaassa ammatissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa. Suositaan toteuttamiskelpoisista vaihtoehtoisista ratkaisuista sellaisia, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Tuotannon tehokkuuden kasvattaminen parantaa myös laatua. Laadun paraneminen edistää mm. materiaalien tehokkaampaa käyttöä ja säästää luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 7
Tuotannon tehokkuuden kasvattaminen parantaa myös laatua. Laadun paraneminen edistää mm. materiaalien tehokkaampaa käyttöä ja säästää luonnonvaroja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hanke luo edellytyksiä kannattavan tuotannollisen toiminnan säilymiseksi, kehittymiseksi ja kasvattamiseksi talousalueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Digitaalisuus eli datan keruu ja visualisointi edistävät jatkossa uusien liiketoimintojen ja palveluiden syntymistä alueelle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 7
Digitalisaatio ja toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin vähentää merkittävästi tavaroiden ja ihmisten siirtymisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 7
Positiivisesti kehittyvä yritysten tuottavuus lisää alueen taloudellista aktiviteettia, jolla on suora yhteys alueen hyvinvointiin
Tasa-arvon edistäminen 1 7
Konepajat muuttuvat lähemmäksi digipajoja. Digitaalisuuden hallitsemisesta tulee merkittävä osa konepajan toimintaa. Digiosaaminen on sukupuolesta riippumatonta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Digitaalisuus tuo esteettömän ja tasavertaisen työskentely-ympäristön käyttäjän yhteiskunnallisesta asemasta tai vammaisuudesta riippumatta. Sen ympärille voi kehittyä aivan uudenlaisia työtehtäviä. Digitaalisuus on "kansainvälinen kieli" ja poistaa kulttuurien rajoja
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

Näkymätön näkyväksi -hankkeen päätavoitteena oli edistää tuotannon johtamista tiedolla pk-yrityksissä kehittämällä ratkaisuja tuotannon tilan reaaliaikaiseen seurantaan ja visualisointiin. Hankkeella haluttiin herätellä pk-yrityksiä pohtimaan käyttämiään tuottavuusmittareita ja tutustumaan teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Numerotieto helpottaa ongelmien todentamista, vertailua sekä tavoitteiden asettamista. Visualisointi parantaa tulosten ja muutosten ymmärtämistä. Ratkaisuja esiteltiin pk-yrityksille eri työpajoissa ja demonstraatioiden avulla teollisen internetin laboratoriossa sekä muutoinkin.

Hankkeen tavoitteet olivat:

- selvittää reaaliaikaisen tuottavuuden mittaamisen tavoitteita pk-yrityksissä

- perehtyä valmistuksenohjausjärjestelmiin ja datan keruuseen niiden avulla

- perehtyä tuotannon tunnuslukujen laskentaan ja tuottaa ratkaisuja datan visualisointiin eri alustoille ja eri käyttäjien tarpeisiin

- siirtää hankkeessa tuotettua teknologiatietoa pk-yrityksiin tavoitteena aktivoida niiden omia kehitysprojekteja


Hankkeen toteutus jaettiin viiteen työpakettiin:

TP 1. Tuottavuuden mittaaminen pk-yrityksissä

TP 2. Valmistuksenohjausjärjestelmä ja datan keruu

TP 3. KPI-tunnuslukujen laskenta ja datan visualisointi

TP 4. Teknologiatiedon siirto yrityksille

TP 5. Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto

Tavoitteen 1 saavuttamiseksi työpaketin ensimmäisessä osassa perehdyttiin uusimpaan tutkimustietoon teollisuuden tuottavuudesta ja mittaamisesta, mistä julkaistiin kirjallisuusselvitys julkaisuna. Työpaketin toisessa osassa haastateltiin 10 yritystä teemahaastattelumenetelmää apuna käyttäen. Toisen osan teemahaastattelujen tulokset julkaistiin SeAMKin Tekniikan osaston kokoomateoksen artikkelissa.

Tavoitteen 2 saavuttamiseksi toteutettiin SeAMK Tekniikan Teollisen Internetin laboratorioon oma MES-järjestelmä käytössä olevan ODOO-toiminnanohjausjärjestelmän yhteyteen.

Tavoitteen 3 saavuttamiseksi toteutettiin 10 demoa visualisoinnin toteuttamisen tueksi kattaen pk-yritysten ideoiden pohjalta tehtyjä visualisointiratkaisuja, ERP- & visualisointiohjelmistovertailuja sekä vaihtoehtoisia esimerkkejä datan keruun organisoimiseksi.

Tavoitteen 4 saavuttamiseksi toteutettiin koronatilanteen vuoksi yhteensä seitsemän verkkotyöpajaa, joista syksyllä 2020 kolme työpajaa ja keväällä 2021 neljä työpajaa.

Tavoitteen 5 saavuttamiseksi julkaistiin artikkeleita, animaatioita, videoita ja nauhoitteita työpajoista sekä demoista.

Työpaketit tukivat tavoitteita hyvin. Työpaketeissa saavutettiin seuraavia tuloksia:

- kirjallisuustutkimus pk-yrityksen tulosmittareihin liittyen nimeltään ”Tuottavuuden tulosmittarit teollisessa pk-yrityksessä : kirjallisuustutkimus 2019” (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052116448)

- teemahaastattelut 10 yritykselle

- teemahaastattelujen tuloksista artikkeli, joka julkaistiin tekniikan kokoomateoksessa yhteydessä ja erillisenä rinnakkaisjulkaisuna (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100678188). Samassa tekniikan kokoomateoksessa (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091769971) julkaistiin Petteri Mäkelän artikkeli nimeltään ”Indoor Positioning Based on Ultra-Wideband RF Signal in Industrial Applications”

- työpajat, joihin osallistui kohderyhmästä yhteensä 18 henkilöä 13 yrityksestä

- lisäksi tiedottaminen alueellisesti esiintymisissä ja yritysvierailuissa

- lisäksi hankkeelle on laadittu verkkosivut: http://www.seamk.fi/nana ja hankkeesta on tehty yleisesittelyvideo nimeltään ”Näkymätön näkyväksi-hanke”: https://youtu.be/gi7LsRrS68o


Hanketta esiteltiin seuraavissa tapahtumissa:

7.5.2019 Kauhavan teollisuustoimialaryhmän kokous, MSK Cabins


Seuraavilla messuilla esiteltiin hanketta:

31.1.2019 Tampereella Ideal PLM Oy:n DigiForum -messuille, jossa demottiin datan keruuta teollisen internetin laboratoriosta sekä visualisointia

6.2.2020 SeAMK hankemessut