Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A73987

Hankkeen nimi: Puusta liikenteen polttoaineeksi -esiselvitys

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.9.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 0207984100

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vesa-Matti Ruismäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: opettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vesa-matti.ruismaki(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400377623

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen tavoite vähentää kasvihuonepäästöjä vuodelle 2030 on 39%. Suurin osa tästä tavoitteesta aiheuttaa paineita vähentää päästöjä liikenteen uusiutuvilla energiaratkaisuilla. Myös nykyisen hallituksen tavoite on saada käyttöön 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Lapissa käytetään energiaa vuosittain n. 900 milj € edestä. Tästä liikenteen osuus on n. puolet eli 450 milj. €. Nykyinen teknologia mahdollistaa puun kaasuttamisen ja käyttämisen polttoaineena kaasuajoneuvoissa, hajautetussa sähköntuotannossa sekä tuotantona suuremmissa yksiköissä. Fossiilisista polttoaineista aiheutuva pääomapako jäisi Lapin alueelle. Suomessa on paljon metsää, josta voidaan jalostaa polttoainetta tuontipolttoaineen sijaan. Tässä esiselvityksessä on tarkoituksena selvittää puun kaasutukseen liittyviä ratkaisuja, osaamista, teknologiaa, kustannuksia sekä kannattavuutta liittyen kaasun käyttöön liikenteen polttoaineena.

Esiselvityksen yhtenä tavoitteena on sovittaa yhteen biokaasun käyttö yhdessä puukaasun kanssa liikenteen polttoaineena. Prosessissa sivutuotteena tulevan lämmön sekä hiilidioksidin käyttömahdollisuudet tukemaan muuta elinkeinoelämää. Vähähiilisyyden ja energiatehokkaiden menetelmien lisääminen ja kehittäminen tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä ja näiden toimintamallien kehittäminen alueellamme on erityisen tärkeää. Selvitystyö tehdään yhdessä laaja-alaisen yhteistyöverkoston kanssa. Tähän verkostoon kuuluvat toimijat koulutuslaitoksista, laitetoimittajista, yrityksistä, muista energia-alan toimijoista sekä kunnista.

Esiselvityksen tuloksena on mm. raportti puun kaasutukseen ja jalostukseen käytettävien laitteistojen kustannusarvio sekä kannattavuuslaskelma. Tämän lisäksi tuloksena on laaja, monialainen yhteistyöverkko.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä:
- koulutusorganisaatiot. päätoteuttaja Lapin Koulutuskeskus REDU. Ammattiopisto Lappia on myös kiinnostunut hankkeen tuloksista sekä yhteistyöstä hankkeen aikana. Lappialla on jo olemassa oleva biokaasureaktori Louen toimipisteessä. Tätä olemassa olevaa tietoa tullaan hyödyntämään hankkeen aikana. Lapin AMK on kiinnostunut osallistumaan hankkeen toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeesta sekä yhteistyöstä hankkeen puitteissa on kiinnostanut myös Centria-ammattikorkeakoulua sekä Haapajärven ammattiopisto JEDUa.
- energia-alan yritykset, Napapiirin Energia ja Vesi Oy (Neve) sekä Napapiirin residuum ovat osoittaneet kiinostuksensa kaasun käyttämisessä liikenteen polttoaineena. Neve on osoittanut myös kiinnostusta puun kaasutukseen liittyvän lämmön tuotannosta sivutuotteena. Residuum on erityisen kiinnostut kaasun metanisoinnista sekä kaatopaikalta tulevan kaasun hyödyntämisestä liikenteen polttoaineena.
- kunnat
- muut toimijat (Lämpöyrittäjät, kiinnostusta hanketta kohtaan on osoittanut Mikkone Oy)

4.2 Välilliset kohderyhmät

- autojen valmistajat
- automekaanikot
- korjaamot
- maatilat
- metsänomistajat
- metsäkoneyrittäjät
- kylät
- bio- ja kiertotalouden toimijat
- polttoainetoimittajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 68 667

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 667

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 096

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 096

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jänkätie 1

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysi on tehty suvauskoneella. Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta sisältää projektityöryhmään ja hankkeenkohderyhmään tehdyt arvioinnit. Hanke pyrkii edistämään naisten ja miesten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Toimenpiteissä pyritään huomioimaan tasapuolisesti nais- ja miesnäkökulma. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat tasapuolisesti sekä miehiin että naisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen valmistelussa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Uusituvilla energialähteillä saadaan vähennettyä fossiilisesta polttoaineesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Kasvihuonekaasujen päästövähennyksellä saadaan vähennettyä merkittävästä ilmastonmuutosta ja siitä aiheutuvia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja välillisesti vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja täten luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 6
Fossiilista polttoaineista luopuminen ja siirtyminen uusiutuviin liikenteen polttoaineisiin vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Toimiminen kiertotaloudessa ja kiertotalouden sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää materiaalihävikkiä. Jätteiden hyötykäyttö vähentää kaatopaikkajätettä sekä hankkeessa syntyvät jätteet pyritään hyötykäyttämään lannoitetuhkana sekä hiilidioksidi esim. kasvihuoneessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 6
Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Paikallisen elinkeinorakenne muuttuu merkittävästi positiivisesti mikäli pääomapako fossiilisiin polttoaineisiin saadaan jäämään alueelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 0
Kustannuslaskelmamalli on hyvä työkalu uuden yritystoiminnan perustamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hanke vähentää liikkumisesta ja logistiikasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 1
Ilmastonmuutoksen ehkäisemisellä on positiivisia terveysvaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Vaikutus on neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Vaikutus on neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali.
Ympäristöosaaminen 1 0
Ympäristöosaaminen kasvaa hankkeen tiedottamisen myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa selvitettiin ratkaisuja puukaasun tuotantoon ja sen jalostamiseen kaasumaiseksi liikenteen polttoaineeksi. Hankkeessa verkostoiduttiin alan toimijoihin sekä osallistuttiin alan tapahtumiin. Lisäksi hankkeessa hankittiin tietoa mm. kaasualan perusteista osallistumalla Suomen kaasuyhdistyksen järjestämään ”Kaasualan perusteet ja käytön valvonta”-koulutukseen. Verkostoitumista ja tiedonkeruuta tehtiin myös vierailuilla laitteistovalmistajien tiloissa sekä puhelinhaastatteluilla.

Puusta saatavan tuotekaasun tuotannosta, jalostamisesta ja käytöstä tehtyä selvitystyötä toteutettiin monesta eri lähteestä ja useilta eri toimijoilta. Mukana on ollut tutkimuslaitoksia, laitevalmistajia sekä yleisiä toimijoita. Hankkeessa toteutettu selvitys on kattava määritetyillä reunaehdoilla.

Talvella 2020 alkanut koronaviruspandemia esti matkustamisen ja vierailut kevään aikana, jolloin suunnitellut tapaamiset ja muu selvitystyö hoidettiin puhelimitse sekä etäkokouksin.

Hankkeen toiminnasta ja tuloksista on tiedotettu hankkeen aikana erityisesti Maaseutuklusterissa ja ”Maaseutuklusterin viestintä”- hankkeen kautta. Tietoa hankkeen tuloksista on myös levitetty aktiivisesti muille sidosryhmille. Koronaviruspandemia osaltaan vaikeutti hankkeen tuloksista tiedottamista.

Hankkeessa onnistuttiin selvittämään käytännön, toimiva ratkaisu miten puusta saatavaa tuotekaasua voidaan jalostaa ja käyttää liikenteen polttoaineena. Tällainen liiketoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa.