|
|
|
Hankekoodi: A74007
Hankkeen nimi: Pellolta pakettiin ja paketti maailmalle
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0855115-7
Jakeluosoite: Niemenkatu 73
Puhelinnumero: 0447022700
Postinumero: 15140
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.ladec.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SELIN JUKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Liiketoimintakehittäjä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.selin(at)ladec.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405216071
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke muodostuu kahdesta toisiaan tukevasta osakokonaisuudesta, jossa selvitetään viljasivuvirtojen käyttöä pussipaperin ja pakkauskartongin valmistuksessa (osa 1) sekä lisätään alueen kansainvälistä tunnettuutta kartoittamalla yritysten halukkuus ottaa käyttöönsä esim. EU Quality- tai Wellamo logo ja tehdään animaatio Päijät-Hämeen Viljaklusterista kv- viestintää tukemaan (osa 2). Molemmat hankkeen osat tukevat Maakuntastrategian- ja ohjelman teemoja. Päijät-Hämeen maakuntastrategiassa – ja ohjelmassa panostetaan jatkossakin kiertotalouteen, sivuvirtojen jatkojalostamiseen ja alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen (Maakuntastrategia- ja ohjelma, Päijät-Häme, 2018 – 2021, Päijät-Hämeen liiton julkaisuja).
1. osa
Selvitetään Viljaklusterin toimijoilta tulevien viljasivuvirtojen, esim. kauran kuoren ja mäskin, hyödyntämistä pussipaperin ja pakkauskartongin valmistuksessa visuaalisen ilmeen lisääjänä sekä raaka-aineiden korvaajana. 1. osa jakaantuu neljään vaiheeseen
a. Viljasivuvirtojen muokkaus paperin- ja kartonginvalmistuksen raaka-aineeksi - kirjallisuustyö
b. Viljasivuvirtojen mekaaninen käsittely
c. Viljasivuvirtojen kemiallinen käsittely
d. Pussipaperin ja kartongin koe-erien valmistus
Tässä osassa selvitetään miten viljasivuvirroista voidaan mekaanisesti tai kemiallisesti muokkaamalla aikaansaada selluloosakuidun tai täyteaineen kaltaista raaka-ainetta. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. kuidun antamat lujuusominaisuudet sekä täyteaineen tuoma valonsironta. Mahdollisia muokkausmenetelmiä selvitetään kirjallisuusselvityksen ja laboratoriokokeiden avulla. Tuloksia hyödynnetään pussipaperi- ja pakkauskartonkikoe-erien valmistuksessa. Ratkaisu vähentää neitseellisen puuraaka-aineen käyttöä. Ajatuksena on luoda arvoketju viljasivuvirtojen tuottajasta aina pakkausten käyttäjään asti, jossa viljasivuvirtojen tuottaja voi lopulta hyödyntää tuottamaansa viljasivuvirtaa omien tuotteiden pakkausmateriaaleissa muodostaen kuluttajille tunteen ainutlaatuisesta kiertotaloustuotteesta.
2. osa
Korkealaatuiset ja puhtaat kotimaiset viljaraaka-aineet, alueemme viljanjalostusteollisuuden huippuosaaminen ja uusinta tietoa hyödyntävä t&k-toiminta sekä toimialan yritysten aktiivisuus jalostusprosessien viljasivuvirtojen kiertotaloudessa muodostavat alueellisten vahvuuksien kokonaisuuden. Tämän osan avulla lisätään alueemme viljatoimialan kansainvälistä tunnettavuutta kasvattaen viljatoimialasta yhden tukipilarin matkailu- ja liikunta-/hyvinvointialojen rinnalle. Viljatoimialalla nähdään olevan valtava kasvupotentiaali kansallisesti ja kansainvälisesti, koska kuluttajat ja loppukäyttäjät haluavat ostaa puhtaista ja parhaista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Tässä osassa tehdään Päijät-Hämeen Viljaklusterille kansainvälistymissuunnitelma toimenpiteineen ja niiden aikatauluineen sekä animaatio tukemaan kansainvälisen tunnettavuuden kasvua. Animaatiossa tuodaan esille Päijät-Hämeen Viljaklusterin ainutlaatuisuus, viljan jalostusteollisuuden huippuosaaminen ja raaka-aineiden puhtaus. Elinvoimainen Viljaklusterin yritysverkosto pk-yrityksineen on aktiivisesti mukana kehittämässä Päijät-Hämeestä vielä elinvoimaisempaa ja tunnettua aluetta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Hankkeen kehittämisteemat tukevat hyvin toisiaan, sillä onnistuneiden tulosten seurauksena voidaan edistää viljatoimialan kv-tunnettuutta vientimarkkinoilla kiertotaloudestakin kertovilla funktionaalisilla viestintävälineillä eli myyntipakkauksilla.
Hanke hyödyttää Päijät-Hämeen koko vilja-arvoketjua viljanviljelijöistä päivittäistavarakauppoihin ja ravintoloihin asti, koska alueen laadukkaiden viljatuotteiden tunnettavuus ja myynti kasvavat, mikä lisää myös viljanviljelyn tarvetta maakunnassa.
Varsinainen kohderyhmä hankkeen molemmissa toisiaan tukevissa osissa on Päijät-Hämeen Viljaklusterin toimijat viljanjalostusteollisuuden veturi- ja pk-yrityksistä päivittäistavarakauppaan saakka: Fazer Mylly ja Fazerin Lahden leipomo, Oy Hartwall Ab, Hollolan Hirvi, Lahden K-Citymarketit, Lammin Sahti Oy, Osuuskauppa Hämeenmaa, Senson Oy, Sinuhe Ky, Teerenpeli Yhtiöt, Viipurilainen Kotileipomo, Viking Malt Oy, Villähteen Leipä Oy ja Vääksyn Mylly Oy.
Hankkeen ydinkohderyhmä muodostuu Päijät-Hämeen Viljaklusterin pk-yrityksistä, jotka kiertotalouden konkreettisen edistämisen eturintamassa toimivat hankkeen tuloksena saatavien viljasivuvirtapitoisten paperi- ja kartonkimateriaalien käyttäjinä – samoin kuin hankkeessa valmisteltavan, Päijät-Hämeen viljatoimialan ja sen tuotteiden tunnettavuutta lisäävän materiaalin hyödyntäjinä.
Hankkeessa syntyvän uuden arvoketjun osalta kohderyhmä muodostuu arvoketjun keskivaiheen toimijoista eli viljasivuvirtojen tuottajista, paperin/kartongin valmistajista ja jalostajista sekä pakkausten käyttäjistä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä voivat ovat muutkin alueen elintarvikesektorin kuin vilja-alan toimijat, jotka käyttävät kuitupohjaisia pakkausmateriaaleja, esimerkiksi lähiruokatuottajat ja päivittäistavarakaupat, ja jotka saavat lisäarvoa kiertotalouden edistämisen imagohyödyistä, maakunnan laadukkaiden tuotteiden alkuperätunnettavuuden paranemisesta ja näiden kautta alueen vetovoimaisuuden kasvusta.
Toimittuaan jo vuosia kiertotaloudellisia mahdollisuuksia yhteistyössä hyödyntäen päijäthämäläinen viljaklusteri toimii myös tämän uuden hankkeen kautta esimerkkinä muillekin maakunnan vahvoille teollisuudenaloille, jolloin nämä voidaan pidemmällä aikavälillä nähdä myös tämän hankkeen välillisinä kohderyhminä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 112 686
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 686
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 160 980
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 980
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Hollola, Lahti, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet tähtäävät merkittävään luonnonvarojen käytön vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen, jotka tukevat kestävää kehitystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 0 |
| Päästöt ja energiankulutus vähenevät hankkeen toimenpiteiden ansiosta, mm. paikallisten sivuvirtojen tehokkaamman käytön myötä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 0 |
| Pakkausmateriaalien biohajoavuus paranee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 0 |
| Neitseellisten raaka-aineiden käytön ja kuljetustarpeen väheneminen pienentää kuormitusta erityisesti ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Sivuvirtojen kierrätettävyys ja hyödynnettävyys paranee. Neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Viljaklusterin toimijat avainasemassa sivuvirtojen tuottajina sekä hyödyntäjinä. Toiminta luo pohjaa alueen edelläkävijyydelle ja toimii alueen vetovoimatekijänä sekä esimerkkinä alueen muille toimialoille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 0 |
| Raaka-aineiden tuonti ulkomailta vähenee. Hyödynnetään paikallisia materiaalivirtoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 0 |
| Käytetään luonnontuotteita pakkausmateriaalien valmistuksessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 9 | 0 |
| Viljasivuvirtojen innovatiiviset ja uudet käyttömuodot lisäävät Suomessa ainutlaatuista kiertotalousosaamista. | ||
Hanke koostui kahdesta toisiaan tukevasta osakokonaisuudesta, joista osassa 1 selvitettiin viljasivuvirtojen käyttöä pussipaperin ja pakkauskartongin valmistuksessa sekä osassa 2 edistettiin Lahden alueen ainutlaatuisen viljanjalostuskeskittymän kansainvälistä tunnettuutta tuottamalla Päijät-Hämeen Viljaklusterista videot ja sähköinen esittelymateriaali, laatimalla klusterille kansainvälistymissuunnitelma sekä selvittämällä EU:n nimisuojajärjestelmän kriteerejä ja EU-nimisuojalla haettavissa olevia hyötyjä Viljaklusterin tuotteiden ja alueen brändäyksen tueksi.
1. osa
Hankkeen ensimmäisessä osassa selvitettiin Viljaklusterin toimijoilta tulevien viljasivuvirtojen hyödyntämistä pussipaperin ja pakkauskartongin valmistuksessa visuaalisen ilmeen tuojana ja raaka-aineen korvaajana. Työssä keskityttiin selvittämään lähinnä mäskin hyödyntämistä, koska se on suurin yksittäinen Viljaklusterin toimijoilla muodostuva sivuvirta, sekä yhteistyössä Herää pahvi -hankkeen kanssa selvitettiin kaurankuoren käyttömahdollisuuksia.
Paperin ja kartongin valmistuksen selvittäminen jakaantui neljään eri vaiheeseen.
a Viljasivuvirtojen muokkaus paperin- ja kartonginvalmistuksen raaka-aineeksi -kirjallisuustyö
Selvitys toteutettiin Luonnonvarakeskuksen toimesta (Viljasivujakeiden hyödyntäminen paperin- ja kartonginvalmistuksessa 2019). Siinä läpikäytiin mahdollisuutta korvata puukuitu viljaperäisellä kuidulla, viljakuidun prosessointimahdollisuuksia, viljakuidun arvoa sekä käyttöä pakkauksissa. Lisäksi selvitettiin, millaisia bioperäisiä jakeita tällä hetkellä hyödynnetään pakkauspaperien valmistuksessa Euroopan alueella. Lopputulemana oli, että viljaperäisten sivujakeiden käyttö tuotantomittakaavassa on vielä hyvin pienimuotoista. Varteenotettavana vaihtoehtona voisi olla biotuotetehdas, jossa sivuvirroista otetaan ensin arvojakeet talteen ja loppu hyödynnetään paperinvalmistuksessa.
b Viljasivuvirtojen mekaaninen käsittely
Sivuvirtojen mekaanista käsittelyä ja niiden vaikutusta lopputuotteeseen selvitettiin Tampereen Ammattikorkeakoulun selvityksessä – Laboratoriokoesarja kuituvalospakkaus 2020. Laboratoriossa tehtiin koesarja, jossa haettiin reunaehtoja mäskin hyödyntämiseksi kuituvalostekniikalla tehtäviin tuotteisiin. Parhaimmilla koepisteillä tehtiin koetuotteet kuituvalostekniikkaan pohjautuen. Käytetty mäskin osuus oli maksimissaan 20 % kuidusta. Työ toteutettiin yhteistyössä Ecopulpin kanssa Kouvolassa. Näytetuotteet aiheuttivat kiinnostusta ja innovointia Viljaklusterin toimijoissa.
c Viljasivuvirtojen kemiallinen käsittely
Kemiallisen käsittelyn ideana oli selvittää tapoja erottaa ns. arvojakeita viljasivuvirroista ennen niiden hyödyntämistä paperin- tai kartonginvalmistuksessa. Tämän vuoksi tehtiin teoriaselvitys – Mäskijalostamon taloudellinen todellisuus: Proteiinin, hiilihydraattien ja rasvan sekä ligniinin erotus pelkästään rehu-, kuitu- ja elintarvikejakeiksi 2019. Selvityksessä läpikäytiin erilaisia menetelmiä jakeiden erottamiseksi sekä tehtiin taloudellisia tarkasteluja niiden kannattavuudesta.
Selvityksen pohjalta keskityttiin hyvälaatuisten rasvojen erotukseen ja toteutettiin pilotointi, jossa rasvahappoja erotettiin mäskistä ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla. Rasvahappojen saanto nousi korkeaksi ja koostumus säilyi, joten menetelmä sopii hyvin rasvahappojen erottamiseen etenkin elintarviketarkoituksessa.
d Pussipaperin ja kartonkikoe-erien valmistaminen
Paperikonekoeajo toteutettiin Tervakoskella paperikoneella, jossa tuotantomittakaavassa ajettiin paperia ja kartonkia mäskimäärän ollessa suurimmillaan 15 % kuidusta. Lopputuotteina oli pussipaperi, ”vahvapaperi” ja kevyt kartonki. Koeajo onnistui erittäin hyvin ja tuotteisiin saatiin erittäin hyvä visuaalinen ilme. Koeajon tuloksista uutisoitiin Uusiouutisissa 3/2020. Tuotteet ovat herättäneet erittäin suurta mielenkiintoa ja jatkohyödyntäminen on suunnitteilla. Koeajoissa ajettiin paperin joukkoon myös kangaskuitua, joka oli peräisin käytetyistä työtakeista ja käsipyyherullista.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että viljaperäisillä kuiduilla ei näiden selvitysten ja koeajojen pohjalta voi suoraan korvat puukuituja. Kuidun rakenne ja muokkautuvuusominaisuudet ovat erilaiset. Tämä ei kuitenkaan estä käyttämästä viljaperäisiä kuituja paperi- ja kartonkituotteissa. Näiden antama visuaalisuus tuotteelle on ainutlaatuista, tuote on biohajoavaa ja hiilijalanjälki suhteellisen matala. Lisäksi markkinoilla on kasvava kiinnostus tällaisiin tuotteisiin.
2. osa
Hankkeen toisessa osassa selvitettiin EU:n nimisuojakriteerejä sekä EU-nimisuojan tai muiden alkuperämerkintätoimintamallien hyödyntämismahdollisuuksia, tuotettiin videot ja sähköinen esittelymateriaali tukemaan Päijät-Hämeen Viljaklusterin kansainvälistä viestintää ja tunnettuuden edistämistä sekä laadittiin Viljaklusterin kansainvälistymissuunnitelma.
Hankkeen toinen osa jakaantui toimenpiteittäin kolmeen vaiheeseen.
1) EU:n nimisuojajärjestelmän kriteeristön selvittäminen ja hyödyntämisen mahdollisuudet
Toimenpide toteutettiin nimisuoja-asioista projektiryhmälle järjestettyjen asiantuntijatapaamisten sekä Viljaklusterin ja alueen muille elintarvikealan yrityksille järjestetyn infopäivän muodostamana kokonaisuutena.
Hankkeen 2. osion projektiryhmälle järjestetyissä kahdessa asiantuntijatapaamisessa perehdyttiin EU:n nimisuojajärjestelmään ja vaihtoehtoisiin alkuperämerkintätoimintamalleihin alueen viljatuotteiden kansainvälisen tunnettuuden parantamisen näkökulmasta sekä ”maailman parhaan” pohjaveden eli alueemme elintarvikeyritysten keskeisen tärkeän raaka-aineen nimisuojausmahdollisuuksiin.
EU:n nimisuojajärjestelmän kriteereihin sekä hakumenettelyyn ja -mahdollisuuksiin keskittyvässä asiantuntijatapaamisessa saatiin Ruokaviraston ylitarkastaja Piritta Sokuralta kattava selvitys EU:n nimisuojajärjestelmästä. Selvityksen pohjalta aloitettiin keskustelu mahdollisuuksista hakea nimisuojaa Salpausselän pohjavedelle, joka huippulaadultaan on päijäthämäläisten viljatuotteiden valmistuksessa keskeinen menestystekijä. Toisessa asiantuntijatapaamisessa keskityttiin Salpausselän pohjaveden erityispiirteisiin ja yksityiskohtiin Salpausselkä Geopark -hankkeen projektipäällikkö Kati Komulaisen esityksillä, joista saatujen Salpausselän pohjavettä koskevien tietojen avulla oli mahdollista syventää keskusteluja pohjaveden nimisuojausmahdollisuuksista.
Viljaklusteri- sekä alueen muille elintarvikeyrityksille yhteistyössä MTK Hämeen ja Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten kanssa järjestetyssä nimisuojainfopäivässä keskityttiin nimisuoja-asiantuntijoiden, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkosen sekä Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Satu Nokkosen johdolla niin EU-nimisuojajärjestelmään kuin myös vaihtoehtoisiin tuote- ja/tai aluebrändäystä tukeviin alkuperämerkintämalleihin. Näistä muista malleista infopäivässä esitetyt esimerkit olivat päijäthämäläisiin lähiruokatuotteisiin perustuva Vellamomenu-tunnus (Vellamo-logo) sekä Suomen ensimmäinen alueellinen laatu- ja alkuperämerkki nimeltään D.O.Saimaa.
Nimisuojainfopäivän tavoitteena oli nimisuoja-asiantuntijoiden opastamana selvittää konkreettiset edellytykset alueen puhtaista raaka-aineista – viljasta ja pohjavedestä – valmistettujen tuotteiden mahdollisuuksista EU:n nimisuojahakuun ja pohtia vaihtoehtoisten alkuperämerkkitoimintamallien edut ja mahdollisuudet. Asiantuntijoilta saadun opastuksen mukaan EU:n nimisuojahakuun pääsemiseksi tulisi tehdä nimisuojan piiriin soveltuvan tuotteen puolesta tunnettuuden edistämistyötä noin viiden vuoden ajan, jotta edellytyksiä alkaisi olla hakuprosessin käynnistämiseksi. Marjo Särkkä-Tirkkoselta saatiin infopäivässä lisäksi se valitettava tieto, ettei EU-nimisuojajärjestelmän puitteissa olekaan mahdollista hakea vesille nimisuojaa.
2) Videoiden ja sähköisen esittelymateriaalin tuottaminen Viljaklusterin viljanjalostusketjun tarinasta
Toimenpiteessä teetettiin Viljaklusterista videot ja sähköinen esittelymateriaali, joiden sisällöllisenä tavoitteena oli tuoda kiinnostavalla tavalla esille Päijät-Hämeen Viljaklusterin ainutlaatuisuus, alueelle keskittyneen viljanjalostusarvoketjun (ns. juoma- ja leipäketjut) huippuosaaminen sekä käytettyjen raaka-aineiden (etenkin alueella viljelty vilja sekä Salpausselän pohjavesi) puhtaus. Työn toteuttajaksi valittiin Videotuotantoyritys Promedia alihankkijanaan sähköisen esittelymateriaalin osalta Adpro Oy.
3) Viljaklusterin kansainvälistymissuunnitelma
Hankkeen viimeisenä ostopalvelukustannuksia aiheuttavana toimenpiteenä teetettiin Viljaklusterin kansainvälistymissuunnitelma. Työn toteuttajaksi valittiin Fennopromo Oy, jonka työn tuloksena saatiin Viljaklusterin kansainvälistä tunnettavuutta edistävien konkreettisten toimenpiteiden aikataulutettu suunnitelma sekä tietoa toimenpiteiden toteutukseen haettavissa olevista tuki- ja hankerahoituksista. Kansainvälistymissuunnitelmaa voi hyödyntää tavallaan sillanrakentajana Viljaklusterin kansainvälistymis- ja yhteisen vienninedistämistyön jatkotoimenpiteisiin.