RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74008, Biohiilestä bisnestä Hämeeseen (Biohiili)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Biohiili on noussut suuren mielenkiinnon kohteeksi sen monipuolisten, muokattavien ominaisuuksien ja sitä myötä moninaisten käyttösovellusten ansiosta. Biohiilelle on lyhyessä ajassa muodostunut vahva positiivinen ympäristöimago mm. sen ravinteiden sitomiskyvyn ja etenkin hiilinieluroolin ansiosta. Tämän seurauksena biohiilen kysyntä on jo nyt ylittänyt tarjonnan, sen saatavuudessa on ongelmia ja hintataso on korkealla. Tässä biohiilihuumassa on tärkeää varmistaa, että siihen pohjautuva liiketoiminta kehittyy kestävään suuntaan ja toimijoilla on käytössä alan viimeisin tieto ja osaaminen. Näihin keskitytään tässä hankkeessa, ja samalla painotetaan biohiilen roolia keskeisenä kestävien alueellisten kiertotalousratkaisujen mahdollistajana. Hankkeen perustana on alueen vahva biohiili- ja kiertotalousosaaminen sekä käytännönläheiset innovaatiot ja kokeilut, jotka tuodaan kentälle alueen toimijoiden saataville. Nostamalla biohiili keskiöön vastataan Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen strategian tavoitteisiin ainakin kahdella painopisteellä: “Luonnonvarojen kestävä käyttö – bio- ja kiertotalous” sekä “Rakennettu ympäristö ja palvelut”. Hanke tukee vahvasti koko Kanta-Hämeen alueen kestävää kehitystä ja hiilineutraaliutta.

Hankkeen päätavoitteena on määrittää toimintaedellytykset ja toimintamalli Kanta-Hämeeseen sijoittuville biohiileen pohjautuville alueellisille kiertotalousratkaisuille ja uudelle liiketoiminnalle. Hankkeessa kehitetään biohiilen tuotantoa ja käyttösovelluksia pohjautuen alueen omiin biohiiliraaka-ainevarantoihin ja -innovaatioihin sekä keskittymällä aluetta parhaiten palveleviin biohiilen käyttösovelluskohteisiin. Lisäksi, selvitetään mahdollisuudet liittää teollisen tason biohiilituotanto eli pyrolyysiprosessointi osaksi alueellista symbioosia mm. pyrolyysisivutuotteiden ja lämmön osalta kuin myös logististen ratkaisujen suhteen. Hankkeessa tuotetaan biohiiltä alueen jäte- ja sivuvirroista, keskittymällä biohiilituotteen laadun ja ominaisuuksien muokkaamiseen käyttösovelluskohtaisesti. Tuotemuokkauksessa eli biohiilen aktivoinnissa hyödynnetään paikallisia ravinnerikkaita nesteitä, kuten suotovettä ja ’tapahtumavirtsaa’ uusilla innovatiivisilla käytännön ratkaisuilla. Biohiilituotteita testataan käytännössä viherrakentamisessa, hule- ja valumavesien suodattajana ja kompostoinnin apuaineena. Teollisen mittakaavan ohella tavoite on edistää biohiilitietämystä ja sovelluksia myös ns. kylätasolla, keskeisenä osana ekologista asumista. Tähän panostetaan vahvan viestinnän ja asukasyhteistyötoiminnan kautta.

Hankkeen päätoteuttaja on HAMKin Biotalouden tutkimusyksikkö yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toteutuksessa hyödynnetään tutkimuskumppanien (TTY, Luke, HY) osaamista muiden käynnissä olevien yhteistyöhankkeiden ja -sopimusten kautta. Hankkeella tiivistetään kv-yhteistyötä pyrolysointitutkimuksessa (VIA, Tanska) ja saniteettiratkaisujen kehittämisessä (Feevale, Brasilia), mikä avaa myös vientimahdollisuuksia sekä koulutuksen että yritystoiminnan osalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke hyödyttää useita alueen toimijoita ja yrityksiä biohiileen liittyvässä koko toimintaketjussa. Biohiilen tuotantoon voidaan käyttää useita erilaisista lähteistä saatavia biopohjaisia jäte- ja sivuvirtoja ja biohiilen aktivointiin ravinnepitoisia jäte- ja sivuvirtoja. Hankkeessa jo lähtökohtaisesti mukana olevia potentiaalisia jäte- ja sivuvirtoja tuottavia yrityksiä ovat: HS-Vesi Oy (puhdistamolietteet), Kiertokapula Oy (puutarhajäte), Sollon Kodit ja Kiinteistöt Oy (rakennusjäte), Hakeyhtymä Kankaanmäki Oy (huonolaatuinen hake) ja HempRefine Oy (hampun päistäre). Biohiilen käyttösovellukset ovat moninaiset, joista tähän hankkeeseen on otettu tarkasteluun aluetta jo lähtökohtaisesti kiinnostavat sovellukset Karanojan alueella, Kantolan alueella ja viherrakentamisessa eri kohteissa. Yleisemmin todeten hankkeen teollisen tason kohderyhmiä ovat jäte- ja vesihuolto-, rakennus- (ml. viherrakennus) ja energiasektorit. Hanke pyrkii aktiivisesti ottamaan huomioon ja samaan mukaan hanketoimintaan laajasti alueen pk-yrityksiä, ja myös kehittämään uutta yrittäjyyttä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös alueen asukkaat sekä kaupunki- että maaseutualueella. Hankeviestinnällä ja hankkeessa toteutettavilla asukasyhteistyötoimilla (työpajat ym. tapahtumat) lisätään tietoisuutta ja kiinnostusta ja näin edistetään biohiilen käyttöönottoa myös pienessä mittakaavassa.

Hanke toimii vuorovaikutuksessa myös muiden alueellisten toimijoiden kanssa, mm. Linnan Kehitys Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Muu asiantuntija- ja yhteistyöverkosto käsittää mm. Suomen Biohiiliyhdistys ry:n sekä Tampereen Hiedanranta – projektin, jossa kehitetään uudenlaista kiertotaloutta monipuolisesti hyödyntävää kaupunginosaa. Toteutuksessa hyödynnetään tutkimuskumppanien (TTY, Luke, HY) osaamista muiden käynnissä olevien yhteistyöhankkeiden ja -sopimusten kautta. Hankkeella tiivistetään kv-yhteistyötä pyrolysointitutkimuksessa (VIA-University, Tanska) ja saniteettiratkaisujen kehittämisessä (Feevale University, Brasilia), mikä avaa myös vientimahdollisuuksia sekä koulutuksen että yritystoiminnan osalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Biohiilen lukuisten tai suorastaan lukemattomien käyttösovellusten myötä hankkeessa kehitellyt ratkaisut ja sovellukset hyödyttävät suoraan tai välillisesti suurta joukkoa yrityksiä ja toimijoita. Esimerkkinä, biohiilen avulla voidaan parantaa puutarha-, maa- ja metsätalouden kannattavuutta ja kestävyyttä. Biohiilellä on useita sovelluksia maatalouden ravinnepäästöjen vähentämisessä, ja korkealaatuinen biohiili on jo osoittanut erinomaisuutensa puutarhaviljelyn kasvualustakäytössä. Nämä sektorit, mukaan lukien neuvontaorganisaatiot ja viranomaiset, hyötyvät kaikesta biohiileen liittyvän toiminnan ja tiedon lisääntymisestä. Biohiili sopii kaupunkien ja katu- ja tieinfran viherrakennukseen ja hallitsemaan näiden alueiden hulevesiä. Biohiilellä on käyttömahdollisuuksia myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Näiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat insinööritoimistot ja muut toimijat ovat tämän hankkeen välillisiä hyötyjiä.

Biohiilen valmistus-, tuote- ja sovellusosaamisen vahvistuminen ja sen ympärille kehitettävä toiminta hyödyttää alueen tutkimusta ja koulutusta ja vahvistaa tätä edelleen. Tästä hyötyvät opiskelijat, tulevaisuuden biotalousinsinöörit ja luonnonvara-alan ammattilaiset, pitkälle tulevaisuuteen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 926

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 926

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 568

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 568

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Humppila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysin tehtyämme huomasimme, että ohjausryhmässä ei ollut kovinkaan monta naista, vaikka biohiiliasiantuntijoista monet ovat naisia. Korjasimme tilanteen, kun täydensimme ohjausryhmää. Sinänsä sukupuolijakauma toteutuu hankkeessa riippumattomasti ja tasa-arvoisesti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Ohjausryhmän kokoonpanosta oppineena kiinnitämme hankkeen aikana huomiota sukupuolinäkökulmaan mm. järjestäessämme tilaisuuksia ja demoja, kutsuessamme asiantuntijoita, rekrytoidessamme henkilöitä ja ylipäätään toteuttaessamme hanketta. Biohiili ei ole sukupuolia jaotteleva, mutta kun biohiiliasiaa halutaan edistää mm. järjestämällä yhteisöllisiä tapahtumia, molempien sukupuolten huomioiminen on tärkeää. Vaikka biohiili liittyykin miesvaltaiseen toimintaan, monesti naisten johtamat organisaatiot maaseudulla ovat näkyvämpiä ja erinomaisia yhteistyöpartnereita.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Oheistavoitteena on tasa-arvon edistäminen, mutta ei päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Hankkeessa kehitetään keinoa tuottaa arvottomista ja ympäristön kannalta ongelmallisista jäte- ja sivubiovirroista kestävällä tavalla arvotuotetta, biohiiltä. Biohiilen tuotto ja sovellukset edistävät pysyvää hiilen sidontaa. Hanke edistää merkittävästi alueen kiertotaloutta, jolloin luonnovaroja käytetään kestävästi ja uusiomateriaalien tarve vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	10	10
Biohiilen tuotanto on ainoita ja tehokkaimpia tunnettuja keinoja sitoa muutoin ilmakehään päätyvää hiilidioksidia käytännössä pysyvästi. Biohiilen tuotanto onkin hiilinegatiivista ja sen käytön ja sovellusten avulla voidaan pienentää yritysten hiilijalanjälkeä ja muokata koko alueen hiilitaloutta neutraaliin suuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	8	8
Tehokkaampi kiertotalous ja materiaalien kierrätys pienentää uusiomateriaalien tarvetta ja vähentää luonnonvarojen (esim. metsäpuu) käyttötarvetta. Näin voidaan paremmin ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	10	10
Biohiiltä voidaan käyttää hule- ja valumavesien puhdistukseen. Biohiilipohjaisten sovelluksien laajamittainen käyttö parantaa pitkällä tähtäimellä alueen vesistöjen tilaa mm vähentämällä ravinnevalumia. Biohiili sitoo itseensä myös haitallisia aineita vesistä ja maaperästä ja sitä voidaan soveltaa pilaantuneiden maa-alueiden puhdistukseen. Tehokkaampi bio- ja sivuvirtojen kierrätys pienentää näiden käsittelyyn tarvittavia pinta-aloja ja näiden aiheuttamia mahdollisia ympäristöriskejä (ravinne ja haitallisten aineiden valumia). Biohiilen valmistus ja käyttö sitoo kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei suoraa vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Hanke antaa sekä suosituksia että konkreettisia työkaluja yrityksille tehostaa ja synkronoida materiaalien kierrätystä ja käsittelyä niin, että kustannuksia tuottavien jäte- ja sivuvirtojen rooli muuttuu kustannuserästä hyödylliseksi resurssiksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	10	10
Hankkeessa keskitytään hyödyntämään raaka-aineena uusiuviin biomassoihin perustuvia jäte- ja sivuvirtamateriaaleja. Biohiilen tuotantomenetelmä tuottaa biohiilen lisäksi sivutuotteena hyödyntämiskelpoista energiaa sekä varastoitunutta energiaa sisältävää pyrolyysiöljyä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hankkeessa tehdään suoraan alueen yrityksiä hyödyntävää T&K-toimintaa, kokeilemalla ja kehittämällä biohiilisovelluksia käytännössä ja tarjoamalla näistä saadut tulokset alueen yrittäjien saataville ja hyödynnettäviksi. Hankkeessa kehitettyjen verkostojen, osaamisen ja innovaatioiden kautta syntyy uutta osaamista ja luodaan mahdollisuuksia biohiileen pohjautuvan uuden liiketoiminnan kehittymiselle. Samalla parannetaan alueen nykyisten toimintojen kannattavuutta ja kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Hanke vahvistaa alueen roolia osaamisen ja koulutuksen edelläkävijänä. Hanke yhdistää koulutusta ja yritystoimintaa. Hankkeessa pyritään osallistamaan ja sitouttamaan asukkaita biohiilen käyttöön ja tuetaan asukkaiden omaa aktiivisuutta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka	8	8
Hanke antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet arvioida keskittämisen tai hajauttamisen etuja kunkin käsiteltävän sivuvirran ja biohiilen sovelluskohteen kohdalla, kun raaka-aineen ja tuotteen todellinen arvo tunnetaan paremmin. Tämä tarkoittaa myös biohiililiiketoiminnan logistiikkakulujen parempaa hallintaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	8
Uusien yritystoimintamahdollisuuksien luominen ja olemassa olevien kehittäminen avaa työllistymismahdollisuuksia. Luo mahdollisuuksia uusille yrittäjille. Parantunut työllisyys parantaa hyvinvointia koko alueella.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei suoranaista vaikutusta, mutta ei myöskään tasa-arvovastaisia vaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Biohiili tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia niin kaupunki- kuin maaseutualueelle.
Kulttuuriympäristö	3	5
Kyläyhteisöt on merkittävä kulttuurillinen voimavara Kanta-Hämeeessä. Biohiili tarjoaa elinvoimaisuutta ja aktiivisuutta kyläyhteisöihin.
Ympäristöosaaminen	10	10
Luo ja tukee vahvaa kiertotalous- ja ympäristöosaamista alueella. Parantaa ja syventää alueen ympäristökoulutusmahdollisuuksia. Tuo kiertotalous- ja ympäristöosaamista yritysten ja asukkaiden saataville.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kiinnostus biohiiltä kohtaan on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Jatkossa kiinnostuksen uskotaan yhä lisääntyvän, johtuen biohiilen potentiaalista toimia hiilinieluna ja siten keinona hillitä ilmastonmuutosta, sekä sen roolista monien kiertotalousratkaisujen mahdollistajana. Biohiilen tuotanto Suomessa on ollut kuitenkin kysyntään nähden vähäistä johtuen mm. vakiintuneiden tuotantomenetelmien ja osaamisen puutteesta. Osin tästä syystä biohiili on ollut etenkin suuremman mittakaavan sovelluksiin ja tarpeisiin kallista, mikä yhdessä saatavuusongelman kanssa on rajoittanut sen käyttösovellusten kehitystä ja käyttöönottoa monista eduista huolimatta. Käyttöönoton haasteena ovat olleet myös osin ristiriitaiset kokemukset ja tulokset biohiilen ominaisuuksista, toimivuudesta ja eduista eri käyttösovelluksissa. Tähän yhtenä merkittävänä syynä voi pitää biohiilen hallitsemattomia laatueroja, johtuen raaka-aine- ja tuotanto-olosuhde-eroista sekä tuotteen mahdollisista jatkokäsittelyistä, kuten ravinnelatauksesta. Kiertotalous- ja kestävyysajattelun mukaisesti biohiilen valmistuksessa tulisi suosia jäte- ja sivuvirtoja. Lisäksi tuotannossa tulisi korostaa tarkoituksenmukaisuutta, eli tuotetaan sovelluskohtaisesti ja hallitusti sopivan laatuista ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä biohiiltä. Näistä lähtökohdista ja -ajatuksista Biohiilestä bisnestä Hämeeseen -hankkeessa haluttiin lähteä kehittämään biohiileen pohjautuvaa kestävää liiketoimintaa sekä tarjota alueen toimijoille alan viimeisintä tietoa ja osaamista käytännön kokeellispainotteisen hanketoteutuksen avulla.

Biohiilestä bisnestä Hämeeseen -hankkeen tavoitteena oli määrittää toimintaedellytykset ja toimintamalli Kanta-Hämeeseen sijoittuville biohiileen pohjautuville alueellisille kiertotalousratkaisuille ja uudelle liiketoiminnalle. Tavoitteena oli biohiilituotannon kautta edistää vaikeasti kierrätettävien jäte- ja sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä ja materiaalikierrätystä. Näihin liittyviä hankkeen toimenpiteitä olivat mm. kartoittaa biohiilen tuotantoon sopivat jäte- ja sivuvirrat Kanta-Hämeessä, tuottaa valituista raaka-aineista biohiiltä koemittakaavassa sekä testata laboratorio- ja pilot-mittakaavassa alueen kannalta kiinnostavimpia biohiilen käyttösovellusratkaisuja. Tavoitteena oli myös lisätä biohiilitietämystä laajalle kohderyhmälle, mukaa lukien alueen asukkaat. Tähän liittyen järjestettiin kaikille avoimia biohiiletysdemotilaisuuksia, ja tuotiin biohiiliasiaa esiin aluemediassa ja somekanavilla.

Kanta-Hämeen alueelle suunnatun kartoituksen perusteella potentiaalisimmiksi biohiilen valmistukseen soveltuviksi jäte- ja sivuvirroiksi valittiin jäte/kierrätyspuu, puutarhajäte (risu) ja puhdistamolietepohjainen mädäte. Valintaan vaikuttivat etenkin saatavilla oleva määrä sekä nykyinen hyödyntämisen aste ja -tapa, eli voitaisiinko biohiilihyödyntämisen kautta saavuttaa lisäarvoa. Hankkeessa suunniteltiin ja rakennettiin oma laboratoriotason pyrolyysilaite, jolla kaikista valituista raaka-aineista tuotettiin biohiiltä, ja lisäksi jätepuuta ja risujätettä biohiiletettiin myös pilot-tasolla demotilaisuuksien yhteydessä. Hallituissa olosuhteissa hitaassa pyrolyysissä (n. 600 ⁰C, 20 min) tuotettujen biohiilien koostumus- ja saantovertailu osoitti, että puupohjaisilla syötteillä massasaanto oli 25-30% kun se mädätteestä tuotetulla lietehiilellä oli 53-54% johtuen sen korkeasta epäorgaanisen aineksen osuudesta. Puupohjaisten biohiilien hiilipitoisuudet olivat korkeat 83-87%, kun se lietehiilellä oli vain n. 20%. Typpeä ja fosforia saatiin talteen biohiileen, typestä n. 20-40% ja fosforista 100%, etenkin mädätteillä. Jätepuun epähomogeenisuudesta ja fosforin alhaisesta pitoisuudesta johtuen fosforin osalta ei saatu edustavaa tulosta. Raskasmetallien pitoisuudet olivat kaikki alle lannoitevalmistelainsäädännön asettamien raja-arvojen, yhtä lukuunottamatta, eli jätepuuhiilen arseeniarvo ylitti raja-arvon. Jätepuun epähomogeenisuus vaikeuttaa kuitenkin yleispätevien johtopäätösten tekoa tässä pyrolysoidun muutaman näytteen perusteella.

Ravinnekierron kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat, onko tuotettujen biohiilien ravinteet kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja onko tuotteilla toksisia vaikutuksia. Tässä kiinnostuksen kohteena oli etenkin viherrakentamisen sovellukset. Golfkasvualustalla tehtyjen kasvatuskokeiden perusteella lupaavimmat tulokset saatiin HS-Veden mädätteestä tuotetulla lietehiilellä. Eri biohiilikäsittelyjen vertailussa lietehiili tuotti eniten biomassaa (= suurin kuivapainokertymä). Todennäköisin selitys lietebiohiilen positiivisiin kasvuvaikutuksiin oli sen muita biohiiliä korkeampi fosforipitoisuus. Myös kasvianalyyseissä lietehiilikäsitellyn biomassan fosforipitoisuus oli korkein, mikä viittaa vahvasti siihen, että lietehiilen fosfori olisi ollut suureksi osaksi kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Odotetusti taas typen osalta mistään lähtömateriaalista valmistettua hiiltä ei voitu pitää kasvun kannalta merkittävänä typen lähteenä, vaikkakin typpi todettiin olevan osittain kasvien käytettävissä. Kasvatuksen lopuksi tehdyn näännytyskokeen perusteella todettiin, että biohiilikäsittelyissä kasvit nuutuivat kontrolleja hitaammin, eli biohiili pidätti kosteutta golfkasvualustaan; sen sijaan eri biohiiliä sisältäneiden käsittelyiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Lietehiilen fosforin käyttökelpoisuus todennettiin myös toisella kasvatuskokeella, turvealustalla. Lietehiilen käytännön etuja kompostoituun lietemädätetuotteeseen verrattuna ovat ainakin pienempi tilavuus, helpompi varastoitavuus ja käsiteltävyys, hygieenisyys sekä helposti lannoitetuotteeksi soveltuva rakenne. Merkittävää on, etenkin puhdistamolietten kannalta, että käytetyssä pyrolyysilämpötilassa voidaan olettaa suurimman osan mahdollisista orgaanisista haitta-aineista poistuneen. Näitä ei tässä analysoitu.

Alueellisesti kiinnostava biohiilen käyttösovellus oli vesiensuodatus, ja tässä nimenomaan Hämeenlinnan Karanojan jätteenkäsittelyalueen suotoveden puhdistaminen. Laboratoriotason suodatuksissa vertailuna oli puuhiiltä tai lietehiiltä sisältävät hiekkasuodattimet (30% hiiltä + 70% hiekkaa) pelkän hiekkasuodattimen kanssa. Hiiltä sisältävät suotimet poistivat orgaanista ainesta tehokkaammin kuin hiekkasuodin, ja näistä lietehiilisuodin oli selvästi tehokkain. Typen poiston osalta suotimien välillä ei ollut merkittäviä eroja. Sen sijaan fosforia tarkasteltaessa tässä koejärjestelyssä lietehiilisuodin vapautti fosforia suotoveteen. Tämä osoittaa lietehiilen sisältämän fosforin olevan vesiliukoista. Tämä on merkittävä tulos lietehiilen käyttösovellusmahdollisuuksia ja käyttötapaa arvioitaessa. Kenttäsuodatuskokeet Karanojan alueella päättyivät suodattimien tukkeutumiseen, mihin merkittävänä syynä oli suotovesialtaan poikkeuksellisen runsas leväkasvusto ja levien kulkeutuminen suotimeen.

Hankkeessa toteutettujen biohiilen tuotannon ja käyttösovellustestausten kautta osoitettiin toimijoille biohiilen mahdollisuudet käytännössä. Samalla tuotiin biohiiliasiantuntemusta yritysten käyttöön ja luotiin myönteistä yritysilmapiiriä biohiilen tuotantoon ja käyttöön perustuvalle liiketoiminnalle. Tämän hankkeen tulokset ovat edistämässä alueelle syntyviä uusia investointeja, liiketoimintamahdollisuuksia ja uutta yritystoimintaa. Esimerkinomaisesti, alueellista biohiilen pohjautuvaa kiertotalousratkaisua tarkasteltiin sijoittuneena osaksi Karanojan jätteenkäsittelyalueen toimintoja. Sinne ohjautuu biohiilen raaka-aineeksi soveltuvia biomassoja, siellä on biohiilen käyttökohteita ja biohiilituotannon integrointi- ja teollisen symbioosin mahdollisuuksia. Näiden mahdollisuuksien toteutuminen käytännön sovelluksiksi vaatii sopivan toimijaverkoston rakentumista, mitä tämän hankeajan puitteissa ei vielä saavutettu. Tällä hetkellä Kanta-Hämeen alueella on kuitenkin erinomaiset edellytykset kohti kaupallista biohiilituotantoa ja sen ympärille rakentuvaa kiertotalousliiketoimintaa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot