Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74009

Hankkeen nimi: Robo Riksu

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Riihimäen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0152563-4

Jakeluosoite: PL 125

Puhelinnumero: 0197584000

Postinumero: 11101

Postitoimipaikka: Riihimäki

WWW-osoite: http://www.riihimaki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Engström

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.engstrom(at)riihimaki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406297672

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Riihimäen kaupunki haluaa strategiansa mukaisesti profiloitua laaja-alaisesti robotiikan hyödyntäjäksi ja näin muokata kaupungin imagoa ja kehittää liiketoimintaympäristöä vetovoimaiseksi yhdessä oppilaitosten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Riihimäki on jo noussut valtakunnallisesti kärkeen robotiikan opetuksessa esi- ja perusopetuksessa. Riihimäeltä robotiikaan koulutuksellista jatkumoa alakoulusta korkea-asteelle kehitetään erillisessä hankkeessa, johon tullaan hakemaan ESR –rahoitusta.

Robotisaation hyödyntämisen haaste on robottien käyttöönotto ja robotiikan antamien mahdollisuuksien arvoketjujen ja palveluiden uudelleensuunnittelussa. Tästä syystä oppimisympäristöjen kehittäminen ja ketterien kokeilujen tekeminen kaikilla elämisen ja yrittämisen alueilla on tärkeää tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi sekä robottien käyttöönotoon lisäämiseksi.

Hankkeessa suunnitellaan Riihimäellä robotiikan hyödyntämisen toiminnalliset rakenteet joita hyödyntävät elinkeinoelämän toimijat, yritysten työntekijät, start -upyritykset, oppilaitokset (HAMK, Hyria yms.), laitetoimittajat, opiskelijat sekä kuluttajat, joilla ei välttämättä ole kosketuspintaa robotiikkaan. Robotiikan laajamittaisen hyödyntämisen tueksi Riihimäelle muodostuu field labien verkosto aseman seutu – kampusalue – pilottikohteiden ympäristöt.

Tässä yhteydessä field labeillä ja piloteilla tarkoitetaan ensisijaisesti yritys- ja julkisissa organisaatioissa tehtäviä ja organisaatioiden tarpeista lähteviä pilotointeja, jotka pääsääntöisesti toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa, jossa toimintaan integroidaan opiskelijat ja yritysten henkilökunta. Näin pyritään luomaan uusia innovaatioita laitteiden käyttöönotossa, yritystoiminnassa ja teknologioiden hyödyntämisessä. Tämä luo pohjaa start-upien syntymiselle.
Robotiikan mahdollisuuksia ja tehtyjä pilotointeja tuodaan esille eri tapahtumissa, sekä järjestetään aseman seudulle kuntalaisille, yrityksille ja muille robotiikan hyödyntäjille suunnattu interaktiivinen pop-up showroom näyttely, jonka yhteydessä toimii yhteisöllinen työtila robotiikan kehittäjille.

Robotiikan mahdollisuuksia lähestytään laajasti valmistavan teollisuuden, palvelujen ja hyvinvoitialan näkökulmista, joka pohjaa digitaalisen kansalaisyhteiskunnan kehittämiselle ja innovaatiiviselle yritystoiminnalle.

Liittymäkohdat selvityksiin: TEM, LVM, OKM, Häme-ohjelma, Riihimäen kaupunkistrategia

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alueen yritykset, elinkeinoelämä, kuntalaiset, oppilaitokset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Laitetoimittajat, tutkimuslaitokset, pääomasijoittajat, matkailu yms.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 014

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 451

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 280 020

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 279 215

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Hausjärvi, Loppi, Hämeenlinna, Riihimäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi perustuu asiantuntijahaastatteluihin, elinkeinorakenteen tilastoihin ja strategisiin asiakirjoihin. Hankkeessa toteutetaan kaksi työpakettia, jotka kohdentuvat perinteisesti sukupuolittuineille aloille: hoiva, palvelut ja hyvinvointi sekä valmistava teollisuus. Riihimäen robotiikkaopetuksessa ja kerhotoiminnassa opiskelee molempia sukupuolia suunnilleen yhtä paljon. Tämän toivotaan johtavan sukupuolineutraalimpaan teknologian käyttämiseen ja suunnitteluun, jolloin myös em. alojen osaaminen ei ole jatkossa yhtä sukupuolittunutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa (projektiryhmä) työskentelee naisia ja miehiä suunnilleen yhtä paljon. Hankkeen kohderyhmää ovat kuntalaiset, opiskelijat ja yritykset laajasti. Hoiva- ja sote-alan opiskelijoista suurin osa on naisia ja toisaalta valmistavassa teollisuudessa suurin osa on miehiä. Oppilaitosten ja kaupungin yhteisen robotiikkakampuksen labraan on suunnitteilla työ- ja esittelytilat molemmille työpaketeille, jolloin myös sukupuolittuneet toimialat kohtaavat ja sekoittuvat. Tämä ei ole tavoite ainoastaan sukupuolten tasa-arvon kannalta, vaan myös teknologisten innovaatioiden laadun ja paremman käyttäjäkokemuksen kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on teknologian hyöty käyttäjälle ja yhteiskunnalle riippumatta sukupuolesta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon vaikutukset ympäristölle. Palveluiden ja kiertotalouden kehittäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon vaikutukset ympäristölle ja huomioidaan nollahiilitavoitteet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon vaikutukset ympäristölle. Kiertotalouden kehittäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon vaikutukset ympäristölle. Kiertotalouden kehittäminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon vaikutukset ympäristölle. Palveluiden ja kiertotalouden kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä aineettomat tuotteet ja palvelut ovat merkittävässä roolissa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon logistiikka ja sen kehittäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointiteknologian kehittäminen ja käyttäjälähtöisyys.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Uuden liiketoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 3
Kiertotalouden idean mukaisen palvelut sekä kiertotaloutta ja jakamistaloutta edistävä teknologia tuottaa luonnonvarasäästöjä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke käynnistettiin vastaamaan tulevaisuuden osaamis- ja TKI-tarpeeseen, jossa älykkään robotiikan lisääntyminen tulee näkymään kaikilla elämän osa-alueilla. Hankkeen konkreettisena tavoitteena oli tehdä robotiikan alan työelämälähtöisiä pilotteja, luoda yhteisiä tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöjä sekä pop up showroom -tyyppisiä tapahtumia. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli lisätä seutukunnan liiketoimintaympäristöjen ja oppilaitosten vetovoimaisuutta, osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Toiminnallisten rakenteiden, rutiinien ja toimintakulttuurin uudistaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistä tekemistä, kaikkien osallistujien tarpeiden huomioimista ja johdon sitoutumista. Robo Riksussa päästiin varsin pitkälle yhteisen osaamisen jakamisessa ja yhteisten tavoitteiden asettamisessa oppilaitosten ja Riihimäen kaupungin yhteistyössä. Yritysten kanssa tehtävä TKI-työ jäi harmillisesti puolitiehen, koska sekä oppilaitokset että yritykset sulkivat ovensa ja siirtyivät virtuaaliarkeen. Saimme kuitenkin luotua kontakteja ja toimintatavan, jolla lähteä jatkossa toteuttamaan konkreettista yhteistyötä.

Yksi Robo Riksu -hankkeen onnistumisista on ollut Robotiikkakampus-yhteisön perustaminen: Robotiikkakampus on elinkeinoelämän, opiskelijoiden, ja tutkijoiden verkosto, jossa tehdään monialaista kehittämistyötä käyttäjän tarve edellä. Robotiikkakampusta rakennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Hyrian, Syklin, Riihimäen kaupungin, Riihimäen Tilat ja kehityksen sekä elinkeinoelämän ja palveluntarjoajien yhteistyönä. Riihimäellä robotiikkaa voi opiskella varhaiskasvatukseta korkea-asteelle.

Hankkeessa luotiin ja toteutettiin startup-hautomokonsepti ja hanke osallistui Riihimäki Business Parkin käynnistämiseen. Häme Design Factoryn kanssa toteutettiin kolme tuotekehityspilottia.

Riihikotiin perustettiin hoivarobotiikan TKI-ympäristö, jossa asiakkaat, omaiset, hoitajat, laitevalmistajat, opettajat ja eri alojen opiskelijat voivat toteuttaa ja kokeilla hoivarobotiikan ja –teknologian mahdollisuuksia. Robohuone sijaitsee Riihikodissa ja on yksi tavallisista huoneista, jonne myös kuntalaiset ja kumppanit ovat tervetulleita vierailemaan.

Riihikodin Robohuoneen lisäksi kehitettiin valmistavan teollisuuden oppimisympäristöjä kampusalueella. Hankkeen ansiosta HAMK:n ja Hyrian oppimisympäristöjen yhteiskäyttö on lisääntynyt. Yritysten kanssa käynnistettiin useita pilotteja.

Riksun Robopäivät saatiin järjestettyä kahdesti ennen pandemiasulkua. Myös mm. omaishoivatapahtuma ja muutamia oppilaitosten sisäisiä tapahtumia voitiin toteuttaa. Kuitenkin valtaosa tapahtumista ja vierailuista jouduttiin siirtämään ja lopulta kokonaan perumaan etäopiskelu- ja etätyömääräysten takia. Robo Riksu osallistui ja verkostoitui aktiivisesti varsinkin hankkeen alkupuolella ennen koronaa. Kansainvälisiä kontakteja haettiin mm. European Robotics Weekin päätapahtumassa Puolan Poznanissa.