Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74011

Hankkeen nimi: Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros - UEDT

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Anneli Ailio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.ailio(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550835

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros -hankkeessa rakennetaan vahva tutkimus- ja innovaatioympäristö, joka mahdollistaa Varsinais-Suomen teollisuuden teknisen kilpailukyvyn kehittämisen. Varsinais-Suomessa tehdyt selvitykset suosittelevat panostamista nousukautta elävien alojen tutkimus- ja kehittämistoimiin, jotta positiivinen muutos saadaan täysimääräisenä hyödynnettyä. Tällöin vaikutukset ovat kansalliset eikä vain alueelliset.

UEDT hankkeen toimenpiteinä ovat kolmen pääteeman mukaiset investointiohjelmat.
1) Digitaalinen tehdas 4.0 tukee digitaalisen valmistusprosessin infrastruktuuria. Uusien valmistusmenetelmien sekä tuotannosta kerättävän tiedon hyödyntämiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämisosaaminen kohdennetaan suoraan alan yritysten tarpeisiin. Investoinnit Turun ammattikorkeakoulun toimesta tukevat koulutusta, nostavat osaamistasoa sekä ovat alueen yritysten ja heidän alihankintaverkostojensa käytössä uusien menetelmien, tuotteiden ja valmistusprosessien muodossa.

2) Uuden energian tutkimuskeskus keskittyy energiamurroksen asettamiin haasteisiin. Energiamurros muuttaa teollisuuden toimintaympäristöä radikaalisti. Murroksen läpileikkaavina teemoina ovat energian 3D:ksi kutsutut: Decarbonization, Decentralization ja Digitalization. Teemojen kattamiseksi toteutetaan kestävän sähköntuotannon, hajautettujen energiajärjestelmien, sähköenergian varastoinnin ja sähköisen liikenteen kehitysympäristöt.

3) AI/AR/VR Keskus sisältää tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja virtuaalisen todellisuuden ytimen, jonka avulla mahdollistetaan yritystoiminnan ja tutkimuksen kilpailukykyisyys, esimerkiksi nopeuttamalla monimutkaisten tuotteiden tuotekehityssyklejä, suunnitelmien havainnollistamisen avulla. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää sekä julkisessa että yksityisessä palvelutuotannossa. Odotettavissa on uusia innovaatioita, tutkimuskohteita ja soveltamistapoja, joita Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston osaajat yhteistyössä edistävät.

UEDT hankkeen tuloksena on elinvoimainen, innovatiivinen, yhtenäinen ja verkostoitunut Lounais-Suomi, joka positiivisen rakennemuutoksen hyötyjen maksimoinnin myötä vaikuttaa positiivisesti koko Suomen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Tuloksena on myös entistä tiiviimpi yhteistyö Lounais-Suomen alueen korkeakoulujen kesken teknisten alojen tutkimus- ja kehitystyössä, kuten myös alueen yritysten ja heidän alihankintaverkostojensa parempi osaamistaso ja mahdollisuudet tutkimustyöhön ja innovaatioihin. Välillisinä tuloksina ovat motivoituneemmat työntekijät kasvavissa teknologiayrityksissä, alueen yleinen vetovoima ja yritysten kasvanut kilpailukyky.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

UEDT hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat positiivisen rakennemuutoksen parissa alueella toimivat yritykset, joiden koko vaihtelee start-up- yrityksistä suuryrityksiin. Yritykset hyötyvät hankkeesta vahvistuvan tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurin ja osaavan työvoiman saatavuuden parantumisen kautta.

Lisäksi uudet investoinnit lisäävät merkittävästi alueen yritysten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä tutkimus- ja kehitystyössä alueella toimivan korkeakoulu -ja tutkimuslaitosverkoston kanssa. Uudet investoinnit mahdollistavat aiempaa korkeatasoisempien ja poikkitieteellisten tutkimuskonsortioiden muodostamisen eri toimijoiden välillä. Tämän kautta edellytykset osallistua EU-kehityshankkeisiin paranevat oleellisesti, mikä osaltaan parantaa Varsinais-Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

UEDM hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut koulutusasteet, kumppanikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja niiden opiskelijat, jotka hyötyvät infrastruktuurin tuomasta osaamistason nostosta ja opiskelun kasvaneesta mielekkyydestä. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat rakennemuutoksen aloilla toimivien yritysten verkostot ja alihankkijayritykset, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen maakunta ja sitä kautta kansallinen hyöty teollisuuden kasvusta ja osaamisen tason sekä kumppanuuksien määrän noususta.
Osaamistason nousun myötä välillisiä kohderyhmiä ovat myös kansainväliset kumppaniorganisaatiot sekä alueen suurten yritysten globaalit emo- ja sisaryhtiöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 880 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 880 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 4 114 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 4 114 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Mynämäki, Oripää, Kustavi, Lieto, Masku, Koski Tl, Taivassalo, Vehmaa, Pyhäranta, Paimio, Kemiönsaari, Salo, Pöytyä, Turku, Rusko, Aura, Somero, Sauvo, Naantali, Nousiainen, Kaarina, Parainen, Laitila, Loimaa, Raisio, Uusikaupunki, Marttila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 15, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysissä on hyödynnetty "Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt"- julkaisua (TEM 2012). Hankkeen kohteena olevat alat ovat usein huomattavan miesvaltaisia, johtuen jo koulutusjärjestelmässä esiin tulevista eroista opiskelijavalinnassa. On tosin viitteitä siitä, että naisten osuus teknisillä aloilla on kasvamassa. Spesifisesti tässä hankkeessa tuotetaan uusia innovaatio- ja koulutusympäristöjä hyödyntäen uusinta tutkimustietoa ja moderneja teknologioita. Näiden kautta eri taustoista tulevien tutkijoiden, yrityselämän edustajien sekä opiskelijoiden vahvuudet saadaan esiin sekä heidät saadaan verkostoitumaan keskenään. Näin edistetään naisten ja miesten siirtymistä rakennemuutoksen kohteena olevilla aloilla sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti, ja näin tuetaan tasa-arvoisesti kasvua, työllistymistä, ja ihmisten henkisen hyvinvoinnin pääomaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on tutustuttu Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa-oppaaseen ja sen tarjoamiin keinoihin tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Sukupuolivaikutusten arviointia toteutetaan sekä hankkeen toteutusvaiheessa ja hankkeen arvioinnissa ja se on huomioita myös hankkeen valmistelu- ja tavoitteiden asettelu vaiheessa. Hankkeessa naisilla ja miehillä on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua. Lisäksi hankkeen toiminnassa sovelletaan sukupuolitietoisia toimintapoja- ja ajattelumalleja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on rakennemuutosalojen kasvua tukevien tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimisympäristöjen luominen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Uusiutuvan energian investointikokonaisuus tähtää pitkällä tähtäimellä mm. fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen rakennemuutoksen kohteena olevilla aloilla, kuten ja meri, ajoneuvo ja työkoneteollisuudessa. Valmistusprosessien digitalisoituminen pienentää materiaalihukkaa kaikessa tehdasmaisessa valmistuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Cleantech-energiaratkaisujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen vähentää fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 3
Luonnon monimuotoisuus turvataan etupäässä vähentämällä kasvihuonekaasujen ja haitallisten saastekaasujen (rikki, typenoksidit) päästöjä ilmakehään. Tähän vaaditaan merkittäviä panostuksia relevanteilla teollisuudenaloilla uusiutuvaan ja kestävän energian kehittämiseen. Hankkeessa tehtävät uudistukset tukevat näitä tavoitteita paikallisesti merkittävällä tavalla ja heijastusvaikutukset laajenevat koko ympäröivään yhteiskuntaan yrityselämän verkostojen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 7
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia pinta- eikä pohjavesistöihin tai maaperään. Cleantech-energiaratkaisujen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen vähentää fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Hankkeen suora vaikutus Natura-ohjelman kohteisiin on neutraali, mutta epäsuora vaikutus saadaan aikaan jo aiemmin esitellyillä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvillä toimenpiteillä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Digitaalinen tuotantoprosessi minimoi valmistavasta teollisuudesta syntyvän jätteen määrän ja tehostaa materiaalien käyttöä. Materiaalien kierrätyksestä ja kiertotaloudesta tulee myös helpompaa kun prosessit ovat tarkemmin hallittavissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 10
On yksi hankkeen strategisista päätavoitteista
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
On yksi hankkeen strategisista päätavoitteista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Lisätyn todellisuuden kokonaisuuden kautta yksi hankkeen strategisista päätavoitteista.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Sähköisen ja muiden kestävien liikennevälineiden yleistyminen edistää liikkenteen hiilijalanjäljen paranemista. Digitaalisen tuoteprosessin myötä valmistavan teollisuuden materiaalinkäyttö vähenee ja tavarakuljetuksia tarvitaan vähemmin. Tulevaisuuden AI/VR ympäristöt lisäävät etätyön- ja opiskelun mahdollisuuksia joka pienentää ihmisten henkilökohtaisesta liikkumistarpeesta johtuvaa ympäristökuormaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Ihmisten hyvinvointi lisääntyy koko alueella parantuneen kilpailukyvyn ja työmahdollisuuksien saattelemana. AR/VR ympäristöt ovat paitsi tulevaisuuden monella teollisuuden alalla elintärkeitä työkaluja, tarjoavat ihmisille myös elämyksiä ja viihdettä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Neutraali vaikutus
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali vaikutus
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali vaikutus
Ympäristöosaaminen 4 8
Uusissa tutkimus- ja innovaatiokeskittymissä työskentelevät tutkijat, yrityselämän edustajat sekä opiskelijat omaksuvat uusiutuvaan energiaan, sähköiseen ja hybridiliikenteeseen, kestävään materiaalin käyttöön sekä virtuaaliympäristöjen hyödyntämiseen perustuvia tietoja, taitoja ja toimintamalleja. Pitkällä tähtäimellä tämä heijastuu laajan opiskelijapoolin ansiosta myös välittömien rakennemuutosalojen toimialojen ulkopuolelle kasvaneena ympäristötietoisuutena.

9 Loppuraportin tiivistelmä

UEDT-hanke oli New Energy Research Centerin (NERC) tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen avainmahdollistaja. NERC on nopeasti noussut Suomen edistyneimmäksi aurinkopaneelien karakterisointilaboratorioksi. Tämä edistää yhteistyötä sekä teollisuuden että akateemisten partnerien parissa. Toiseksi keihäänkärjeksi ovat muodostuneet älykkäät sähköverkot, etenkin DC-mikroverkot. UEDT on mahdollistanut ajantasaisen älyverkkojen kehittämiseen soveltuvan infrastruktuurin rakentamisen. NERC tulee hyödyntämään myös Hardware-In-the-Loop -simulointia, Rapid Controller Prototypingia ja muita viimeisimpiä uusimpia digitaalisia työkaluja nopeaan, turvalliseen ja tehokkaaseen tehoelektroniikan kehittämiseen.

Sähköisen liikenteen osalta UEDT:n laiteinfran vahvistuminen tukee sähköisen liikenteen tutkimusvalmiuksien parantumista. AC-dynamometrin ja moottori-ja voimalinjalaboratorion automaatiojärjestelmän investoinnit mahdollistavat uuden tyyppisten sähköisten voimalinjojen tutkimuksen työkoneissa ja liikennevälineissä.
Digitaalisen valmistuksen osalta UEDT-hanke on päässyt hyvin tavoitteisiin ja hanke on vastannut alueen kehittämistarpeeseen erinomaisesti. Hankkeen avulla on sekä täydennetty jo olemassa olevaa laboratoriokalustoa, että kehitetty uusia ympäristöjä, mm. hitsausteknologian ja virtuaalisen suunnittelun saralla.

Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu AR/VR osaamiskeskus avattiin maaliskuussa 2021 nimellä FIT Competence Center. Keskuksen tavoitteena on olla uusi, innovatiivinen alusta yrityksille kehittää ja kokeilla uuden teknologian tarjoamia ratkaisuja kustannustehokkaasti, jotta tulokset johtavat laajaan kaupalliseen hyödyntämiseen. UEDT:n mahdollistamien teknologioiden hyödyntäminen alueen muiden korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa näkyy lukuisissa eri mittareissa, hankeyhteistyöavauksissa ja suoraan tutkimus- ja kehitystyön budjetin kasvussa.