Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74028

Hankkeen nimi: Liiketoimintaa älykkäällä energiankäytöllä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.10.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1093409-3

Jakeluosoite: Piisilta 1

Puhelinnumero: 08 553 6000

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.greenpolis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Pääkkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.paakkonen(at)micropolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5969 582

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liiketoimintaa älykkäällä energiankäytöllä -hankkeen tavoitteena on uusien energiansäästö- ja uusiutuvan energian investointien sekä uuden palveluliiketoiminnan synnyttäminen älykkäiden energiaratkaisujen ympärille. Tavoitteena on julkisen sektorin kiinteistökannan energiakustannusten pienentäminen ja siten korjausvelan kasvun taittaminen sekä energiankulutusseurantajärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteet saavutetaan kannustamalla kuntia, yhdistyksiä ja yrityksiä energiansäästötoimenpiteisiin sekä reaaliaikaiseen energiakulutuksen seurantaan. Toimenpiteinä tämä tarkoittaa päättäjien, teknisen- ja kiinteistöpuolen henkilöstön avustamista kannattavuuslaskelmissa, markkinoilla olevien ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa, sekä alan toimijoiden tavoittamisessa. Hankkeen tuloksena saadaan energiainvestointien käynnistyessä lisää työtä ja työpaikkoja kiinteistöjen energiatehokkuus- ja energianhallintajärjestelmien kehittäjille ja osaajille.


Hankkeen toimenpiteillä pyritään katkaisemaan etenkin kuntien kiinteistökannan korjausvelan kasvua, sillä julkisen sektorin kiinteistökannan ikääntyneiden rakennusten on sanottu kuuluvan Suomen rakennuskannan heikoimpiin osiin. Kyseisten kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali on merkittävä. Esimerkiksi vanhoissa teollisuus- ja liikekiinteistöissä on energiansäästö- ja seurantatoimenpiteillä mahdollisuus säästää lämpöenergiaa jopa 30 prosenttia ja sähköä 15 prosenttia. Korjausvelan pitkäaikaisen kertymisen ja vanhan kiinteistökannan vuoksi kunnilla on haasteita kilpailla yksityisen puolen kanssa tarjolla olevien tilojen suhteen. Energiansäästötoimenpiteet ovat yksi ratkaisu kuntien kilpailukykyyn myös kiinteistömarkkinoilla.


Liiketoimintaa älykkäällä energiankäytöllä -hanke toimii sekä kunta- että yritysrajapinnassa. Alueen yrityksiltä haetaan talotekniikkaan ja energiantuotantoratkaisuihin liittyviä alhaisen kynnyksen, eli pienillä investoinneilla tai lyhyellä takaisinmaksuajalla saatavia energiansäästöratkaisuja, joita voidaan systemaattisesti tarjota kuntien kiinteistöihin. Kokonaisvaltaista ratkaisua voidaan tarjota esimerkiksi usean yrityksen yhteistyöllä. Hanke tavoitteleekin uutta palvelukonseptia, jossa yritysyhteistyössä tuotettava palvelu sisältää energiansäästötoimenpiteinä alustavasti sekä ilmanvaihdon tehostamisen, lämmöntalteenoton, että valaistuksen muuttamisen led-tekniikkaan. Konseptia täydennetään reaaliaikaisen seurannan ja etävalvonnan eli älykkäiden järjestelmien mahdollisuuksia hyödyntäen. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen energiansäästöpaketin tuotteistaminen yritysyhteistyötä hyödyntäen.


Energiansäästöratkaisujen ohella lämmitysjärjestelmiin ehdotetaan vaihtoehtoisia tai päälämmönlähdettä tukevia uusiutuvan energian ratkaisuja, kuten aurinkoenergiaa ja lämpöpumpputekniikoita. Koska energianvarastointi koetaan aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämisessä pullonkaulana, selvitetään aurinkoenergian kausivarastoinnin ja Power to Gas sähkönvarastoinnin mahdollisuuksia projektialueella. Ehdotettuja energiansäästö-, energianvarastointi- ja energiantuotantomalleja voidaan hankkeen toimesta tehtävän dokumentoinnin ansiosta monistaa ja hyödyntää missä tahansa vastaavassa ympäristössä.


Hankkeen tuloksena alueelle saadaan uutta liiketoimintaa ja uusia yritysverkostoja uusiutuvan energian ja energiatehokkuusratkaisujen ympärille. Etenkin ICT ja älykkäiden ratkaisujen integrointi energiajärjestelmiin nähdään potentiaalisena kohteena uuden liiketoiminnan ja viennin edistämisessä. Hankkeen merkittävimpiä tuloksia ovatkin uuden palveluliiketoiminnan syntyminen älykkään energiankäytön ja -hallinnan ympärille, uusien työpaikkojen syntyminen uusiutuvan energian ja energiatehokkuusratkaisujen kehittäjille ja tuottajille sekä energiansäästötoimenpiteiden kautta kunnille syntyvät kustannussäästöt ja parantunut kilpailukyky. Tuloksena on myös uusiutuvan energian osuuden kasvaminen energiantuotannossa, sekä positiiviset ympäristövaikutukset, joilla vastataan Suomen ja EU:n ilmasto- ja energiastrategioissa asetettuihin tavoitteisiin. Horisontaalisten periaatteiden mukaisesti hankkeessa edistetään ja aktivoidaan sekä mies- että naisyrittäjyyttä tekemällä yhteistyötä tasavertaisesti molempien sukupuolten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Liiketoimintaa älykkäällä energiankäytöllä -hankkeen varsinainen kohderyhmä on alueen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla toimivat pk-yritykset. Näille luodaan uutta liiketoimintaa käynnistämällä uusiutuvan energian ja energiatehokkuusinvestointeja kunnissa, seurakunnissa ja muissa yhteistöissä sekä luodaan uutta palveluliiketoimintaa älykkään energianhallinnan ympärille. Hanke tukee alan pk-yrityksiä uusien ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Myös Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu, että uusiutuvan energian käytön lisäämisellä tavoitellaan uusien työpaikkojen syntymistä erityisesti cleantech-yritysten kasvun kautta. (Lähde: Parviainen 2015. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne.)

Huomiona hankkeen maantieteelliseen kohdealueeseen: hankkeessa on mukana Pohjois-Pohjanmaan maankunnan ulkopuolelta Simon kunta.
Simon kunta on mukana hankkeessa, koska se on osa Oulunkaaren kuntayhtymää ja siksi yhteistyö hankkeessa on luonnollista. Suoranaiset toimenpiteet hankkeessa Simon kuntaan ovat joitakin tuhansia euroja ja haemme rahoitusta siksi ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat esimerkiksi laitevalmistajat, energiayhtiöt ja talotekniikkaan erikoistuneet järjestelmäosaajat, jotka hyötyvät energiainvestoinneista tai älykkään energianhallinnan tuottamista mahdollisuuksista. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat projektialueen kuntien ja Uuden Oulun lisäksi alueen kuntalaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 374 839

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 135

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 480 484

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 506 621

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Simo, Ii, Utajärvi, Oulu, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa luotavat toimintamallit eivät ole eduksi kummallekaan sukupuolelle, vaan uusien toimintamallien tavoitteena on sukupuolten tasa-arvoinen huomioon ottaminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toimenpiteissä ja esimerkiksi työllisyyden parantamisessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu ja pyritään arvioimaan toimintamallien vaikutusta tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kaikessa toiminnassa pyritään sukupuolten tasa-arvoiseen kohteluun.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Energiatehokkuusratkaisuiden lisäntyessä vähennetään suoraan energian kulutusta. Luopuminen fossiilisista energialähteistä kuten öljystä, vaikuttaa positiivisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Energiankulutuksella on suora vaikutus ilmaston muutokseen etenkin pohjoisessa, jossa energiantarve ja -kulutus on suurta. Keskittymällä vähähiilisiin ja energiaa säästäviin ratkaisuihin vähennetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 7
Vähähiilisten ja kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto vaikuttaa pidemmällä aikavälillä positiivisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Vähähiilisten ja kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto vaikuttaa pidemmällä aikavälillä positiivisesti pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan kasvihuonekaasupäästöjen vähetessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Vähähiilisten ja kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto vaikuttaa pidemmällä aikavälillä positiivisesti ympäristöön ja Natura 2000 -kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 6
Energiatehokkuuden parantaminen vähentää pidemmällä aikavälillä esimerkiksi uusien laiteinvestointien tarvetta ja vähentää polttoaineen kulutusta, joten materiaalien ja jätteiden syntyyn hankkeella on positiivinen vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hanke tukee ja vie vahvasti eteenpäin uusiutuvan energian käyttöönottoa sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke edistää alueen kilpailukykyä etenkin kiinteistömarkkinoilla, sekä edesauttaa ulkopuolisten energialähteiden korvsaamista paikallisilla energialähteillä paikallisten yritysten toimesta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
ICT:n ja energiajärjestelmien integrointi tuottaa nimenomaan uutta palveluliiketoimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hanke selvittää Power to Gas energianvarastoinnin mahdollisuuksia alueella. Syntynyttä metaanikaasua voidaan hyödyntää paikallisena liikennepolttoaineena.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Paikallisten energialähteiden hyödyntäminen tuo työtä alueelle ja edistää siten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Energia-ala mielletään perinteisesti miesvaltaiseksi. Hanke tukee myös naisten osallistumista alalle jakamalla tietoa energiaratkaisuista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Luomalla työpaikkoja alueelle vaikutetaan kaikkien mahdollisuuteen työllistyä ja kokea yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristöön hankkeella ei varsinaisesti ole vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke jakaa tietoa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuista painottaen myös ympäristövaikutuksia ja -osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Liiketoimintaa älykkäällä energiankäytöllä -hankkeen tavoitteena oli uusien energiansäästö- ja uusiutuvan energian investointien sekä uuden palveluliiketoiminnan synnyttäminen älykkäiden energiaratkaisujen ympärille. Tavoitteena oli julkisen sektorin kiinteistökannan energiakustannusten pienentäminen ja siten korjausvelan kasvun taittaminen sekä energiankulutusseurantajärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Kohdealueena oli Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat ja Oulun kaupunki. Toimenpiteinä tämä tarkoittaa päättäjien, teknisen- ja kiinteistöpuolen henkilöstön avustamista kannattavuuslaskelmissa, markkinoilla olevien ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa, sekä alan toimijoiden tavoittamisessa. Hankkeen tuloksena saadaan energiainvestointien käynnistyessä lisää työtä ja työpaikkoja kiinteistöjen energiatehokkuus- ja energianhallintajärjestelmien kehittäjille ja osaajille.
Konkreettisena tavoitteena oli katkaista kohdealueen kuntien kiinteistökannan korjausvelan kasvua.
Esimerkiksi vanhoissa teollisuus- ja liikekiinteistöissä on energiansäästö- ja seurantatoimenpiteillä mahdollisuus säästää lämpöenergiaa jopa 30 prosenttia ja sähköä 15 prosenttia. Korjausvelan pitkäaikaisen kertymisen ja vanhan kiinteistökannan vuoksi kunnilla on haasteita kilpailla yksityisen sektorin kanssa tarjolla olevien tilojen tarjonnassa. Energiansäästötoimenpiteet ovat yksi ratkaisu kuntien kilpailukykyyn myös kiinteistömarkkinoilla.
Liiketoimintaa älykkäällä energiankäytöllä -hanketta toteutettiin sekä kunta- että yritysrajapinnassa. Alueen yrityksiltä haettiin talotekniikkaan ja energiantuotantoratkaisuihin liittyviä alhaisen kynnyksen, eli pienillä investoinneilla tai lyhyellä takaisinmaksuajalla saatavia energiansäästöratkaisuja, joita voidaan systemaattisesti tarjota kuntien kiinteistöihin.
Kokonaisvaltaista ratkaisua voidaan tarjota esimerkiksi usean yrityksen yhteistyöllä. Hankkeessa etsittiin uusia palvelukonsepteja, joka sisältää energiansäästötoimenpiteinä sekä ilmanvaihdon tehostamisen, lämmöntalteenoton, että valaistuksen muuttamisen led-tekniikkaan. Konseptiin kuului myös tarkastelu reaaliaikaisen seurannan ja etävalvonnan eli älykkäiden järjestelmien mahdollisuuksien hyödyntämisen tuotteistaminen.
ICT ja älykkäiden ratkaisujen integrointi energiajärjestelmiin oli myös tarkastelun kohteena, koska siinä oli nähtävissä merkittävä mahdollisuus uuden liiketoiminnan ja viennin edistämisessä uusiutuvan energian ja energiatehokkuusratkaisujen kehittäjille ja tuottajille sekä energiansäästötoimenpiteiden kautta kunnille syntyvät kustannussäästöt ja parantunut kilpailukyky. Tästä selvityksestä yhtenä esimerkkinä oli Ii Laakso Oy:n omistamien teollisuuskiinteistöjen vuokralaisyritysten kanssa tehty selvitys prosessien hukkalämmön talteen ottamisesta Iin kunnan kaukolämpöverkkoon. Lämpöverkossa hyödynnetään Iilaakso Oy:n omistamien kiinteistöjen vuokralaisyritysten prosessien tuottamaa hukkalämpöä kaukolämpönä.
Kaukolämpö operaattorina on Nevel Oy. Selvityksen perusteella saatavilla oleva energiamäärä oli kuitenkin niin pieni, ettei sen hyödyntämiselle ole taloudellista kannattavuutta.

Energiansäästöratkaisujen ohella tutkittiin lämmitysjärjestelmien vaihtoehtoisia tai päälämmönlähdettä tukevia uusiutuvan energian ratkaisuja, kuten aurinkoenergiaa ja lämpöpumpputekniikoita. Energianvarastoinnin ratkaiseminen nähtiin olennaisena asiana aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämisessä. Yhtenä ratkaisuna selvitettiin yhteistyössä Väre- hankkeen kanssa aurinkoenergian kausivarastoinnin ja Power to Gas sähkönvarastoinnin mahdollisuuksia hankealueella. Myös tässä selvityksessä ICT ja älykkäiden järjestelmien hyödyntäminen olivat avainasemassa.
Hankkeen tuloksena alueelle on muun muassa Iin seurakunta toteuttanut neljän seurakuntatalon sähkölämmityksen muutoksen ilmalämpöpumpulle, sekä pappilan ja Kuivaniemen kirkon öljylämmityksen maalämmölle. Vuosittaiset säästöt fossiilisen energian käytössä ovat 55,9 MWh. Hiilidioksidi päästöt vähenevät n. 35 tonnia/vuosi. Simon kunta on rakentanut sähköauton latauspaikan, fossiilisen energian säästö (öljy) 9,0 MWh/vuosi ja CO2 päästö vähenemä 2,6 tonnia/vuosi. Utajärven kunta rakensi 50kW tehoisen sähköauton latauspisteen kesäkuussa 2021.

Utajärven kunta on saanut infrastruktuuri tuen sähköauton latauspisteen rakentamiseen. Utajärven latauspiste otettiin käyttöön kesäkuussa 2021, ja se palvelee kaikkia sähköauton omistajia. Fossiilisen energian säästöt ja päästövähennys on saman suuruinen, kuin Simon kunnan latauspisteellä.

Jo näiden esimerkkien pohjalta voidaan todeta, että hankkeen vaikutus alueen energian käytön tehostamiseen ja luopumiseen fossiilisista energialähteistä on ollut merkittävä jo hankeaikana. Lisää tuloksia syntyy vielä hankkeen päättymisen jälkeen, koska monet hankkeessa ehdotetut toimenpiteet ovat vielä kesken tai odottavat toteutuspäätöstä.

Toteutettujen energian käytön tehostamistoimenpiteiden energian säästö oli 636 MWh vuodessa, hiilidioksidi päästöjen vähennyksenä tämä tarkoittaa n. 199 tonnia CO2ekv. Keskimääräisellä energian hinnalla toteutuneet säästöt olivat n. 63 000 € vuodessa. Tulos on merkittävä, n. 12% hankkeen konaisbudjetista, joka oli 535 483 € koko kolmivuotiselle hankkeelle.