|
|
|
Hankekoodi: A74033
Hankkeen nimi: Jätkäsaari Smart Mobility
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Forum Virium Helsinki Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2170029-2
Jakeluosoite: Unioninkatu 24
Puhelinnumero: 040-7440067
Postinumero: 00130
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.forumvirium.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raimo Tengvall
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raimo.tengvall(at)forumvirium.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406297744
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Älykäs liikkuminen, Smart Mobility, ja siihen liittyvät teknologiat ja digitaaliset palvelut, omaa kehittyvänä toimialana valtavan markkinapotentiaalin. Toimialan kasvun on arvioitu olevan noin 20 % vuosittain ja sen maailmanmarkkinoiden koon tuhansia miljardeja (mm. Tekes 2016, TEM: Liikennealan kansallinen kasvuohjelma, Ernst&Young 2017, Sitra megatrendianalyysi). Suomenkin liikkumispalveluiden vuosittainen volyymi on noin 50 miljardia (VTT 2016), joten kyseessä on merkittävä taloudellinen mahdollisuus erityisesti pk-sektorille. Älykkään liikkumisen innovaatioita tarvitaan niin liikenne-, liikkumis- kuin ilmastohaasteiden ratkaisemisen tueksi. Tiedetään, että tämän markkinapotentiaalin hyödyntäminen luo uutta yrittäjyyttä liiketoimintaa, työllistää uusia työntekijöitä, synnyttää uusia liikkumisen palveluja ja tuo myös ratkaisujensa kautta positiivisia ympäristövaikutuksia, mutta haasteitakin on. Selkeänä puutteena on teemaan erikoistuvien, pk-yritysten tukimallien vähyys, nykyisen toimijamäärän vähäisyys sekä uusien palvelujen ja tuotteiden markkinoille saamisen edellytyksenä olevien konkreettisten testausalustojen puute. Samaan aikaan esim. Kansallinen Liikennealan kasvuohjelma 2018-2022 kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön, testialustojen kehittämiseen, uusien teknologisten ratkaisujen käyttäjälähtöiseen pilotointiin, sekä start-uppien ja liiketoiminnan kasvun tukemiseen.
Tämän hankkeen päätavoitteena on Smart Mobility -teemaan liittyvien Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan ja sen taustalla olevan innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja uusien yritysten perustamisen tukeminen. Hankkeen aikana tuodaan Smart Mobilityyn liittyvää liiketoimintapotentiaalia ja myös uusien palvelujen ja tuotteiden skaalautumismahdollisuuksia näkyviksi ja tuotetaan kohderyhmän yrityksille teemaan liittyvää, erikoistunutta tuki- ja testauspalvelua. Testauspalvelun kautta luodaan osallistuville yrityksille aitoja kaupunkiympäristöreferenssejä, jotka auttavat uusien palvelujen ja tuotteiden kaupallistamisessa. Lisäksi kohderyhmän yrityksille tarjotaan yhteiskehittämisen mallien kautta vahvistusta tuote- ja palveluinnovointiin sekä uusien yhteistyöverkostojen syntyyn, vahvistetaan yritysten teemaan liittyvää rahoitusosaamista ja kontakteja pääomasijoittajiin ja tuodaan vuoropuheluun mukaan niin kotimaisia kuin kansainvälisiä asiantuntijoita sekä eri viranomaistahoja. Näin tuetaan myös uusien yritysten syntyä. Hanke toimii aktiivisesti myös tulosten ja toiminnan julkaisijana ja tuottaa muun muassa osallistuvien yritysten kokemuskäsikirjan.
Hankkeen tuloksina saadaan uutta älykkään liikkumisen liiketoimintaa, uusia yrityksiä ja toimivia uusia yhteistyöverkostoja. Yritykset kehittävät uusia, alueita ja niiden asukkaita hyödyttäviä, älykkään liikkumisen ratkaisuja ja näin vaikuttavat myös kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumiseen. Hanke tukee vahvasti mm Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla -strategiaa vahvistamalla uusien teknologioiden hyödyntämistä, lisäämällä public-private yhteistyötä, ja edistämällä yritysten innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa. Hanke tukee selkeästi myös Uusimaa 2.0 ohjelman menestyvän ja vastuullisen yritystoiminnan painopistettä. Hanke toteutetaan Forum Virium Helsingin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsinki Business Hubin yhteistyönä, 1.7.2020 alkaen Forum Virium Helsingin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Hanke tukee myös Rakennerahasto-ohjelman horisontaalisia tavoitteita hyvin. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon on kiinnitetty erityistä huomiota: Hankkeen toimintojen suunnittelussa, tilaisuuksien järjestämisessä ja yritysosallistujien hankkimisessa, samoin kuin viestinnässä yleisesti, pyritään erityisesti huomioimaan naisnäkökulma. Paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen ja siihen liittyen aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ovat myös olellisessa osassa hanketta. Hankkeen päätavoite on nimenomaan uusien, teemaan liittyvien yritysten käynnistämisen tukeminen sekä olemassa olevien yritysten tukeminen uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Näin vahvistetaan ja monipuolistetaan olemassa olevaa elinkeinorakennetta, ja sitä suunnataan kasvavalle toimialalle. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa edistetään uusien älykkään liikkumisen palveluiden kehittämisen ja esimerkiksi niihin liittyvien uusien teknologioiden käyttöönoton edistämisen kautta. Kestävää liikkumista ja logistiikkaa edistetään lisäämällä yritystoimintaa ja palveluja älykkään liikkumisen teeman alle. Tällä pyritään pitkällä tähtäimellä sujuvoittamaan ruuhkautuvaa kaupunkikeskustojen liikennettä, vähentämään autojen, erityisesti polttomoottorikäyttöisten, määrää kaupunkialueella, lisäämään vähähiilisiä liikkumismuotoja, lisäämään palvelujen modulaarisuutta ja vahvistamaan eri liikkumiseen liittyvien toimijoiden yhteistyötä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat älykkään liikkumisen ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa tuottavat ja kehittävät uusmaalaiset pk-yritykset.
Osa näistä yrityksistä haetaan hankkeeseen aikaisempien ja käynnissä olevien älykkään liikkumisen kehittämishankkeiden verkostojen kautta, osa hankepartnereiden omien yritysverkostojen kautta, osa hankkeen kokeilujen kautta palveluhankintoina, ja osa hankkeen markkinoinnin ja viestinnän avulla. Uudellamaalla tulevaisuuden kestävän kaupunkiliikkumisen ratkaisuja toteuttavia yrityksiä sijaitsee pääkaupunkiseudun lisäksi nyt mm. Hangossa (Helkama), Porvoossa (Ensto, sähköautojen latausjärjestelmät) ja Hyvinkäällä (logistiikkaklusteri Limowa). Uudenmaan alueen kaupunkeja ja kehitysyhtiöitä käytetään parhaiden yritysten tunnistamiseen.
Osa kohderyhmästä on suoraan ns. Smart Mobility -teeman alla toimivia yrityksiä. Uutta liiketoimintaa tulevaisuuden kaupunkiliikenteessä on ajateltu löytyvän myös älykkäästä infrastruktuurista. Tämä tarkoittaa mm. sähköajoneuvojen lataukseen, autojen väliseen langattomaan viestintään (IoT, C-ITS, 5G), sekä liikenteen ja ilmanlaadun sensoriikkaan liittyviä yrityksiä. Näin ollen osa kohdeyrityksistä on esim sensoriyrityksiä, 5G-yrityksiä ja infra-yrityksiä.
Hankkeeseen on jo sitoutunut yrityksenä mm. Sensible4, joka on mukana myös yhteiskehittäjänä muun muassa automaattiajamiseen liittyvissä teemoissa. Lisäksi mukaan yhteiskehittäjänä on tulossa esimerkiksi CoreOrient Oy, ja alustavasti mm. Helsingin Taksi Oy, Suunto Oy, Vaisala Oy, sekä esimerkiksi Kyyti Oy.
Välillisesti hanke hyödyttää muissa maakunnissa toimivia, Smart Mobility-teemaan liittyviä pk-yrityksiä uusien oppien ja verkostojen kautta. Hanke hyödyttää välillisesti myös Uudenmaan maakunnan kuntia ja vastaavien ongelmien kanssa painivia muitakin alueita, joissa älykkäät liikkumisen ratkaisut nähdään keskeisinä työkaluina esimerkiksi kalliiden infrarakentamisten vaihtoehtona sekä kasvavien liikenneongelmien helpottajana. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut tämän hankkeen kohderyhmäyritysten liiketoimintaan liittyvät yritykset, kuten esimerkiksi ohjelmistotuottajat. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös yritysten kehittämistoiminnan rahoittajat. Välillisenä kohderyhmänä ovat lisäksi kuntien asukkaat, matkailijat ja työmatkaliikkujat, joille luodaan parempia tulevaisuuden liikkumisen palveluita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 458 664
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 426 516
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 655 236
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 613 931
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Nurmijärvi, Askola, Karkkila, Loviisa, Vihti, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Kirkkonummi, Porvoo, Espoo, Myrskylä, Pornainen, Pukkila, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Lapinjärvi, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Kauniainen, Raasepori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15, joihin työllistyvät naiset 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3.60, joihin työllistyvät naiset 0.10
Suunniteltu: 15, joista naisten perustamia 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 7 |
| Hanke tähtää uuteen ekologisempaan ja resurssitehokkaaseen liikkumiseen sekä sitä kehittävien toimijoiden toiminnan tukemiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 7 |
| Uusien palveluiden kehittämisessä ja liikeideoiden sparrauksessa huomioidaan erityisesti vähähiiliset ja päästöttömyyttä edistävät mallit. Näin tuetaan myös kansallisia ja alueen ilmastotavoitteita. Vaikutus on pääasiassa välillinen ja näkyy vähitellen tuotteiden ja palveluiden kaupalliseen toimintaan siirtymisen jälkeen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 8 |
| Sähköinen liikkuminen edistää luonteeltaan alueen liikkumisen haittoja näin ollen luoden paremmat mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 8 |
| Sähkökäyttöisten ajoneuvojen ympäristövaikutus on perinteisiä polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja huomattavasti kevyempi. Lähipäästöt (pienhiukkaset, haitalliset oksidit jne.) puuttuvat käytännössä kokonaan, ja öljy- tai polttoainevuotojen riski on minimaalinen verrattuna vanhempaan teknologiaan. Projektin tavoitteisiin kuuluvilla ratkaisuilla minimoidaan entisestään operoinnista aiheutuvia ympäristöpäästöjä takaamalla ajoneuvojen huolto ja ylläpito asianmukaisin menetelmin asianmukaisissa tiloissa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta kohdentuu lähinnä kaupunkialueille, joten Natura-ohjelma ei suoraan liity hankkeen toimintaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 4 |
| Hankkeessa ei erityisesti painoteta materiaalit ja jätteet -teemaa, sillä suurin osa kehitettävistä palveluista ja liiketoiminnasta on aineetonta. Toisaalta pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna uusien palvelujen käynnistyminen voi edesauttaa materiaalihävikkien vähenemistä ja jätteiden määrän vähenemistä.Metropolia Ammattikorkeakoulun Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymän tietotaito kiertotaloudesta voidaan tuoda osaksi projektia, mikäli hankkeen aikana havaitaan esimerkiksi materiaali- tai jätevirtoja, joihin kiertotalousajattelumallia voitaisiin soveltaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 6 |
| Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on oleellista uusien liikkumisen palvelujen kehittämisessä ja teema huomioidaan hankkeen aikana. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Liikenneala on suuressa muutoksessa ja älykkään liikkumisen palvelujen kehittäminen tulee laajenemaan. Uusilla liikkumispalveluilla ja niiden tukipalveluilla on myös erittäin suuri kaupallinen potentiaali niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Hankkeen päätavoite on uusien, teemaan liittyvien yritysten käynnistämisen tukeminen sekä olemassa olevien yritysten tukeminen uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Näin vahvistetaan ja monipuolistetaan olemassa olevaa elinkeinorakennetta, ja sitä suunnataan kasvavalle toimialalle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 10 |
| Niin uusien älykkään liikkumisen palveluiden kehittäminen kuin esimerkiksi niihin liittyvien uusien teknologioiden käyttöönotto edistävät aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä yritystoimintaa ja palveluja älykkään liikkumisen teeman alle. Tällä pyritään myös sujuvoittamaan ruuhkautuvaa kaupunkikeskustojen liikennettä, vähentämään autojen, erityisesti polttomoottorikäyttöisten, määrää kaupunkialueella, lisäämään vähähiilisiä liikkumismuotoja, lisäämään palvelujen modulaarisuutta ja vahvistamaan eri liikkumiseen liittyvien toimijoiden yhteistyötä monimuotoisten yhteiskehittämisen mallien kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Kehitettävien palvelujen kautta asukkaiden hyvinvointia parannetaan (mm. päästöttömyyden edistäminen, ajan säästö). Samalla hyvinvointia tuetaan uuden liiketoiminnan syntymisen ja sitä kautta uusien työpaikkojen kautta. Uusien älykkään liikkumisen palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä huomioidaan myös loppukäyttäjien sosiaalinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen aikana huomioidaan (ks. 13.1) naisten vähäinen määrä niin liikennealalla kuin uusien yritysten perustajinakin. Hankkeen aikana pyritään edistämään eri toimin sekä naisten osallistumista (kohderyhmä), että sukupuolinäkökulmien huomioimista uusien palvelujen kehittämisessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Kohderyhmän yrityksiä kannustetaan ja autetaan huomioimaan yhdenvertaisuusteemat uusien palvelujen kehittämisessä. Tämä liittyy niin erilaisessa sosiaalisessa asemassa olevien loppukäyttäjien mahdollisuuksiin ja hyötyihin uusien palvelujen käyttöönotossa kuin yhtä lailla ei suomea äidinkielenään puhuvien mahdollisuuksiin hyödyntää uusia palveluja. Lisäksi hanke tuottaa päämateriaalinsa myös englanninkielellä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Ympäristöosaaminen on oleellista uusien palvelujen kehittämisessä. Alkavia ja toimintaa laajentavia yrittäjiä autetaan ympäristönäkökulmien havaitsemisessa ja huomioimisessa. | ||
Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeessa vauhditettiin Uudenmaan alueen pk-yritysten kasvua älykkään liikkumisen alalla. Erityisesti yritykset saivat apuja uusien ratkaisujen kokeiluun aidossa kaupunkiympäristössä. Tapahtumia ja yhteistyötä varten oltiin mukana perustamassa älykaupunkitoimijoiden yhteistä Urban3-tilaa ja yhteisöä Maria 01 -startup-kampuksen yhteyteen. Lisäksi yritykset saivat opiskelijayhteistyötä Metropolian kanssa, näkyvyyttä viestinnässä ja kansainvälisissä tilaisuuksissa sekä yhteyksiä mahdollisiin testikäyttäjiin ja asiakkaisiin.
Hankkeen myötä kehitetyt tai kokeillut uudenlaiset teknologiat ja liiketoiminnat olivat
- Callboats, kutsupohjainen sähköveneliikenne (operoija Matson Oy, valmistaja Oy Mente Marine Ab); kokeilu v. 2020 Vartiosaareen, josta yli 7000 matkustajaa, referenssi kansainväliseen myyntiin ja oppeja uuden veneen valmistukseen; isomman veneen kokeilu v. 2021 Merisatamanrannan edustan saariin
- nastarenkaiden tunnistaminen liikennevirrasta piezosähkökaapeleilla ja ratkaisulle asiakas ja asennus kahteen kohteeseen Helsingissä (Innofreaks Oy)
- älykkään liikkumisen palvelukeskus (Rolan Oy) ja sen toteuttamiseen konttiratkaisu (CoReorient Oy)
- ajoneuvojen ja infrastruktuurin välinen kommunikaatio C-ITS (Vediafi Oy)
- kulkureittien kulumisen mittaus ja asiakas ulkoilusaarikohteeseen Helsingissä (Zero Gravity Oy)
- uudenlaisen sähköautolatauspalvelun kokeilu Maria 01:lle (Digitouch Group Oy)
Metropolia teki yritys-oppilaitos-yhteistyötä viiden yrityksen kanssa, neljä MINNO-innovaatioprojektia ja kaksi sovelluskehitysprojektia.
Uusia työpaikkoja hankkeeseen osallistuneisiin pk-yrityksiin hankkeen toiminnalla luotiin jo hankkeen aikana 3,6 henkilötyövuotta.
Hankkeessa kansainvälisiä verkostoja älyliikenteen testialustoihin luotiin Forum Virium Helsingin osalta Alankomaihin, Iso-Britanniaan ja Itävaltaan sekä Helsinki Business Hubin osalta Ruotsiin, Norjaan, Israeliin, USA:han ja Singaporeen.
Naisten osuutta älyliikennealalla pyrittiin lisäämällä naisverkostoyhteistyöllä ja tapahtumilla. Erilaisten vähemmistöjen ja ylipäänsä kaikenlaisten ihmisten tarpeiden tuominen (inklusiivisuus) tuotiin toimialalle Älyliikenne kuuluu kaikille -tapahtumilla.
Kadunvarsien älyinfraan kehitettiin hankkeessa “plug’n’play”-ratkaisu, jolla saa helposti sähköt ja asennuspaikan lyhyille kokeiluille. Helsingin kaupunki hankki ratkaisun käyttöönsä hankkeessa saatujen hyvien kokemusten myötä.
Ajoneuvojen ja infrastruktuurin välistä kommunikaatiota (C-ITS, mahdollistaa mm. laajamittaista autonomista ajamista ym.) kokeiltiin hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa kaupallisilla laitteilla ja tarjottiin hankkeen yrityksille mahdollisuus sitä kokeilla. Teknologian havaittiin kuitenkin olevan vielä sen verran keskeneräinen, ettei siitä ollut vielä tässä kehitysvaiheessa hyötyä kaupungille tai hankkeen yrityksille.
Älykaupunkitoimijoille luotiin vuonna 2020 yhteinen tapahtuma- ja yhteistyötila Urban3 startup-kampus Maria 01:lle, yhdessä Jätkäsaari Mobility Lab -hankkeen ja KIRA-InnoHub ry:n kanssa. Tätä ennen vuonna 2019 Maria 01:llä pidettiin älyliikenteen demokonttia ja järjestettiin lukuisia vierailuja, tapahtumia, älyliikenneratkaisujen kokeiluja ja alan toimijoiden kohtaamisia. Kaikille avoimia ammattilaistapahtumia hankkeessa järjestettiin 17, osallistujamäärä yhteensä 850 henkeä.