Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74087

Hankkeen nimi: Raideliikenteen sujuvuuden parantaminen satama-alueella

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Henttu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.henttu(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8522

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen raideliikenteessä on meneillään suuria muutoksia. Suomen sisäinen tavaraliikenne on vapautettu kilpailulle vuonna 2007, ja Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne vapautettiin kilpailulle vuoden 2016 joulukuussa, kun uusi rautatiesopimus solmittiin maiden välillä. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avautumiseen velvoittaa joulukuussa 2016 hyväksytty EU:n neljännen rautatiepaketin täytäntöönpano. Rautateiden henkilöliikennepalvelut tullaan avaamaan kilpailulle vaiheittain. Uusi kilpailutilanne avaa mahdollisuuksia uusille toimijoille ja palveluille.

Kymenlaakso on erittäin keskeisessä asemassa logistiikan keskittymisen suhteen. Kouvola on Suomen ainut TEN-T -ydinverkoston sisämaan terminaali (Kouvola RRT, eli Rail Road Terminal), ja HaminaKotkan satama on yksi neljästä Suomen satamasta, jotka kuuluvat samaan verkostoon. Kouvolan ja Kiinan välillä on käynnistynyt säännöllinen rahtijunayhteys, jonka kasvu voi vaikuttaa myös sataman rahtivirtojen kasvuun ja raideliikenteen sekä yleisesti rahtiliikenteen lisääntymiseen HaminaKotkan satamassa. Myös Kotkan biojalostamon mahdollinen toteutuminen lisäisi rahtiliikennettä sataman alueella ja sataman raide- sekä maantieliikenteen kasvu voi tuoda esille uusia pullonkauloja sataman liikennöintiin.

Yhtenä tunnistettuna ongelmana on yksityisraiteilla sekä yksityisraiteiden ja valtion rataverkon rajapinnassa tapahtuvan raideliikenteen sujuvuus monitoimijaympäristössä. Konkreettisena esimerkkinä tästä on satamien ratapihoilla raideliikenteen priorisointi ja raidekapasiteetin käyttöön liittyvät käytännöt raiteistojen omistajien, haltijoiden sekä eri raideliikenteen toimijoiden kesken. Lisäksi raideliikenteeseen liittyvän kommunikoinnin ja turvallisen liikkumisen yhteensovittaminen eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien kautta voi muodostua haasteeksi liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle liikennemäärien sekä liikennettä harjoittavien toimijoiden määrän kasvaessa.

Tässä hankkeessa keskitytään HaminaKotkan sataman raideliikenteen kehittämiseen ottaen huomioon myös rajapinnat valtion rataverkon kanssa. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan toimintamalli raideliikenteen yhteensovittamiselle ja kommunikoinnille eri toimijoiden kesken. Tarkoituksena on kehittää yhteinen toimintamalli ja tapa kommunikoida sataman monitoimijaympäristön yksityisraiteilla operoivien toimijoiden välillä sekä yhtenäinen ja selkeä toimintatapa valtion rataverkon haltijan kanssa. Toimintamallin avulla satama-alueen liikenteen sujuvuus paranee ja raiteistojen käyttö selkeytyy, minkä ansiosta raiteiden kapasiteettia voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi. Toimintamallista on erityistä hyötyä pk-yrityksille, koska pk-yrityksillä usein on rajallisesti resursseja panostaa esimerkiksi toimintojen kehittämiseen.

Hankkeen aikana luotu ja toimijoiden kesken yhteisesti hyväksytty toimintamalli parantaa raideliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sataman raiteistoilla ja yritykset voivat kohdentaa resurssejaan tehokkaammin omaan ydinosaamiseensa. Toimintamallista syntyvä hyöty mahdollistaa raiteistojen tehokkaamman käytön kautta kuljetettavien vaunumäärien kasvun turvallisesti ja vapauttaa resursseja yrityksen kasvuun sekä vientiin. Toimenpidemalli myös parantaa uusien yritysten markkinoilletulon mahdollisuuksia yhteinäisen toimintamallin ja toimintaympäristön sekä vastuiden selkeiden kuvausten kautta. Lisäksi pyritään kehittämään valtion rataverkon ja sataman raiteiden rajapintojen välillä tapahtuvan raideliikenteen sujuvuutta sekä liikenteeseen liittyvää informaatiovirran hyödynnettävyyttä.

Hanke edistää ensisijaisesti HaminaKotkan sataman raideliikenteen toimintaa ja tehokkuutta. Raideliikenteen määrän lisääntyessä mahdollisten pullonkaulojen ja liikenteen sujuvuuden esteiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy edistää vähähiilisen kuljetumuodon kiinnostavuutta. Raideliikenne on Suomessa tuotetuilla energialähteillä vain vähän ympäristöä kuormittava kuljetusmuoto. Hankkeen jälkeen toimintamallia ja pilotoituja käytäntöjä voidaan soveltaa myös muihin kohteisiin, kuten muihin satamiin ja sisämaan ratapihattoimintoihin (esim. Kouvolan ratapiha) ja sitä kautta edesauttaa raideliikenteen sujuvuutta monitoimijaympäristössä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat rautatieoperaattorit ja satama-alueen raideverkostoa käyttävät toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat HaminaKotkan satama, mutta myös muut satamat projektin edetessä tai mahdollisessa jatkohankkeessa, jossa levitetään tämän hankkeen tuloksia ja uusia käytäntöjä muihin Suomen satamiin. Lisäksi satamissa ja satamien läheisyydessä toimivat toimijat, jotka eivät käytä raideliikennettä. Kohderyhmiin kuuluvat myös satamien kanssa raideyhteydessä olevien kaupunkien terminaalit (esim. Kouvola RRT).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 90 725

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 83 694

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 129 608

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 607

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rautatieliiketoiminnan työpaikat ovat miesvoittoisia (naisia 18 %). Perustuu VRYhtymän vuositilastoihin 2015. Naiset työllistyvät tiettyihin sektoreihin kuten matkustajaliikenteen lipunmyynti- ja ravintolapalveluihin. Ratatekniikka, kuljetukset, turvallisuus ja suunnittelupuolen työpaikat ovat pääosin miesvaltaisia, vaikka mitään rajoituksia sukupuolten välillä ei olekaan. Hanke ei varsinaisesti ole tasa-arvohanke, mutta rautatieliiketoiminnan älykkyyden lisääminen, digitalisointi, uudet automaattiset ja tekniset laitteistot turvallisuus ja suunnittelupuolella mahdollistavat naisten entistä suuremman sijoittumisen alan työpaikkoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet tullaan kohdistamaan tasapuolisesti. Hankkeessa kehitettävät tuotteet helpottavat naisten työllistymistä alalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Kuitenkin hankkeella voidaan mahdollistaa ja edistää naisten suurempi kiinnostus rautatieliikenteen uudenlaisiin tehtäviin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa pyritään kehittämään erityisesti raideliikenteen tehokkuutta, mikä lisää raideliikenteen käytön mahdollisuuksia. Raideliikenne on luonnonvarojen käytön kestävyyden kannalta hyvä kuljetusmuoto. Suomessa raideliikenteessä käytetty sähkö on pääosin vesivoimalla tuotettua, mikä entisestään lisää kestävyyttä. Satama-alueella käytetään lähinnä diesel-veturia, mutta senkin ympäristöhaittojen määrä on pienempi kuin kumimpyöräliikenteessä suuremman kuljetustehokkuuden takia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 1
Hankkeessa pyritään kehittämään erityisesti raideliikenteen tehokkuutta, mikä lisää raideliikenteen käytön mahdollisuuksia. Raideliikenne on luonnonvarojen käytön kestävyyden kannalta hyvä kuljetusmuoto. Suomessa raideliikenteessä käytetty sähkö on pääosin vesivoimalla tuotettua, mikä entisestään lisää kestävyyttä. Satama-alueella käytetään lähinnä diesel-veturia, mutta senkin ympäristöhaittojen määrä on pienempi kuin kumimpyöräliikenteessä suuremman kuljetustehokkuuden takia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 1
Hankkeessa pyritään kehittämään erityisesti raideliikenteen tehokkuutta, mikä lisää raideliikenteen käytön mahdollisuuksia. Raideliikenne on luonnonvarojen käytön kestävyyden kannalta hyvä kuljetusmuoto. Suomessa raideliikenteessä käytetty sähkö on pääosin vesivoimalla tuotettua, mikä entisestään lisää kestävyyttä. Satama-alueella käytetään lähinnä diesel-veturia, mutta senkin ympäristöhaittojen määrä on pienempi kuin kumimpyöräliikenteessä suuremman kuljetustehokkuuden takia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Suomessa sähkövetureiden käyttö on korkealla asteella. Sähkö tuotetaan pääasiallisesti vesivoimalla, eli uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy, jos raideliikenteen käyttö lisääntyy.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeessa pyritään parantamaan eritoten pk-yritysten toimintaedellytyksiä raideverkostossa. Tämä tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Tämä hanke on täysin liikkumiseen ja logistiikkaan keskittyvä hanke. Jos hanke onnistuu, tehostuu raideliikenteen käyttö erityisesti HaminaKotkan satamassa sekä sen välittömässä läheisyydessä (esim. HaminaKotka-Kouvola-Vainikkala -välillä).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Hankkeen avulla logistinen osaaminen alueella lisääntyy. On myös mahdollista, että kilpailun lisääntymisen vuoksi alalle syntyy uusia työpaikkoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 1 2
Raideliikenteen ympäristön kuormitus on useimmiten pienempi jos sitä verrataan kumipyöräliikenteeseen. Tämän tietoisuuden lisääminen kehittää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomen raideliikenteessä on meneillään suuria muutoksia. Suomen sisäinen tavaraliikenne sekä Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on vapautettu kilpailulle. Uusia yrittäjiä on tulossa käyttämään olemassa olevaa verkostoa. Sataman raide- sekä maantieliikenteen kasvu voi tuoda esille uusia pullonkauloja sataman liikennöintiin.
Yhtenä tunnistettuna ongelmana on yksityisraiteilla sekä yksityisraiteiden ja valtion rataverkon rajapinnassa tapahtuvan raideliikenteen sujuvuus monitoimijaympäristössä. Konkreettisena esimerkkinä tästä on satamien ratapihoilla raideliikenteen priorisointi ja raidekapasiteetin käyttöön liittyvät käytännöt raiteistojen omistajien, haltijoiden sekä eri raideliikenteen toimijoiden kesken. Lisäksi raideliikenteeseen liittyvän kommunikoinnin ja turvallisen liikkumisen yhteensovittaminen eri toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien kautta voi muodostua haasteeksi liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle liikennemäärien sekä liikennettä harjoittavien toimijoiden määrän kasvaessa.
Hankkeessa keskityttiin HaminaKotkan sataman raideliikenteen kehittämiseen ottaen huomioon myös rajapinnat valtion rataverkon kanssa. Hankkeen aikana oli tarkoitus kehittää ja pilotoida toimintamallia raideliikenteen yhteensovittamiselle ja kommunikoinnille eri toimijoiden kesken. Toimintamallin avulla oli tarkoitus parantaa satama-alueen liikenteen sujuvuutta ja raiteistojen käyttöä.
Projektissa haastateltiin kaiken kaikkiaan yli neljääkymmentä asiantuntijaa eri organisaatioissa, niin kirjoituspöydän takana kuin kentällä. Yhteistä kaikille haastateltaville oli, että he pitivät hanketta haasteellisena perustuen pitkään historiaan ja toimintamallien juurtumiseen toimintojen perustaksi.
Kommunikointi satama-alueella tapahtuu nykyisin mm. Virve-puhelimilla (viranomaisverkko) ja kännyköillä. Tabletit ovat myös käytössä. Kenttähenkilöstön toiveena on, että mukana kannettavien laitteiden määrään ei tulisi lisäystä vaan kehitysideat tulisi rajata hyödyntämään olemassa olevaa kalustoa.
Laajentaaksemme ideapankkia järjestimme laajan opiskelijoille suunnatun kilpailun hyvien kehitysehdotusten etsimiseksi. Kilpailu tuotti 14 hyväksi todettua ehdotusta ja HaminaKotkan sataman asiantuntijoista koostuva raati valitsi niistä yhden palkittavaksi. Kaikki ehdotukset sisälsivät kehityskelpoisia ideoita ja niistä jatkojalostetaan vaihtoehtoisia konsepteja edelleen pohdittavaksi.
Kävimme myös tutustumassa Göteborgin sataman ratkaisuihin. Ruotsissa rautatieliikenne on avattu kilpailulle jo vuonna 1995. Kilpailun lisääntyminen yhdistettynä Göteborgin sataman kasvaneeseen konttijunaliikenteeseen on lisännyt rautatieliikenteen osuutta koko maan rahtikuljetuksista. Göteborgin satamaa voidaan pitää edelläkävijänä toimintalinjausten kehittämisen osalta, sillä se on kehittänyt ruotsinlaajuisen konttikuljetuksiin erikoistuneen rahtiliikenteen ja kuivasatamien verkoston. Noin 10 vuotta sitten satamalla oli vastaava kommunikointiongelma kuin HaminaKotkan satamalla. Liian moni operaattori työskenteli sataman alueella ilman standardoituja jaettuja järjestelmiä, mikä aiheutti tiedon “mustia aukkoja” luoden riskejä turvallisuudelle ja haittaa tehokkuudelle. Sataman vaihtotyöt kilpailutettiin, jolloin päädyttiin yhden vaihtotyöoperaattorin malliin ja kilpailutuksen voittaja on vastannut sataman vaihtotöistä kilpailutuksen voitosta saakka. Yhden yrityksen hoitaessa satamalle tärkeää toimintoa, on se mahdollistanut turvalliset ja tehokkaat toiminnot ympäri vuoden. Lisäksi koko sataman toimintaa on onnistuttu kehittämään yhteistyössä vaihtotyöoperaattorin kanssa, kun heidän resurssinsa eivät ole kuluneet kilpailuasetelman ylläpitämiseen.

Hanke päätyi ehdotukseen, jossa satamassa nykyisin käytössä olevia Virve-puheryhmiä laajennettaisiin koskemaan kaikkia satama-alueen toimijoita käytäntöön sopivalla tavalla. Tämän toteuttaminen helpottuu, kun Virve-toiminta siirtyy applikaatiomaailmaan eli se voidaan jatkossa ladata tavalliseen älypuhelimeen. Ehdotuksen kustannusvaikutukset olisivat siten hyvin pienet myös tilapäisesti sataman alueella toimiville tahoille.

Tämän lisäksi ehdotetaan Göteborgin sataman uuden kilpailutuksen seuraamista ja harkitsemaan sen sopivuutta myös HaminaKotkan toimintaan.

Kolmanneksi jätetään kilpailun tuloksena tulleet ehdotukset edelleen harkittavaksi HaminaKotkan Satamalle.