Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74089

Hankkeen nimi: KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava teollisuus ja IoT-palvelut)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Stenfors

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.stenfors(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 3550537

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson maakuntaohjelmat nostavat digitalisaation, valmistavan teollisuuden uudistumisen sekä kyberturvallisuuden tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava teollisuus ja IoT-palvelut) keskittyy digitaalisuuden valmistavalle teollisuudelle tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja tuoteturvallisuutta vaarantaviin kyberturvallisuusuhkiin. Lähtökohtana on EU-tason säädösvalmistelu, jolla pk-teollisuuden kyberturvallisuutta ja -luotettavuutta pyritään parantamaan ja varmistamaan, sekä yritysten ilmoittamat kyberturvallisuuden testaustarpeet.

Hankkeessa kehitetään alueelliset innovaatioalustat, jotka sisältävät IoT-kyberturvallisuuslaboratorioiden toiminnot, prosessit sekä liitynnät hankkeen ulkopuolisiin toimijoihin. Innovaatioalustojenn fokuksessa on valmistava teollisuus sekä tietoturvalliset IoT-laitteet osana palvelutuotantoa. Tavoitteena on luoda ekosysteemi, joka kykenee tukemaan pk-yritysten IoT-liiketoiminnan kehittämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat valmistavan teollisuuden yritykset, ja erityisesti pk-yritykset. Kohderyhmänä ovat myös IoT-liiketoimintaa kehittävät yritykset, sekä erityisesti pk-yritykset.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kehittämisorganisaatiot.

Myös muut tutkimusorganisaatiot ovat kohderyhmänä ja yhteistyötä tehdään koko hankkeen ajan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueiden oppilaitosten opiskelijat sekä tapahtumiin osallistuvat organisaatiot. Kohderyhmään kuuluvat myös kansalliset IoT-laitteita tai palveluita kehittävät organisaatiot sekä sertifiointi- ja standardointityöhön osallistuvat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 621 409

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 579 115

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 887 727

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 827 306

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon, Vakka-Suomen, Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Pyhtää, Salo, Turku, Hamina, Kotka, Raisio, Uusikaupunki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty alustava toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Hankkeeseen valtavirtaistetaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategiaa, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen sisällytetään kaikkeen toimintaan. Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Toimintaympäristö on miesvaltainen, mutta naisten osuutta pyritään kasvattamaan. Forbesin tutkimuksen mukaan kyberturvallisuus-alalla työskentelevistä henkilöistä naisia on vain 20% vuonna 2019. Muutoksen tarve on todettu ja siihen panostetaan erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminnan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvoon liittyvän näkökulman säilyttämisestä hankkeen kehittämistoimiin ja tuotoksiin. Kokouksien, työpajojen ja muiden kohtaamisfoorumien toteutuksessa huolehditaan siitä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma säilyy hankkeen ajan ja sitä edistetään. European Cyber Security Organisation (ECSO)- keskeisenä tavoitteena on lisätä naisten osallisuutta kyberturvallisuuden toimialalla. Women4Cyber - hankkeen tavoitteena on naisten osallisuuden lisääminen sekä ongelman tiedostaminen ja muutoksen edistäminen perinteisesti miesvaltaisella alalla. Kybervaliot-hanke tekee yhteistyötä, verkostoituu ja huomioi omassa toiminnassaan Women4Cyber -yhteisön toimenpiteet ja suositukset. https://ecs-org.eu/working-groups/news/women4cyber
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikissa hankkeen toimenpiteissä mahdolliset sukupuolten väliset erot ja haasteet eri toimijoiden työssä. Sukupuolinäkökulma on integroitu hankkeen käytännön toimintaan ja naisten osuutta asiantuntijoina hankkeen tapahtumissa pyritään lisäämään aktiivisesti. Hankkeen aikana tutustumme kyberturvallisuuden tutkimuksiin, joissa tutkijoina myös naisia ja edistämme tietoisuutta näistä tutkimuksista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke pyrkii kasvattamaan tuotteen elinkaareen pituutta, mikä vähentää luonnonvarojen käyttöä. Salon laboratoriossa otettu käyttöön kierrätetyt ja käytetyt huonekalut toimiston sisutuksessa sekä työasemien rakentamisessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
IoT-laitteiden kyberturvallisuuden testaamisessa kehitetään etätestausmenetelmiä. Tämä säästää ympäristöä, kun testaus voidaan suorittaa etänä kahden laboratorion välillä - Salo-Kotka.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanketoiminnassa huomioidaan kestävä kehitys ja suositaan vähähiilisyyttä edistäviä menetelmiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeessa on keskusteltu yhteistyömahdollisuuksista Saloon rakennettavan Lounavoima- ekovoimalaitoksen kanssa. Ekovoimalaitos laskee energiantuotannon ja jätteenkuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä. Kyberurvallisuudella voiaan estää toimintaa haittaavat uhat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanketoiminnassa huomioidaan kestävä kehitys ja suositaan vähähiilisyyttä edistäviä menetelmiä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Hanke pyrkii kasvattamaan tuotteen elinkaareen pituutta, mikä vähentää jätteiden määrää. Hankkeessa panostetaan myös materiaalien hyötykäyttöön sekä enrgiatehokkuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeessa pyritään edistämään ympäristöystävällisiä menetelmiä ja huomioida se kaikessa toiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke lisää merkittävästi paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukykyä ja resilienssiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen kyberturvallisuuden alalla.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Etätestausmenetelmien kehittäminen edistää ympäristöystävällisesti yhteistyötä ja lisää energiatehokkuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Toiminnan keskittäminen Saloon ja Kotkaan lisää alueellista elinvoimaisuutta ja sitä kautta myös hyvinvointia. Salon kaupungin kasvun yksi painopistealueista on kyberturvallisuus
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeessa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikissa hankkeen toimenpiteissä mahdolliset sukupuolten väliset erot ja haasteet eri toimijoiden työssä. Tasa-arvon edistäminen ei ole kuitenkaan hankkeen päätavoite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuutta edistämällä, esim. koulutuksen ja tiedottamisen avulla, se lisää koko yhteiskunnan yhdenvertaisuutta. Hankkeen tarjoamiin seminaareihin on kaikkien mahdollista osallistua ilman kustannuksia.
Kulttuuriympäristö 1 1
Salon kyberturvallisuuslaboratorio on perustettu nykyiselle IoT campukselle, entiselle Nokian tehtaalle. Tehdas- ja konttoritilat on otettu uudestaan käyttöön, vanhaa hyödyntäen ja arvostaen. Erinomaisten liikenneyhteyksien varrelle.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hakkeen toiminnassa huomioidaan ja pyritään edistämään ympäristöystävällisiä menetelmiä. Kiertotalous ei ole vain materiaalien uudelleenkäyttöä, vaan kokonaisvaltainen tapa jäsentää liiketoimintaa. Kiertotalouden kautta voidaan paitsi rakentaa kestävää tulevaisuutta, myös saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson maakuntaohjelmat nostavat digitalisaation, valmistavan teollisuuden
uudistumisen sekä kyberturvallisuuden tärkeimpien tavoitteiden joukkoon.

KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava teollisuus ja IoT-palvelut) keskittyi digitaalisuuden valmistavalle teollisuudelle tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja tuoteturvallisuutta vaarantaviin kyberturvallisuusuhkiin. Lähtökohtana oli EU-tason säädösvalmistelu, jolla pk-teollisuuden kyberturvallisuutta ja -luotettavuutta pyritään parantamaan ja varmistamaan, sekä yritysten ilmoittamat kyberturvallisuuden testaustarpeet.

Hankkeessa pyrittiin kokonaisvaltaisesti kartoittamaan yritysten tietoturvaa uhkaavia tekijöitä testaamalla yritysten IoT-laitteita. Testattavien laitteiden ja sovellusten kirjo on ollut moninainen ja prosessin eteneminen tapauskohtaista, mutta tavallisesti siihen kuuluvat suunnittelu, testaus ja raportointi. Mitä monimutkaisempi laite, sitä enemmän testaus on vienyt aikaa.

Hankkeessa kehitettiin alueelliset innovaatioalustat, jotka sisältävät IoT-kyberturvallisuuslaboratorioiden toiminnot, prosessit sekä liitynnät hankkeen ulkopuolisiin toimijoihin. Innovaatioalustojen fokuksessa on valmistava teollisuus sekä tietoturvalliset IoT-laitteet osana palvelutuotantoa.

Tavoitteena oli luoda ekosysteemi, joka kykenee tukemaan pk-yritysten IoT-liiketoiminnan kehittämistä. Tavoite saavutettiin huolimatta pandemian aiheuttamista haasteita etenkin hankkeen viimeiselle toimintavuodelle. Kyberturvallisuuslaboratoriot ovat toiminnassa ja tarjoavat hankkeessa kehitetyllä mallilla palveluitaan alueidensa yrityksille.