Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74091

Hankkeen nimi: Pienjätelogistiikka sairaalaympäristössä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jonne Holmén

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jonne.holmen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8403

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Automaatio ja robotiikka sekä IoT (Internet of Things) tuovat täysin uusia mahdollisuuksia hoitoon, hoitotyöhön ja eri toimintoihin sairaalaympäristössä niin myös sairaalan pienjätelogistiikkaan. Aiempien tutkimusten mukaan 30 % hoitohenkilöstön työajasta kuluu muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Osa tästä on pienjätelogistiikkaan liittyviä toimintoja. Tämän hankkeen tarkoituksena on suunnitella, pilotoida ja tuottaa sairaalaympäristöissä syntyvien pienten jätejakeiden automatisoitu logistiikkajärjestelmä. Logistiikan tehostumisen ohella tämä mahdollistaa sairaalajätteen turvallisen säilytyksen, kuljetuksen ja kierrätyksen sekä hoitohenkilöstön keskittymisen asiakastyöhön.

Tämä hanke vastaa ja tukee Kymenlaakson RIS3 älykkään erikoistumisen strategian; logistiikka ja digitalisaatio kärkien rajapinnalla olevia tavoitteita, lisää turvallisuutta ja älylogistiikkaa sekä digitaalisten sovellusten käyttöä sairaalan pienjätelogistiikassa. Uudenmaan alueellisen RIS3 -strategian keskiössä ovat teollisuuden digitaalinen uudistuminen, logistiikka, robotiikka, IoT sekä terveyden ja hyvinvoinnin alueella terveydenhuollon ratkaisut, prosessit, teknologiat ja palvelut. Tällä hankkeella tavoitellaan sekä Kymenlaakson että Uudenmaan RIS3 -strategioiden keskeisiä päämääriä ja niiden toteutumista.
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä Carealla on meneillään mittava sairaalahanke. Jätelogistiikka tulee olemaan yksi tärkeimpiä toimintojen tukipilareita niin rakennusaikana kuin uusien yksiköiden toimintojen käynnistyessä. Uudenmaan alueelta mukana hankkeessa on yksityinen sairaala, Pohjola Sairaala ja sen kirurginen yksikkö Helsingissä. Näin hankkeessa voidaan tarkastella sekä julkisen että yksityisen (public-private partnership) sairaalan pienjätelogistiikan kehittämistä ja jakaa kokeilun tuloksia.

Hankkeen aikana toteutetaan kaksi ylimaakunnallista pilotti –hanketta sairaalaympäristössä: Kymenalueella Carea sekä pääkaupunkiseudulla Pohjola Sairaala. Sairaalat pyrkivät kestäviin ja nykyaikaisiin logistisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat jätteen resurssitehokkaan ja turvallisen varastoinnin ja käsittelyn. Pilotit toteutetaan vaiheittain, jolloin toimintamallien ja –tapojen kautta saatava 1. pilotin käyttäjäkokemus ja -tietous robotiikan sekä IoT:n soveltamisessa sairaalaympäristössä voidaan hyödyntää 2. pilotin aikana. Näiden kahden pilot – hankkeen aikana saatavia tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin muiden vastaavan tyyppistä pienjätelogistiikka –ratkaisuja suunnittelevissa sairaalayksiköissä. Hankkeen tuloksista ja sen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti myös laajemmin alan toimijoille esimerkiksi avoimilla aamukahvitilaisuuksilla / työpajoilla, julkaisuilla sekä aktiivisesti ja säännöllisesti valittuja sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Hankkeelle tehdään omat www.sivut, twittertili ja hankkeen etenemisestä pidetään myös blogia.

Hanke tukee Kymenlaakson ja Uudenmaan RIS3 -strategiaa sekä valtion viranomaisten strategioita digitalisaatiosta ja robotiikasta. Projektin toteuttaa konsortio, jossa tutkimuksellisen osuuden toteuttaa XAMK ja Laurea suunnitelmassa määritellyn työjaon mukaisesti. Yrityspartnereina ovat Carea, Pohjolasairaala, Distence.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat sairaalat ja muut terveydenhuollon laitokset sekä toimijat. Hankkeen aikana kehitetyt logistiikkaratkaisut ovat sovellettavissa myös muuhun laitostoimintaan ja yrityksiin sekä kustomoituna ja toimintaympäristöön myös kokonaan muille toimialoille. Hankkeen pilotoinnissa ensisijaisena kohderyhmänä on sekä Kymenlaakson (Carea) että Uudenmaan (Pohjola sairaala) alueiden sairaaloiden logistiikan, puhtaushuollon ja hoidon parissa työskentelevä henkilöstö.

Korkeakoulut hyötyvät hankkeesta saamalla uudenlaista tietoa ja osaamista. Henkilöstö ja opiskelijat saavat monialaista osaamista ja pääsevät mukaan uusien, innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen sekä robotiikan hyödyntämiseen sairaalaympäristössä. Samalla vahvistetaan työelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, saadaan uutta kokemusperäistä tietoa suoraan opiskelijoille, monialaisesti eri opinto-ohjelmiin ja näin ollen hankkeen tulosten kautta pystytään tuomaan uusin tieto sekä päivittämään koulutusohjelmat ja niiden sisältö tulevaisuuden valmistuville ammattilaisille jo hankkeen aikana. Tämän lisäksi sairaalan henkilökunta saa kokemusperäisen tiedon kautta päivitettyä omia toimintamallejaan ja ohjeistuksiaan sekä kasvattamaan ymmärrystä tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja sen muutoksesta sekä robotiikan luomista mahdollisuuksista omassa työnkuvassaan ja toiminnassaan. Tämä kokemusperäinen tieto on hyödynnettävissä myös hankkeen ulkopuolisille sairaalatoimijoille. Hankkeesta saatava tietoa, kokemusta sekä toimintamallia ja – konseptia voidaan hyödyntää myöhemmin kustomoiden myös muilla mahdollisilla toimialoilla, esimerkkinä voisi olla esim. hotelli- ja ravintolatoimiala sekä niiden pienjäte- ja liinavaatelogistiikka.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat asiakkaat/potilaat, robotiikan ja automatisaation kehittäjät, sekä muut tarvittavat sensoritoimijat (IoT), joiden osallisuus ja tarvittavuus toimivassa kokonaiskonseptissa tarkentuu pilotoinnin suunnittelun sekä varsinaisen pilotoinnin aikana, kun konseptia testataan aidossa ympäristössä ja mahdolliset haasteet realisoituvat. Sekä sairaalan suunnittelijat ja rakentajat sekä myöhäisemmässä vaiheessa myös muut sairaalat, jotka suunnittelevat ottavansa robotiikkaa käyttöön tai tehostamalla logistisia toimia. RIS3 strategian mukaisesti alueellinen sekä yli maakunnallinen innovaatiotoiminta kehittyy ja luo uusia mahdollisuuksia kehittää robotiikan avulla toimintaa terveydenhuollossa laajemminkin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 247 463

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 247 463

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 353 518

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 353 518

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Helsingin, Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Tuusula, Vantaa, Sipoo, Hamina, Järvenpää, Hyvinkää, Kirkkonummi, Karkkila, Pyhtää, Nurmijärvi, Miehikkälä, Espoo, Vihti, Lohja, Pornainen, Kouvola, Kerava, Helsinki, Virolahti, Kauniainen, Siuntio, Iitti, Mäntsälä, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty itsearviointina sekä hankkeen toteuttajien että hankkeen kohderyhmien toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysissä on otettu huomioon henkilöstön lukumäärä ja heidän tehtävänimikkeensä. Hankkeen toimintaympäristö sijoittuu sairaalaympäristöön, mutta sisällöllisesti logistiikkaan, robotiikkaan ja automatioon. Terveys- ja hoitoalalla työskentelee selvästi enemmän naisia kuin miehiä. Vastaavasti logistiikan (kuljetus- ja varastointi), robotiikan ja automaation alalla enemmän miehiä. Alan kehitys lisää molempien sukupuolten kiinnostusta alasta ja tulevaisuudessa erot ja jakautuminen voivat tasoittua. Esimerkiksi tilastollisesti kuljetus- ja varastointiala työllistää Suomessa 30 000 naista ja 114 000 miestä (Tilastokeskus, 2014).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Logistiikka on pääsääntöisesti miesvaltainen ala, mutta hankkeen toimintaympäristö ja pilotointialustana toimivat sairaalat ovat vastaavasti enemmän naivoittoisia. Projektin myötä robotiikan, digitalisaation, virtuaalitodellisuuden myötä voi miesten kiinnostus lisääntyä sairaaloista ja etenkin sen uudenaikasesta toimintaympäristöstä. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin elinkaaren aikana, hankkeen suunnittelusta tulosten käyttöönottoon ja mahdollisuuksien mukaan rekrytointiprosesseissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on kehittää sairaalaympäristöön älykäs, turvallinen pienjätteen logistiikkajärjestelmä. Hanke ei suoranaisesti edistä tasa-arvoa, mutta pyrkii huomioimaan tasa-arvon kaikessa toiminnassa. Valtavirtaistaminen otetaan kuitenkin huomioon hankkeen elinkaaren aikana ja tulevaisuudessa. Hakija vastaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta hankkeessa. Hankkeen päähakija osallistuu mahdollisesti järjestettäviin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutuksiin tai hankkii vastaavan perusosaamisen muuta kautta, ja välittää tämän osaamisen myös muille osatoteuttajille. Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat hankkeessa ihmisiin, pyritään suunnittelemaan sukupuolineutraalisti. Sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen otetaan osaksi hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa robotiikalla kehitetään pienjätelogistiikkaprosessia, jolloin tarkoituksena on, että aluksi yksi robotti kerää pienjätettä ja kuljettaa sen varastoon loppukuljetusta varten. Tämä vähentää tarvetta muille kuljetusvälineille, joita käytetään tällä hetkellä sairaalaympäristössä. Tulevaisuudessa järjestelmällä voidaan tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Robotiikalla ja automaatiolla pyritään luomaan uudenlainen jätelogistiikkaprosessi. Prosessin myötä voidaan tehostaa toimia ja vähentää päästöjä, mikä vähentää ilmastonmuutosriskiä. Optimoinnilla vähennetään rakennusten energiankulutusta, koska robotiikassa lämmityksen ja valaistuksen ei tarvitse olla samalla tasolla kuin ihmisten työsuoritteissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Robotiikalla voidaan vähentää muuta liikkumista sairaalaympäristössä, jolloin voidaan saadaan vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä. Varsinaisesti vaikutusta ei ole pinta- ja pohjavesiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Sairaalassa syntyy paljon erilaisia jätejakeita, mutta jätelogistiikan optimoinnilla pyritään myös optimoimaan materiaalin käyttöä. Eli tavoitteena on, että tulevaisuudessa sairaalan varastot olisivat myös robotiikan piirissä eli niissä ei olisi liikaa tavaraa, mutta kuitenkin riittävästi sairaalojen eri tarpeisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei tässä projektissa kasva tai vähene.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Mukana olevat yritykset voivat kehittää toimintaansa esimerkiksi pilottien tuloksista saamilla tiedolla ja datalla. Myös uudet yritykset voivat luoda uudenlaista liiketoimintaa hankkeen tuloksista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Sairaalaympäristössä tehtävien pilottien jälkeen syntyy paljon dataa ja tietoa kokonaisvaltaisesta pienjätteiden logistiikka prosessista. Sairaaloiden ympäristö on toistaiseksi suljettu, mutta tulevaisuudessa se voi avautua ja siten lisätä uudenlaisten palvelujen tuottamisen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen tulosten kautta sairaalan pienjätelogistiikka kuljetukset optimoituvat ja tehostuvat. Sairaalahenkilöstö pystyy paremmin keskittymään ydinosaamisalueeseensa. Tämä vähentää sairaalahenkilöstön liikkumista jätekuljetusten parissa, lisää henkilöstön turvallisuutta ja vähentää kuormittavuutta ja fyysistä työstä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Robotiikalla vähennetään henkilöstön fyysistä kuormitusta, lisätään turvallisuutta, lisätään tehokkuutta ja välillisesti potilaiden/asiakkaiden palvelutasoa.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Logistiikka on perinteisesti ollut miesvaltainen ala, mutta toisaalta sairaanhoitoala enemmän naisvoittoista. Uusien robotiikan, disgitalisaation, IoT:n ja automatisaation tuleminen alalle voi luoda uusia myös miehiä kiinnostavia alan työpaikkoja. Toisaalta robotiikan mukana tuoma fyysisen kuormittavuuden väheneminen antaa naisille tasavertaisuuden toimia vastaavasti logistiikan alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hanke saattaa herättää sairaalaympäristössä tietoisuutta eri jätejakeista, jolloin henkilöstön resurssitehokkuus saattaa tehostua ja jätemäärät pienentyä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishanke Pienjätelogistiikka sairaalaympäristössä -hanke implementoi autonomisen mobiilirobotin osaksi sairaalan jätekuljetuksia. Hankkeessa kehitettiin sairaalaympäristöön automaattinen pienjätelogistiikkajärjestelmä, jossa hyödynnettiin mobiilirobottia ja sen päälle yhteiskehittämismenetelmin yhdessä sairaalahenkilöstön kanssa suunniteltuja toimilaitteita. Toiminnan tuloksina saatiin paljon kokemuksia mobiilirobottien käytettävyydestä ja soveltuvuudesta eri sairaalaympäristöihin. Lisäksi hankkeessa tutkittu tieto mobiilirobottien käyttöönotosta ja kustannuslaskelmista on koottu hankkeet tuloksena syntyneeseen opaskirjaseen.

Hankkeessa sovellettiin EU hankintamenettely innovaatiokumppanuutta, jonka avulla valittiin robottiyhteistyökumppani kehittämään yhdessä hankehenkilöstön, sairaalatyöntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa pienjätelogistiikkaratkaisua mobiilirobottia hyödyntäen.

Sairaalaympäristöt ovat robotin näkökulmasta hyvin dynaamisia ja jatkuvasti muuttuvia ympäristöjä, jotka vaativat nykyaikaisilta mobiilirobottien navigointi- ja käyttäytymistoiminnoilta kehittyneimpiä sovellutuksia. Julkisessa, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä nousee esille useita robotin toimintaan huomioitavia piirteitä, joista jokainen ohjelmoidaan robotille erikseen. Sairaalaympäristön epäsäännöllisyys olisi luultavasti ollut ylitsepääsemätön haaste 15 vuotta sitten. Tänä päivänä se ei kuitenkaan muodostu esteeksi modernille mobiilirobotille. Haasteena tulevaisuudessa robottien mahdollisuuksien integroiminen osaksi sairaalaympäristöjä, koska ne vaativat lähes poikkeuksetta räätälöintiä sovellettavaa käyttötapausta varten. Lisäksi tietämys robottien maturiteetista ja soveltuvuudesta sairaalaympäristöihin ei osata tunnistaa.