Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74095

Hankkeen nimi: Tekoälyavusteinen päätöksenteko isojen kiinteistösalkkujen energiatehokkuustyössä (KIINTEÄ)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0681365-1

Jakeluosoite: Malmin kauppatie 8 B

Puhelinnumero: 019 764 200

Postinumero: 00700

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.sykli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Laitala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.laitala(at)sykli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 566 8998

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, 2617489-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Energiatehokkuus on paljon puhuttu aihe, johon on haettu monenlaisia ratkaisuja. Tässä hankkeessa tarkoitus on tuoda konkretiaa ja käytännön hyötyjä kuntien ja muiden julkisten ja yleishyödyllisten tahojen kiinteistökannan energiatehokkuuden hallintaan. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää tekoälyä neuroverkkolaskennan muodossa selvittämään kiinteistökannan lämmitysenergian tarvetta. Käytännössä hankkeella haetaan ratkaisua siihen, miten tekoälyavusteisuuden hyödyntäminen voidaan aloittaa kuntatason energiatehokkuustyössä, ennen kaikkea energiatehokkuuden investointipäätöksiä valmistelevassa työssä.

Hankkeen tavoitteina ovat:

1) Pilotoida ja testata tekoälypohjaisia laskentatyökaluja osana energiatehokkuustyön lähtötietojen analyysiä sekä tietojen vertailu- ja jalostusprosessia.
2) Pilotoida ja testata tekoälypohjaisia laskentatyökaluja osana energiatehokkuustyön investointiehdotusten valmistelua (esim. investointilaskelmiin liittyvää simulointi)
3) Ensimmäisen ja toisen vaiheen pohjalta tuottaa keskikokoisen kaupungin (Hämeenlinna) energiatehokkuussopimustoiminnan edellyttämä toimintasuunnitelmamalli
4) Tuottaa myös pienempien kuntien energiatehokkuussopimustoimintaan soveltuva toimintasuunnitelmarunko, mikä osaltaan helpottaisi kuntien energiatehokkuussopimukseen liittymistä
5) Kehittää kohdealueen pienempien kuntien ja alueen yritysten vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa energiatehokkuustyön käynnistämiseksi
6) Tukea seurakuntien (Kirkon) energiatehokkuussopimustoiminnan laajempaa käynnistymistä toteuttamalla ison kohteen energiansäästöpotentiaalin tarkastelu


Hankkeen toimenpiteinä mallinnetaan ja klusteroidaan kohderyhmien kiinteistökantaa, jotta saadaan kokonaiskuva kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalista. Olemassa olevan aineiston perusteella kartoitetaan kuntatason malli palveluverkon vaatimuksista. Hankkeessa myös pilotoidaan neuroverkkopohjaista energiakäytöntön profilointia muutamaan erikoiskohteeseen (esim. Helsingin Tuomiokirkko). ESCO-mallinnuksella selvitetään kuntien pilottikohteissa palveluun liittyvien osa-alueiden potentiaalia (mm. uusiutuvat energiamuodot, vähähiilisyys jne.). Yritykset sitoutetaan mukaan käänteisellä markkinavuoropuhelulla, jossa tuodaan pk-yrityksiä ja kuntia (sekä muita yleishyödyllisiä tahoja) yhteen yhteistyöpotentiaalin kartoittamiseksi ja toiminnan vauhdittamiseksi.

Hankkeen tuloksina saadaan tietoa tekoälymenetelmän soveltuvuudesta energiatehokkuustoimien arviointiin ja palveluverkkojen vaatimusten integroinnista energiatehokkuustoimien suunnitteluun. Käytännössä kartoitetaan myös haastavan erityiskohteen energiansäästöpotentiaali. Tuloksista laaditaan artikkeleita ja käytännön ohjeita kohderyhmän käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisina toimenpiteiden kohteina ovat Hämeenlinnan kaupunki, Tuusulan kunta, Helsingin seurakuntayhtymä, Järvenpään kaupunki, Riihimäen kaupunki.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton alueilla sijaitsevat kunnat, jotka eivät (vielä) ole mukana energiatehokkuussopimuksissa sekä alueen pienet ja keskisuuret cleantech-yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 150

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 601

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 358

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 287

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Hämeenlinnan, Riihimäen, Lahden

Kunnat: Tuusula, Hämeenlinna, Riihimäki, Lahti, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on analysoitu toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta. Jo hankkeen valmisteluvaiheessa on huomioitu, että eri organisaatioiden edustajat jakautuvat hyvin tasaisesti sukupuolijakaumalle. Vaikka kiinteistönhuollosta ja tilapalveluista vastaavat henkilöt ovat usein miespuolisia, myös naisia löytyy ilahduttavan paljon organisaatioiden energia- ja ympäristöasiantuntijoina. Monipuolinen tausta tukee hankkeen onnistumista, sillä eri näkökulmat on pystytty huomioimaan hyvin, ja näitä vahvuuksia hyödynnetään myös hankkeen toimenpiteissä, kuten ohjausryhmän kokoamisessa ja asiantuntijoiden konsultoinnissa. Myös hankkeen viestinnässä huomioidaan sukupuolinäkökulma, ja etenkin kirkot energiatehokkuuden esimerkkinä tuovat uuden, vähemmän teknisen näkökulman aiheeseen. Näin saavutetaan laajempi yleisö kun perinteisesti lähinnä miehiä kiinnostavaa teknistä aihetta käsitellään konkreettisemmasta ja arkisemmasta näkökulmasta juuri seurakuntien välityksellä. Toisaalta hankkeessa hyödynnetään myös naisten asiantuntemusta energia- ja ympäristökysymyksissä etenkin kuntatason toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kuten edellä mainittu, hankkeessa on pohdittu sukupuolinäkökulmaa aina valmisteluvaiheesta lähtien ja se huomioidaan myös hankkeen toteutuksessa, ennen kaikkea hankkeen viestinnässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Energiatehokkuus ja energiansäästö vaikuttavat ennen kaikkea välillisesti myös luonnonvarojen säästöön, kun uusiutumattomia energialähteitä tarvitaan vähemmän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Ilmastonmuutokseen reagoiminen vaatii energiatehokkuustoimenpiteitä useilla eri sektoreilla. Hankkeen tarjoamat ratkaisut kunnille ja seurakunnille (ja siten muille "erilaisia" kiinteistöjä omistaville tahoille) edesauttavat kiinteistökannan energiatehokkuutta vähentäen ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Energiatehokkuustoimet vaikuttavat välillisesti luonnonmonimuotoisuuteen parantamalla ympäristön tilaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Tehokas ja säästeliäs energiankäyttö johtaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen sekä etenkin ilman laadun paranemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Energiatehokkuustoimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Kestävä kiinteistöjen ylläpito hyödyntää myös niiden kuntoa ja siten pitää materiaalit kunnossa. Varsinaista materiaalitehokkuuden näkökulmaa hankkeella ei ole.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
Kiinteistöjen mallintaminen ja energiantuotantomahdollisuuksien kartoittaminen edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Yhtenä hankkeen toimenpiteistä on yritysten ja kuntien välinen käänteinen markkinavuoropuhelu, jolla edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä kohti energiatehokkuuden tarjoamia uusia, monipuolisia mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Tekoälyteknologia vie kiinteistönpitoa ja energiasuunnittelua yhä enemmän sähköiseen muotoon. Yritysyhteistyön myötä tällä kehityksellä voidaan saavuttaa uusia aineettomia palveluja ja tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Energiatehokkuus koskettaa osaltaan myös liikkumista ja logistiikkaa, etenkin kun pohditaan kiinteistöjen käyttöastetta ja tarpeita, mutta varsinainen kehityskohde se ei tämän hankkeen näkökulmasta ole.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Ympäristön tilan parantaminen, energiakulujen laskeminen ja kiinteistöjen käyttömukavuuden lisääminen vaikuttavat osaltaan myös hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Sukupuolinen tasa-arvo on otettu huomioon hanketta suunniteltaessa, mutta se ei ole hankkeen varsinainen tavoite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeessa keskitytään nimenomaan julkisiin kiinteistöihin, kuten kuntien ja seurakuntien kiinteistöihin, mikä tuo hankkeen toimenpiteitä lähemmäs tavallista kansalaista.
Kulttuuriympäristö 4 7
Erilaisten kulttuurihistoriallisten kiintestöjen ylläpito vaikuttaa niiden kuntoon ratkaisevasti. On keskusteltu esim. kirkkojen kylmäksi jättämisestä energiansäästön toiveessa, mutta kylmyyden (tai lämpötilan heittelemisen) vaikutukset eivät ole välttämättä selvillä. Hankkeen avulla myös energiatehokkuussopimuksiin kuulumattomien kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali voidaan paremmin kartoittaa ja toteuttaa säästötoimenpiteitä.
Ympäristöosaaminen 3 6
Ympäristöosaaminen lisääntyy myös kunnissa ja seurakunnissa sekä yrityksissä, kun yhdistetään tekoäly energiatehokkuustavoitteisiin ja taloudellisiin säästöihin. Huomataan, että taloudelliset ja ympäristön kannalta edulliset toimet voivat kulkea käsi kädessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-