|
|
|
Hankekoodi: A74095
Hankkeen nimi: Tekoälyavusteinen päätöksenteko isojen kiinteistösalkkujen energiatehokkuustyössä (KIINTEÄ)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 28.2.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0681365-1
Jakeluosoite: Malmin kauppatie 8 B
Puhelinnumero: 019 764 200
Postinumero: 00700
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.sykli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Laitala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.laitala(at)sykli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 566 8998
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Energiatehokkuus on paljon puhuttu aihe, johon on haettu monenlaisia ratkaisuja. Tässä hankkeessa tarkoitus on tuoda konkretiaa ja käytännön hyötyjä kuntien ja muiden julkisten ja yleishyödyllisten tahojen kiinteistökannan energiatehokkuuden hallintaan. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää tekoälyä neuroverkkolaskennan muodossa selvittämään kiinteistökannan lämmitysenergian tarvetta. Käytännössä hankkeella haetaan ratkaisua siihen, miten tekoälyavusteisuuden hyödyntäminen voidaan aloittaa kuntatason energiatehokkuustyössä, ennen kaikkea energiatehokkuuden investointipäätöksiä valmistelevassa työssä.
Hankkeen tavoitteina ovat:
1) Pilotoida ja testata tekoälypohjaisia laskentatyökaluja osana energiatehokkuustyön lähtötietojen analyysiä sekä tietojen vertailu- ja jalostusprosessia.
2) Pilotoida ja testata tekoälypohjaisia laskentatyökaluja osana energiatehokkuustyön investointiehdotusten valmistelua (esim. investointilaskelmiin liittyvää simulointi)
3) Ensimmäisen ja toisen vaiheen pohjalta tuottaa keskikokoisen kaupungin (Hämeenlinna) energiatehokkuussopimustoiminnan edellyttämä toimintasuunnitelmamalli
4) Tuottaa myös pienempien kuntien energiatehokkuussopimustoimintaan soveltuva toimintasuunnitelmarunko, mikä osaltaan helpottaisi kuntien energiatehokkuussopimukseen liittymistä
5) Kehittää kohdealueen pienempien kuntien ja alueen yritysten vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa energiatehokkuustyön käynnistämiseksi
6) Tukea seurakuntien (Kirkon) energiatehokkuussopimustoiminnan laajempaa käynnistymistä toteuttamalla ison kohteen energiansäästöpotentiaalin tarkastelu
Hankkeen toimenpiteinä mallinnetaan ja klusteroidaan kohderyhmien kiinteistökantaa, jotta saadaan kokonaiskuva kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalista. Olemassa olevan aineiston perusteella kartoitetaan kuntatason malli palveluverkon vaatimuksista. Hankkeessa myös pilotoidaan neuroverkkopohjaista energiakäytöntön profilointia muutamaan erikoiskohteeseen (esim. Helsingin Tuomiokirkko). ESCO-mallinnuksella selvitetään kuntien pilottikohteissa palveluun liittyvien osa-alueiden potentiaalia (mm. uusiutuvat energiamuodot, vähähiilisyys jne.). Yritykset sitoutetaan mukaan käänteisellä markkinavuoropuhelulla, jossa tuodaan pk-yrityksiä ja kuntia (sekä muita yleishyödyllisiä tahoja) yhteen yhteistyöpotentiaalin kartoittamiseksi ja toiminnan vauhdittamiseksi.
Hankkeen tuloksina saadaan tietoa tekoälymenetelmän soveltuvuudesta energiatehokkuustoimien arviointiin ja palveluverkkojen vaatimusten integroinnista energiatehokkuustoimien suunnitteluun. Käytännössä kartoitetaan myös haastavan erityiskohteen energiansäästöpotentiaali. Tuloksista laaditaan artikkeleita ja käytännön ohjeita kohderyhmän käyttöön.
Ensisijaisina toimenpiteiden kohteina ovat Hämeenlinnan kaupunki, Tuusulan kunta, Helsingin seurakuntayhtymä, Järvenpään kaupunki, Riihimäen kaupunki.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Uudenmaan liiton ja Hämeen liiton alueilla sijaitsevat kunnat, jotka eivät (vielä) ole mukana energiatehokkuussopimuksissa sekä alueen pienet ja keskisuuret cleantech-yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 150
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 182 352
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 358
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 260 502
Maakunnat: Päijät-Häme, Kanta-Häme, Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen, Lahden, Hämeenlinnan
Kunnat: Lahti, Tuusula, Hämeenlinna, Riihimäki, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Energiatehokkuus ja energiansäästö vaikuttavat ennen kaikkea välillisesti myös luonnonvarojen säästöön, kun uusiutumattomia energialähteitä tarvitaan vähemmän. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Ilmastonmuutokseen reagoiminen vaatii energiatehokkuustoimenpiteitä useilla eri sektoreilla. Hankkeen tarjoamat ratkaisut kunnille ja seurakunnille (ja siten muille "erilaisia" kiinteistöjä omistaville tahoille) edesauttavat kiinteistökannan energiatehokkuutta vähentäen ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Energiatehokkuustoimet vaikuttavat välillisesti luonnonmonimuotoisuuteen parantamalla ympäristön tilaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Tehokas ja säästeliäs energiankäyttö johtaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen sekä etenkin ilman laadun paranemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Energiatehokkuustoimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Kestävä kiinteistöjen ylläpito hyödyntää myös niiden kuntoa ja siten pitää materiaalit kunnossa. Varsinaista materiaalitehokkuuden näkökulmaa hankkeella ei ole. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 7 |
| Kiinteistöjen mallintaminen ja energiantuotantomahdollisuuksien kartoittaminen edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksien hyödyntämistä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 7 |
| Yhtenä hankkeen toimenpiteistä on yritysten ja kuntien välinen käänteinen markkinavuoropuhelu, jolla edistetään paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä kohti energiatehokkuuden tarjoamia uusia, monipuolisia mahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 6 |
| Tekoälyteknologia vie kiinteistönpitoa ja energiasuunnittelua yhä enemmän sähköiseen muotoon. Yritysyhteistyön myötä tällä kehityksellä voidaan saavuttaa uusia aineettomia palveluja ja tuotteita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Energiatehokkuus koskettaa osaltaan myös liikkumista ja logistiikkaa, etenkin kun pohditaan kiinteistöjen käyttöastetta ja tarpeita, mutta varsinainen kehityskohde se ei tämän hankkeen näkökulmasta ole. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Ympäristön tilan parantaminen, energiakulujen laskeminen ja kiinteistöjen käyttömukavuuden lisääminen vaikuttavat osaltaan myös hyvinvoinnin edistämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Sukupuolinen tasa-arvo on otettu huomioon hanketta suunniteltaessa, mutta se ei ole hankkeen varsinainen tavoite. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeessa keskitytään nimenomaan julkisiin kiinteistöihin, kuten kuntien ja seurakuntien kiinteistöihin, mikä tuo hankkeen toimenpiteitä lähemmäs tavallista kansalaista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 7 |
| Erilaisten kulttuurihistoriallisten kiintestöjen ylläpito vaikuttaa niiden kuntoon ratkaisevasti. On keskusteltu esim. kirkkojen kylmäksi jättämisestä energiansäästön toiveessa, mutta kylmyyden (tai lämpötilan heittelemisen) vaikutukset eivät ole välttämättä selvillä. Hankkeen avulla myös energiatehokkuussopimuksiin kuulumattomien kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali voidaan paremmin kartoittaa ja toteuttaa säästötoimenpiteitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 6 |
| Ympäristöosaaminen lisääntyy myös kunnissa ja seurakunnissa sekä yrityksissä, kun yhdistetään tekoäly energiatehokkuustavoitteisiin ja taloudellisiin säästöihin. Huomataan, että taloudelliset ja ympäristön kannalta edulliset toimet voivat kulkea käsi kädessä. | ||
Hankkeessa kokeiltiin erilaisten laskentamallien, data-analyysin ja simulointien soveltuvuutta ja hyödyntämistä osana isoihin kiinteistösalkkuihin liittyvää energiatehokkuustyötä. Hankkeen taustalla oli tarve kehittää kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvää datan laajempaa hyödyntämistä uusien toimenpide-ehdotusten tuottamiseksi sekä yksittäisiin pilottikiinteistöihin liittyen että myös salkkutasolla.
Hankkeen toimenpiteet kohdentuivat Hämeenlinnan kaupungin sekä Helsingin Seurakuntayhtymän tarjoamiin pilottikohteisiin. Pilottikohteissa kerättiin yksityiskohtaista (tuntitason) tietoa kohteiden energiankulutuksesta, tietoa vallitsevista sisäolosuhteista sekä tietoa sääolosuhteista. Sisäolosuhdetietoa kerättiin kiinteistöjen omien tietojärjestelmien lisäksi myös hankkeessa kehitetyllä langattomalla anturijärjestelmällä. Tiedot sääolosuhteista kerättiin Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelusta.
Rakennusten energiankulutusta mallinnettiin laskennallisesti lähinnä regressioanalyysillä, mutta mallinnuksessa käytettiin myös keinotekoisia neuroverkkoja. Lisäksi yhdessä pilottikohteessa toteutettiin perusteellinen energiankulutuksen mallinnus simulointiohjelmistolla, jolla hyödyntämällä ennakoitiin erilaisten energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusta, jotka sitten edelleen todennettiin kokeellisesti kohteessa.
Hankkeen tuloksena syntyi perusteellinen kuva hankkeen kuuden pilottikohteen energiankulutuksesta suurten datamassojen laskentaan perustuen. Pilottikohteiden lisäksi Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöihin liittyen toteutettiin kiinteistökannan salkutus energiatehokkuuden näkökulmasta hyödyntäen laskennallisia menetelmiä (pääkomponenttianalyysiä) hyödyntäen.
Hankkeessa selvitettiin lisäksi ESCO-palvelujen (Energy Saving Company) nykytilaa ja sitä, miten ESCO-palveluja voitaisiin hyödyntää yksittäisten kohteiden lisäksi salkkutasolla laajemminkin kokonaisvaltaisena toimenpiteenä.
Hankkeessa syntyi useita varsin yksityiskohtaisia raportteja ja dokumentteja, jotka on myös koottu hankkeen loppujulkaisuun. Hankkeen osana tuotettiin myös useita lehtiartikkeleita, joissa hankkeen lähestymistapaa ja tuloksia on levitetty alan ammattilaisten keskuuteen.
Hanketta toteuttivat päätoteuttajana Suomen ympäristöopisto Sykli sekä osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.