|
|
|
Hankekoodi: A74128
Hankkeen nimi: Public-Private partnership kiinteistöjen energiantehokkuus parannuksissa ja niiden rahoituksessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20, Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 0294 462 111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Panu-Petteri Laaksonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.laaksonen(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5088498
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiinteistöjen energiatehokkuusparannukset ovat tärkeä osa-alue vähähiiliseen talouteen pyrittäessä. Kaupungeilla on omistuksessaan laajoja kiinteistöomaisuuksia, joiden energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista saada nopeita tuloksia erityisesti hiilidioksidipäästöjen (CO2) vähentämiselle.
Energiamarkkinat ja -teknologiat ovat nopeasti muuttumassa. Markkinalle tulee uusia tuotantomuotoja, kuten aurinkoenergia ja lämpöpumput sekä energian varastointi. Uudet teknologiat mahdollistavat myös kiinteistöjen osallistumisen säätömarkkinaan. Taajuuden säätömarkkinaan osallistuminen vaatii riittävää volyymiä, energiajärjestelmien ja -automaation sekä sähkömarkkina osaamista.
Energiatehokkuus on nopeasti kasvavat kansainvälinen markkina. Kokoamalla paikallisista PK-yrityksistä osaaminen ja kehittämällä tästä konsepti saadaan aikaan vientituote. Esimerkiksi Saksassa PK-yritykset eivät ole käynnistäneet energiatehokkuusparannuksia, vaikka sille on selvä kysyntä.
Lappeenrannan teknisen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet osaamista energiajärjestelmien ja energiatehokkuuden alueelle jo vuosikymmeniä. Alueella on myös paljon PK-yritystoimintaan, joiden osaamisen integroinnilla yhdessä LUT:n tutkimuksen kanssa voidaan toteuttaa energiatehokkuuden selvitys- ja toteutusprojekti Lappeenrannnan ja Imatran valituille kiinteistöille. On erittäin tärkeää, että tutkimuksella hankittua osaamista siirtyy paikallisiin yrityksiin ja sitä kautta syntyy uutta liiketoimintaa nopeasti kasvaville kansainvälisille markkinoille.
Kaupunkien investointeja rajoittavat rahoitusmahdollisuudet: veroja ei voida juurikaan korottaa ja samaan aikaan infrastruktuuri-investointien tarve kasvaa kaupungistumisen myötä. Kaupunkien kiinteistömassat ja tasearvot ovat suuria. Lappeenrannassa noin 400 000 m2 ja Imatralla yli 100 000 m2. Toisaalta yksityistä pääomaa on edullisesti saatavissa, joten on tärkeää kehittää toimintamalli julkisen ja yksityisen rahoituksen välille. Institutionaalisten sijoittajien tavoitteena on riskitön pitkän ajan tuotto. Mitä alhaisempi sijoittajan riski on, sitä edullisemmaksi investoinnin rahoituskustannukset tulevat. Energiatehokkuusinvestoinnit parantavat rakennettujen kiinteistöjen tuottoa. Lappeenranta ja Imatra ovat linjanneet strategioissaan sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen että omaisuuden myynnin. Kiinteistöjen myynnillä ja sijoittajien kanssa yhteistyöllä saadaan nopeutettua julkisomisteisten kiinteistöjen CO2 päästövähennyksiä.
Kiinteistöjen perusparannusten ja energiatehokkuusinvestointien nopeuttaminen parantaa myös alueen työllisyyttä.
Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.
Kohderyhmiä joihin toimet kohdistuvat ovat:
• LUT
• Lappeenrannan ja Imatran kaupungit
• Kaupunkien kiinteistöyhtiöt, LATO Oy ja Imatran YH-rakennuttaja
• Etelä-Karjalan PK-yrittäjät
• Suomen muut kaupungit ja kunnat ja niiden omistamat kiinteistöt.
• Vastaavat kohteet Euroopassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 278 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 278 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 001
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Lappeenranta, Imatra
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Hiilidioksipäästöjen nopea vähentäminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 9 |
| Hiilidioksipäästöjen nopea vähentäminen. Toimintamallin vieminen myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja ulkomaille. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 9 |
| Hiilidioksipäästöjen nopea vähentäminen. Toimintamallin vieminen myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin ja ulkomaille. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Kiinteistöjen päästöjen vähentäminen pitää tehdä olemassa olevan rakennuskannan kautta. Maalämpä, aurinkosähkö ja energiavarastot tulevat käyttöön hankkeen aikana. Teknologioiden integrointi ja tuottojen osoittaminen tulee kiidyttämään investointeja niihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Luodaan ekosysteemin paikallisten PK-yritysten kesken ja autetaan sitä kautta yrityksiä kansainvälistymään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Luodaan ekosysteemin paikallisten PK-yritysten kesken ja autetaan sitä kautta yrityksiä kansainvälistymään. Hankkeen aikana syntyy uutta tutkimustietoa ja osaamista, joka vauhdittaa innovaatioita ja uusien liiketoimintojen syntyä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke nopeuttaa muutosten ja peruskorjausten toteutusta. Kiiteistöissä työskentelevät ja/tai asuvat saavat tilansa nopeasti parempaa kuntoon. Sisäilman laatu ja lämmitys/jäädytys paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 8 | 10 |
| Kaupunkien osaaminen energiakysymyksissä paranee ja opittua sovelletaan laajemmassa mittakaavassa. | ||
Hankkeen hypoteeseina oli, että energiateknologiat ovat kypsiä ja investoimalla energiateknologioihin voidaan merkittävästi parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä vähentää CO2 päästöjä, ja innovatiivisilla rahoitusratkaisuilla voidaan nopeuttaa investointien toteutumista.
Hypoteeseja testattiin case-kohteiden laskennan perusteella. Hankkeeseen valikoitui 13 kohdekiinteistöä ja näihin toteutettiin investointisuunnitelmat korjauskustannusten ja energiatehokkuusparannusten osalta. Tuloksiksi tuotettiin jokaisesta kiinteistöstä posterit, joissa esitetään kannattavimmat energiatehokkuusparannukset, peruskorjaus- ja kunnostusinvestointiarviot sekä päästövähennyspotentiaalit. Tuloksista saadut keskiarvot ovat yleistettäviä, vaikka yksittäinen ratkaisu onkin aina kiinteistökohtainen. Laskennan perusteella voidaankin todeta, että aktiiviset energiatehokkuusparannukset tuottavat merkittäviä käyttökustannussäästöjä ja vähentävät päästöjä, mikä vahvistaa hypoteesin.
Hankkeen päätuloksina voidaan todeta seuraavaa.
• Kiinteistön energiaan liittyvät käyttökustannukset laskevat keskimäärin 30-40 % ja päästöt vähentävät keskimäärin 60-80 % kun kiinteistöön tehdään aktiivisia energiatehokkuusparannuksia, kuten lämmöntuotannon vaihtaminen lämpöpumppuihin, aurinkopaneelien asennus ja ilmanvaihdon lämmöntalteenottokoneiston tehokkuuden parantaminen.
• Aktiiviset energiatehokkuusparannukset ovat taloudellisesti kannattavampia energiatehokkuusparannuksia kuin passiiviset parannukset, kuten ikkunoiden uusiminen.
• Energiatehokkuusparannusten investointikustannukset ovat pieniä suhteessa peruskorjaustarpeen ja kunnostuksen investointeihin, keskimäärin energiatehokkuusinvestoinnit ovat noin 10-20 % kunnostustarpeesta 20 vuoden aikana.
• Energiatehokkuusparannukset kannattaa ottaa huomioon ja ajoittaa yhdessä järjestelmien ja rakenteiden korjausten kanssa. Esimerkiksi jos vesikatto on uusimisen tarpeessa, kannattaa se uusia ennen aurinkopaneelien asentamista. Ilmanvaihtojärjestelmää uusittaessa kannattaa ottaa huomioon lämmöntalteenottojärjestelmän hyötysuhde ja lämmöntalteenoton vaikutus tarvittavan lämpöpumpun kokoon. Kokonaissuunnittelun helpottamiseksi PTS-raportit kannattaa teettää 20 vuoden ajalle, jolloin nähdään kokonaisvaltainen kunnostustarve ja voidaan tehdä kompromisseja kunnostusten aikataulutuksessa yhdessä energiatehokkuusparannusten kanssa.
• Lämpöpumput ovat käyttökustannuksiltaan edullisia lämmitys- ja jäähdytysvaihtoehtoja verrattuna kaukolämpöön. Lisäksi kun lämpöpumppujen sähkönkulutus voidaan kattaa uusiutuvalla sähköllä ja silloin kun kaukolämpö on hyvin päästöintensiivistä, tuottaa lämpöpumppujen käyttö myös merkittäviä päästövähennyksiä.
• Sekä parannukset että kiinteistöjen kunnostus olisi mahdollista rahoittaa Public-Private Partnership -rahoitusmallilla. Tällöin kiinteistöt myytäisiin sijoittajalle ja vuokrattaisiin takaisin kaupungin käyttöön. Kaupunki saisi uudenveroiset ja energiatehokkaat tilat käyttöönsä ja pääomaa vapautuisi muihin investointitarpeisiin.