Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74132

Hankkeen nimi: Elinvoimaa älykkäällä sotella (ELSA-hanke)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyden huollon ky

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0725937-3

Jakeluosoite: Valto Käkelän katu 3

Puhelinnumero: 05 352 000

Postinumero: 53130

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.eksote.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Tepponen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.tepponen(at)eksote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400655197

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lab-ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, 0245904-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ELinvoimaa älykkäällä sotella (ELSA) -hanke toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (”Eksote”), LAB ammattikorkeakoulun ("LAB", 31.12.2019 asti Saimaan ammattikorkeakoulu ”Saimia”) ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (31.12.2018 asti Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ”LUT” kanssa. Toteuttajien sote- ja innvointiosaaminen sekä herkkyys uusien trendien havaitsemiseen tukee hankkeen toteutusta ja pitkäkestoisia vaikutuksia.

Päätavoitteena on rakentaa Etelä-Karjalan maakuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen (co-creation) innovaatio- ja testausympäristö, osaamiskeskittymä, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon pilotointeja/kokeiluja maakunnan laajuisesti. Painopisteenä ovat kotona asumista tukevat palvelut. Tämä toteutetaan rakentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittämisen ympäristö, toimintarakenne ja toimintamallit, etenkin kotona asumista tukeviin ratkaisuihin. Hankkeella tavoitellaan alueen kehittämis-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan käyttäjälähtöistä aktivointia yritysten, yliopiston, korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä sote-toimjoiden kanssa. Keinoina käytetään testausta, arviointia, kokeiluja ja pilotointia. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Business Finlandin koordinoimassa soten Testbed Finland -verkostossa, johon kuuluvat Eksoten lisäksi kaikki yliopistosairaalat. Suomen terveysteknologian tuotteiden vienti oli vuonna 2016 yli kaksi miljardia euroa. Eksoten Testbed-hanke on osa kansallisen Testbed-toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä, jonka tarkoituksena on kasvattaa terveysteknologian osaamista ja vientiä pitkäjänteisesti yhdessä yritysten kanssa.

Kaikki hankkeessa olevat tahot osallistuvat yhteiskehittämiseen, testaussuunnitelman laatimiseen ja toteutusten arviointiin. Hanke toteutetaan yhteiskehittämisellä, iteroiden työpakettien kautta. Eksoten pääroolina on luoda innovaatio- ja testausympäristö maakuntaan osana valtakunnallista soten Testbed-verkostoa rakentamalla testausalusta kotona asumista tukeville palveluille. Lutin pääroolina on analytiikkaosaamisen ja valmentamisen tuominen innovaatio-, testaus- ja oppimisympäristöön. Saimian pääroolina on prosessien ja laitteiden testaaminen sekä simulointi oppimisympäristössä. Lisäksi verkostossa toimii avoin yritysten ekosysteemi yhteistyökumppanina. Yritykset osallistuvat yhteiskehittämiseen. Yrityksille ei kohdenneta rahoitusta. Asiakkaat osallistuvat palvelujensa suunnitteluun, kokeiluihin ja testaukseen aktiivisesti.

ELSA-hankkeessa syntyvän ekosysteemin innovoinnin ja kehittämisen toiminnallisena kohdealueena toimivat kotona asumista tukevat palvelukokonaisuudet, jotka voivat olla laitteita, ratkaisuja, tietojärjestelmiä ja muita teknisiä innovaatioita tai toiminnallisia palvelutuotannon innovaatioita. ELSA-hankkeen tuloksena Etelä-Karjalaan on syntynyt kotona asumista tukevien palvelujen innovaatio- ja testausympäristö sekä yhteiskehittämisen viitekehys sekä osaamisen aineistoja (määrittelyjä, kuvauksia, arviointeja). Testausympäristö kytkee alueellisen yritystoiminnan tiiviisti julkiseen sote-toimintaan ja mahdollistaa uusien palvelujen ja työpaikkojen syntymisen esim. alustatalouden kautta. Tulokset mahdollistavat alueen päivystävän sairaalan ja kotiin vietävien palvelujen integraation, mikä lisää asiakasarvoa. Lopputuloksena palvelutapahtuma sujuvoituu ja toiminnan tehokkuus kasvaa.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän hankkeen toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan hankkeen tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät hankesuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat maakunnan pienet ja keskisuuret terveys- ja hyvinvointialan yritykset (teknologia, järjestelmät, palvelukonseptit). Kehittämistoiminta vaikuttaa myös välillisesti ja välittömästi hankkeen pää- ja osatoteuttajiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Etelä-Karjalassa aktivoidaan ja rohkaistaan kysyntälähtöisiin kokeiluihin elinkeinotoiminnan ja julkisten palvelujen kehittämiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi. Täten hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- myös muut kuin sote- ja hyvinvointisektorin yritystoimijat maakunnassa, valtakunnallisesti ja mahdollisesti kansainvälisesti
- ammattilaiset sote-alalla
- kunnat, kehitysyhtiöt ja yritysjärjestöt
- maakunnan asukkaat (ja etenkin ikääntyvien eteläkarjalaisten omaiset myös maakunnan ulkopuolella).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 550 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 268 221

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 007 489

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 383 173

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Rautjärvi, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnan ja tulosten arvioinnissa huomioidaan eri näkökulmien ohella myös toiminnan merkitys sukupuolten tasa-arvolle. Hankkeessa tehtävään kehitystyöhön osallistuu sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnan ja tulosten arvioinnissa huomioidaan eri näkökulmien ohella myös toiminnan merkitys sukupuolten tasa-arvolle. Hankkeessa tehtävään kehitystyöhön osallistuu sekä miehiä että naisia. Kuten eri tilastoista selviää, sukupuolella on merkitystä yrittäjyydessä. Naisten ja miesten yritykset toimivat suurelta osin eri toimialoilla ja ovat erikokoisia. Hyvinvointiyrittäjistä suurin osa on naisia ja teknologiayritykset ovat usein miesvetoisia. Naisyrittäjien määrän kasvua sosiaali- ja terveysalalla on hidastanut mm. kuntien ostopalveluiden viimeaikainen kehitys. Palveluita hankitaan suurilta kansainvälisiltä terveys- ja hoiva-alan ketjuilta, jotka ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan ostamalla paikallisia naisten omistamia yrityksiä. Kuitenkin vapaa-ajan virkistyspalveluissa kuten liikuntapalveluissa naisten yrittäjyys on kasvussa. Vaikka it-ala on viime vuosina pyrkinyt rekrytoimaan naisia, vain harvoissa yrityksissä sukupuolten jakauma on edes lähestulkoon tasapainossa. Tämä käy ilmi Tivin toteuttamasta diversiteettiselvityksestä (julkaistu 11.1.2018). Hyvin johdettu monimuotoinen ja tasa-arvoinen työyhteisö edistää yrityksen innovointikykyä ja kilpailuasemaa työmarkkinoilla (Jonna Louvrier 2018). Tämä johtaa myös asiakkaiden ja uusien markkinoiden parempaan ymmärrykseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ottaa huomioon sukupuolen, mutta hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä, teknologiaa, sähköisiä järjestelmiä, olemassa olevia työ- ja kokoustiloja jne. Hankkeessa pyritään vähäiseen tulostamiseen ja paperien käsittelyyn.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeessa hyödynnetään Skype-kokouksia ja vältetään turhaa matkustamista. Matkustaessa hyödynnetään julkisia liikennevälineitä aina silloin kun se on mahdollista (aikataulut, matkan tarkoitus ym. huomioiden).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta tähän, joskin esim. matkustustavan valinnalla (ns. vihreä matkustapa) vaikuttaa näihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta, joskin etäyhteydet, matkustustavan valinta ym. vaikuttavat myös välillisesti näihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei suoraa vaikutusta tähän. Mikäli yhtymäpintoja tulee, ne huomioidaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeessa vältetään tarpeetonta tulostamista. Kokouksissa ei pääsääntöisesti tarjoilla kahveja, ja jos tarjotaan, niin vältetään kertakäyttöastioiden käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan hankitaan lähituottajien tuotteita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei välitöntä vaikutusta tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeen toiminta ja hankkeesta syntyvät tulokset kuten innovaatio- ja kasvuympäristö tukevat elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeessa kehitettävä alueellista osaamista hyödyntävä hyvinvointialan innovaatiokeskittymä ja palveluekosysteemi, Etelä-Karjalan innovaatio- ja testiympäristö, yhdistää teknologian, älykkäät palvelut ja osaamisen vahvistamisen. Kehitystyöllä on uutuusarvoa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa huomioidaan vihreä matkustustapa, vältetään turhaa matkustamista ja liikkumista käyttämällä etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hanke edistää kehitystyöllään asukkaiden/asiakkaiden hyvinvointia. Hyvinvointia tuotetaan myös onnistuneella yhteiskehittämisellä hankkeen osallistujille ja osapuolille.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeen kehittämisessä huomioidaan mies- ja naisyrittäjien jakauma ja luodaan yhteistyöverkostossa tasa-arvoista toimintaa. Kaikilla on yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hanke vaikuttaa palvelu-, ekosysteemi- ja innovaatiokulttuuriin, niihin liittyviin määreisiin ja käsitteisiin. Hankkeessa tapahtuvassa kehittämisessä kohderyhmän kanssa huomioidaan yhdenvertaisuuden periaate. Yritystoiminnan kulttuurieroja huomioidaan myös.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta, joskin innovaatiot ja palveluekosysteemi voivat vaikuttaa myös kulttuuriympäristöön digitalisaation ja palvelukehityksen kautta (kaupunkirakenne, tarjottavat palvelut).
Ympäristöosaaminen 1 2
Hankkeessa työskentelevät tuntevat oman toimialansa ja työympäristönsä olennaiset ympäristöasiat mm. käyttämällä työvälineitä tarkoituksenmukaisesti, välttäen työssään turhia riskejä ja pyrkivät parantamaan toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-