Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74133

Hankkeen nimi: AmBer - Uutta virtaa cleantech-innovaatioille Itämeren alueella

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henri Karppinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vararehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henri.karppinen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 631 3800

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Karjalalla on vahva huippututkimukseen liittyvä vihreän ja puhtaan teknologian maine kansallisesti ja kansainvälisesti. Eteläkarjalaisten cleantech-yritysten määrä on ollut hitaassa kasvussa jo pitkään. Yritysten kehittyminen on ollut riippuvaista Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta ja tutkimustulosten kaupallistamisesta. Usein cleantech-yritysten taustalta löytyy huippututkimukseen perustuva idea tai ratkaisu.

Cleantech-yritysten kasvu ja kehittyminen osana Etelä-Karjalan maakunnan kehittymistä on teema, johon on välttämätöntä panostaa. Yritysten määrän kasvu ei tapahdu itsestään. Kasvun eteen tehtävä töitä ja saatava kaikki alueen toimijat saumattomaan yhteistyöhön, joka kuitenkin mahdollistaa myös yksittäisten yritysten menestymisen.

Uudet tutkimusavaukset ja sitä kautta kaupallistamiseen tähtäävät ratkaisut edellyttävät eritasoisen tutkimusrahoituksen tehokkaampaa kanavointia maakuntaan. Tutkimusrahoituksen lisääminen auttaa alueen cleantech-yrityksiä löytämään uusia markkinoita ja teknologioiden kannalta kriittisten ratkaisujen tuottajia, uusien yhteistyökumppanien muodossa. Tutkimusrahoitus lisää myös uusien innovaatioiden syntymisen todennäköisyyttä.

Samanaikaisesti Euroopan Unionin tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja kehittämiseen liittyvän rahoituksen ennakoidaan muuttuvan radikaalisti seuraavalle ohjelmakaudelle. Kansallisen rahoituksen väheneminen siirtää toiminnan painopisteen väistämättä kansainvälisesti relevantteihin tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisteemoihin.

Rahoituksen lisäämiseksi ja yritysten kasvun turvaamiseksi tarvitaan myös merkittävää tunnettavuuden ja houkuttelevuuden lisäystä. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi on muodostettu Amber-hanke, jossa päätavoitteena on eteläkarjalaisten skaalautuvien cleantech-yritysten, tieteellisen huippututkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhdistäminen innovaatiokeskittymäksi, joka nähdään kansainvälisessä toimintaympäristössä houkuttelevana yhteistyötahona. Hankkeen kohdealueeksi on rajattu Itämeren alue, joka kattaa EU-maiden lisäksi liittännäisalueina myös Norja, Venäjän ja Valko-Venäjän.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu, jonka soveltavan tutkimuksen osaaminen ja rooli tieteellisen tutkimuksen sekä yritysten tarpeiden integraattorina soveltuu parhaiten innovaatiokeskittymän kansainvälistäjäksi. Hankkeen resursseina hyödynnetään LUT:n tutkijoita ja toteutusmalli on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä LUT:n tutkimusryhmien kanssa.

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät kansainvälisten cleantech-innovaatioympäristöjen muodostamiseen yhteistyössä Itämeren alueella toimivien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Toimenpiteisiin sisältyvät innovaatioympäristöaihoiden ja aloitteiden luominen potentiaalisille yhteistyökumppaneille, innovaatioympäristöjen muotoilun yhdessä eteläkarjalaisten cleantech-yritysten kanssa ja innovaatioympäristöjen käynnistämisen Itämeren alueella.
Amber-hanke perustuu Etelä-Karjalan innovaatiostrategiaan ja sen mukaisten painopisteiden kasvun ja kehittymisen merkittävään lisäämiseen.

Hankkeen tulokset edistävät cleantech-toimijoiden kehittymistä Etelä-Karjalassa, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, uusia cleantech-yhteistyökumppanuuksia sekä Etelä-Karjalan cleantech-profiilin nousua Itämeren alueella. Hankkeen tulokset parantavat merkittävästi mahdollisuuksia kanavoida maakuntaan uutta tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Hanke toteutetaan 1.9.2018-30.4.2020 välisenä aikana.

Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmänä on Saimaan ammattikorkeakoulun ja LUT:n asiantuntijat ja tutkijat (Lappeenranta).

Saimaan ammattikorkeakoulun osalta olemassa olevia vahvuuksia vahvistetaan erityisesti seuraavien osa-alueiden osalta:

- konetekniikka (sähkömoottorit, sähkökäyttöiset työkoneet, hybridienergiaratkaisut).
- rakennustekniikka (älykkää rakennetut ympäristöt, cleantech-ratkaisut ympäristössä, cleantech-infra).
- liiketalous (teknologiaperusteinen liiketoiminta, teknologioiden kaupallistaminen, digitaalisuus teollisuudessa).

Näillä osa-alueilla toimivilla asiantuntijoilla on paras pohja ja kokemus yhteistyöstä sekä LUT:n tutkimusryhmien kanssa että kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa cleantech-teemoissa.

Hankkeessa kehitettävät yhteistyömallit ja sisällöt perustuvat erityisesti ammattikorkeakoulun muuttuvaan rooliin ja yhteistyö tässä kehitysprosessissa LUT:n tutkimusryhmien kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalassa toimivat cleantech-yritykset. Välillisen kohderyhmärajauksen perustana on se, että yritysten liiketoimintoja ja teknologioita ei kehitetä tässä hankkeessa, vaan luodaan uudenlaisia, innostavia ja liiketoimintaa tukevia yhteistyömuotoja. Erityisesti panokset hyödyttävät välillisesti kasvu- ja kansainvälistymishaluisia PK-yrityksiä.

Hankerahoituksesta ei ole suoraa hyötyä yrityksille, vaan lähtökohtana on, että yritykset vastaavat itse oman toimintansa ja roolinsa mukaisesta rahoituksesta.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös olemassa olevat ja kansainväliset tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yliopistot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 105 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 84 186

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 150 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 120 265

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Taipalsaari, Rautjärvi, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristössä (cleantech-teknologiat) sukupuoli tuo edelleen merkittäviä eroja käytännön toimintaan erityisesti kansainvälisessä ympäristössä. Analyysin perusteella merkittävimmät erot syntyvät erilaisten toimintakulttuurien (yritykset ja toimialat) ja eri maiden kultturien osalta. Hankkeen tarpeellisuuden arvioinnin perusteella suurin osa cleantech-yritysten henkilöstöstä markkinointia on miehiä. Pienemmissä yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa painotus kääntyy tasaisemmaksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kansainvälisten innovaatioympäristöjen rakentamiseen, joissa sukupuolella on merkitystä.Sukupuolella on myös merkitystä tutkimuksen ja liiketoiminnan rajapinnassa. Näkökulmat on huomioitu hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja hankkeen resurssoinnissa. Hankkeen toimenpiteet pyrkivät kuitenkin edistämään sisällöistä ja innovaatioista lähtevää kehittymistä, jossa sukupuolella ei ole merkitystä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke toteutetaan sukupuolten välisen tasaarvon huomioiden ja hankkeen aikana esiin tuleviin tarpeisiin reagoiden.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Vähäinen epäsuora vaikutus hankkeessa kehitettävien kansainvälisten innovaatioympäristöjen ja yhteistyöavausten sisältöjen osalta cleantech-teemassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Vähäinen epäsuora vaikutus hankkeessa kehitettävien kansainvälisten innovaatioympäristöjen ja yhteistyöavausten sisältöjen osalta cleantech-teemassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Vähäinen epäsuora vaikutus hankkeessa kehitettävien kansainvälisten innovaatioympäristöjen ja yhteistyöavausten sisältöjen osalta cleantech-teemassa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hanke vaikuttaa epäsuorasti materiaalien ja jätteiden vähentämiseen ja resurssiviisaaseen käyttöön, tukemalla Etelä-Karjalassa kehittyvien cleantech-innovaatioiden menestystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Hanke vaikuttaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, edistämällä ja kehittämällä kansainvälisiä innovaatioympäristöjä cleantech-teemassa. Myös Etelä-Karjalassa kehittyvien ja kasvavien cleantech-yritysten innoavaatioihin hankkeella on epäsuoravaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Hankkeessa kehitettävät kansainväliset innovaatioympäristöt edistävät suoraan ja epäsuorasti erityisesti paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä vahvistamalla cleantech-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä uusien yhteistyömuotojen ja sisältöjen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa kehitettävät kansainväliset innovaatioympäristöt vahvistavat erityisesti epäsuorasti (osin suoraan) aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä, joita tarvitaan teknologisten innovaatioiden kaupallistamisen tueksi erityisesti kansainvälisissä innovaatio- ja toimintaympäristöissä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-