|
|
|
Hankekoodi: A74134
Hankkeen nimi: sMARTTA - Älykkäällä toimintatavalla materiaalitehokkuutta pk-sektorille
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: PL 214
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Heponiemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.heponiemi(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1859
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TAUSTA
Vähähiilisen talouden edistäminen on tavoitteena myös Päijät-Hämeessä. Yritysten materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen ja teollisten symbioosien edistäminen ovat keinoja, joilla voidaan edistää yritysten vähähiilisyyttä. Nykyisin yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseksi tehtävät materiaalikatselmoinnit onnistuvat hyvin vaikuttamaan yritysten materiaalitehokkuuteen. Ongelmana on kuitenkin se, että materiaalikatselmukset koetaan yrityksissä työmäärältään liian vaativaksi ja raskaiksi, eikä niitä tehdä vuosittain kuin muutama koko maassa. Jotta katselmointien määrä kääntyisi nousuun on niitä tehtävä myös pk-yrityksille. Tähän tarvitaan uusi kevyempi ja joustavampi työkalu nykyisen rinnalle. Yritysten materiaalitehokkuus käsittää materiaalikatselmusten lisäksi yrityksen sivuvirtojen hallinnan ja materiaalin kierrätyksen tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Yritysten väliset teolliset symbioosit ovat yksi keino edistää materiaalitehokkuutta. Valtioneuvoston materiaalitehokkuusohjelman yhtenä painopisteenä on, että yritysten materiaalitehokatselmoinnit liittyvät yritysten teollisiin symbiooseihin. Lisäksi tänä päivänä nähdään, että materiaali- ja energiatehokkuus muodostavat yhdessä yritysten resurssitehokkuuden, eikä niitä voi täysin erottaa toisistaan.
TAVOITE
Hankkeen tavoitteena on kehittää Päijät-Hämeen pk-yritysten materiaalitehokkuutta ja siten edistää talouden vähähiilisyyttä maakunnassa. Tavoitteena on lisätä tehtyjen materiaalitehokatselmusten määrää kehittämällä yhteistyössä Motivan ja päijäthämäläisten pk-yritysten kanssa uudenlainen materiaalitehokkuuden työkalu, joka vaatii vähemmän yrityksen resursseja kuin nykyinen malli ja joustaa tarpeen vaatiessa yrityksen resurssien mukaan. Hankkeen tavoitteena on edistää pk-yritysten materiaalitehokkuutta myös siten, että pk-yritysten sivuvirtoja hyödynnetään muiden yritysten raaka-aineena eli kehitetään uusia teollisia symbiooseja alueelle. Tavoitteena on aktivoida yritysten lisäksi myös julkisen alan ja kolmanen sektorin toimijat mukaan teollisiin symbiooseihin. Teollisten symbioosien muodostamisessa pyritään hyödyntämään uutta digitaalista jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikkaa, jota kehitetään ympäristöministeriön hallinnoimassa hankkeessa. LAMK on käynyt keskusteluja ympäristöministeriön kanssa markkinapaikan pilotoinnista hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on myös tutkia, miten hankkeessa kehitettyä materiaalitehokatselmustyökalua voitaisiin kehittää edelleen kattamaan materiaalitehokkuuden lisäksi myös energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä.
TOIMENPITEET
Toimenpiteinä hankkeessa kehitetään LABin asiantuntijoiden johdolla pk-yritysten tarpeisiin uusi materiaalitehokkuuden työkalu, materiaalitehokatselmointi. Erityisesti pk-yrityksille kehitettyä kevyempää ja joustavampaa materiaalitehokkuuden parantamiskohteiden tunnistamiseen kehitettyä työkalua, pilotoidaan päijäthämäläisissä yrityksissä. Pilottikatselmoinneista saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta materiraalitehokatselmointia kehitetään hankkeessa edelleen. Materiaalitehokatselmointi-työkalu esitellään Lahdessa järjestettävässä valtakunnallisessa materiaalitehokkuustapahtumassa, joka järjestetään vuonna 2020. LAMK hakee Päijät-Hämeen alueen teollisten symbioosien FISS-toimintamallin koordinaattorin tehtävää itselleen. Alueen yrityksiä ja julkisen alan ja kolmannen sektorin toimijoita motivoidaan aktiivisesti osallistumaan ja pysymään mukana FISS-toimintamallin kehittämisessä. Hankkeen aikana järjestetään kolme työpajaa, joiden tavoitteena on uusien potentiaalisten teollisten symbioosien tunnistaminen. Työpajoihin osallistuu vähintään 35 yritystä, julkisen alan tai kolmannen sektorin toimijaa. Hankkeessa otetaan yhteyttä vähintään 100 potentiaaliseen yritykseen, julkisen alan ja kolmannen sektorin toimijaan, joilla uskotaan olevan edellytyksiä muodostaa teollisia symbiooseja muiden kanssa.
TULOKSET
Hankkeen tulokset edistävät Päijät-Hämeen pk-yritysten materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Hankkeen tuloksena on uusi työkalu pk-yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseen, materiaalitehokatselmointi. Työkalu kehitetään yhteistyössä Motivan ja päijäthämäläisten pk-yritysten kanssa. Materiaalitehokatselmoinnin tulosten pohjalta tehdyillä toimenpiteillä yritykset voivat säästää merkittäviä summia materiaalikustannuksissaan ja parantaa toimintansa kannattavuutta. Hankkeen tuloksena on vähintään viisi materiaalitehokatselmusta hankkeen aikana. Hankkeen tuloksena Lahdessa järjestetään vuonna 2020 valtakunnallinen resurssitehokkuustapahtuma, joka kokoaa alan asiantuntijat ja toimijat yhteen. Hankkeen tuloksena Päijät-Hämeeseen muodostuu vähintään kahdeksan uutta teollista symbioosia. Teollisten symbioosien mahdollisuuksia kartoitetaan yrityskentän lisäksi myös julkisen alan ja kolmannen sektorin toimijoiden joukosta. Hankkeessa tutkitaan materiaalitehokatselmuksen laajentamista resurssitehokatselmukseksi, jolloin tarkasteltavana olisi myös energiatehokkuuden toimenpiteet. Tuloksena tästä on julkaisu, joka esitetään valtakunnallisilla resurssitehokkuuspäivillä Lahdessa vuonna 2020 sekä mm. Motivan verkkosivuilla.
Yritykset, jotka ovat kiinnostuneita materiaalitehokkuuden parantamisesta. Yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat kiinnostuneita teollisten symbioosien muodostamisesta. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat pk-yritykset, mutta myös suuryritykset voivat osallistua hankkeessa kehitettävän materiaalitehokatselmuksen kehittämiseen ja hyödyntää hankkeen tuloksia omassa toiminnassaan. Suuryritykset voivat myös osallistua FISS-toimintaan ja työpajoihin ja esim. tarjota omia sivuvirtojaan hyödynnettäviksi teollisissa symbiooseissa. Suuryritysten sivuvirtojen hyödyntäminen mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen.
Yritykset, jotka ovat kiinnostuneita materiaalitehokkuuden parantamisesta. Yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat kiinnostuneita teollisten symbioosien muodostamisesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 221 301
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 204
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 316 143
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 306 004
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Hollola, Lahti, Padasjoki, Sysmä, Kärkölä, Heinola, Hartola, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Yritysten materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen ja teollisten symbioosien kehittäminen ovat keinoja, joilla parannetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Yritysten materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen ja teollisten symbioosien kehittäminen osaltaa hillitsevät ilmastonmuutosta, ja edistävät vähähiilistä taloutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Vähähiilinen talous vähentää kasvihuonekaasujen muodostusta ilmakehään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Materiaalitehokkuuden parantaminen ja sivuvirtojen/jätevirtojen hyödyntäminen raaka-aineena tukee taloudellisen kestävyyden periaatteita. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 6 |
| Aurinkosähkön, maalämmön ym. uusituivien energialähteiden käyttö yrityksissä lisääntyy hankkeessa tutkittavan resurssitehokatselmuksen vaikutuksesta erityisesti pitkällä aikavälllä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää Päijät-Hämeen pk-yritysten materiaalitehokkuutta ja siten edistää talouden vähähiilisyyttä maakunnassa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään materiaalitehokkuuden työkalu Päijät-Hämeen pk-yrityksille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Pk-yritytykset oppivat tunnistamaan kohteita omassa toiminnassaan, joissa ne voivat kehittää materiaalitehokkuuttaan. Hankkeessa opitaan tunnistamaan pk-yritysten haasteita materiaalitehdokkuuteen liittyen. | ||
sMARTTA-Älykkäällä toimintatavalla materiaalitehokkuutta pk-sektorille-hankkeen päätavoitteena oli kehittää pk-yritysten materiaalitehokkuutta ja tietoisuutta materiaalitehokkuutta parantavista toimista sekä pienentää Päijät-Hämeen talouden hiilijalanjälkeä. Hankkeen toimenpiteet oli jaettu neljään työpakettiin, jotka keskittyivät materiaalikatselmusmallin kehittämiseen ja sen pilotointiin sekä teollistensymbioosien edistämiseen.
Hankkeessa kehitettiin materiaalikatselmusmallia kevyempään ja joustavampaan suuntaan, vastaamaan paremmin myös pienten pk-yritysten resursseja ja vaatimuksia sekä testattiin mallia päijäthämäläisissä pk-yrityksissä. Osaltaan näiden hankkeessa kerättyjen havaintojen, kokemusten ja tiiviin yhteistyön pohjalta materiaalikatselmustoiminnan valtakunnallinen koordinaattori, Motiva Oy, päivitti materiaalikatselmusten ohjeistusta kevyempään ja joustavampaan suuntaan kesällä 2020. Teollisia symbiooseja hankkeessa edistettiin viestimällä uudesta kansallisesta Materiaalitori-palvelusta useissa tilaisuuksissa ja hankkeen nettisivujen kautta. Hankkeessa järjestettiin materiaali- ja energiatehokkuuteen keskittynyt seminaari sekä materiaalitehokkuuteen ja yritysten vastuullisuuteen keskittynyt webinaari. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ”Materiaalitehokkuudella vauhtia yritysten vastuulliseen toimintaan”-julkaisu.
Seminaarin esitysmateriaalit ja webinaarin esitykset ovat saatavilla hankkeen nettisivujen, www.smartta.fi, kautta. Hankkeen julkaisu on saatavissa osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/347218 ja tilattavissa kirjana hankkeen nettisivujen kautta.