Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74135

Hankkeen nimi: Kiemura: Mikro- ja kierrätysmuovien kiertotalouden ratkaisut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ida Määttä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ida.maatta(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085211

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Muovipoli Oy, 1515609-1
Helsingin yliopisto, 0313471-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAUSTA

EU:n uusi muovistrategia, mikromuoveihin liittyvät haasteet sekä pakkausmateriaalikohtaisten kierrätystavoitteiden tiukkeneminen lisäävät tarvetta muovien käsittelyn sekä materiaalikierrätyksen uusille ratkaisuille. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen on iso haaste, mutta se avaa samalla liiketoimintamahdollisuuksia muovien kierron eri vaiheisiin.

Muovin kierrätystavoitteiden tiukkeneminen vaikuttaa siihen, että yhä likaisempia ja huonolaatuisempia muoveja otetaan jatkossa kierrätykseen. Materiaalien likaisuus on ongelma kierrätysmuovien hyödyntämisessä ja tutkimisessa. Päijät-Hämeessä ei ole tutkimus- ja kehittämiskäytössä muovien käsittelylinjastoa, joka mahdollistaisi kierrätysmuovien pesun ja työstön. Mikromuovien osalta tutkimus on keskittynyt vesiympäristöihin eikä tällä hetkellä voida arvioida luotettavasti esimerkiksi kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden mikromuovisisältöä: määrää, laatua ja ympäristövaikutuksia.

TAVOITE

Hankkeen päätavoitteena on tehostaa muovien materiaalikierrätystä sekä vastata mikromuovien analytiikkaan ja tunnistamiseen liittyviin kysymyksiin. Tavoitteena on myös edistää alueen vähähiilisyyttä, edistää muovien kierrätykseen liittyvän uuden liiketoiminnan syntyä ja tukea biosivuvirtojen hyödyntämistä. Hankkeessa kehitettävä muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto ja mikromuovien analyysimenetelmät sekä näihin liittyvä tutkimus tukee Päijät-Hämeen profiloitumista kiertotalouden osaamiskeskittymänä.

TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteinä rakennetaan muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto, mikä sisältää muovien pesu- ja kuivauslaitteistot sekä kaksiruuviekstruuderin. Linjastolla testataan erilaisten kierrätysmuovien ja niiden seosten työstettävyyttä ja soveltuvuutta mm. uusiogranulaattien valmistukseen. Mikromuovien osalta hankkeessa kehitetään menetelmä mikromuovien kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen analysointiin esimerkiksi kompostista ja kierrätyslannoitteista.

Hankkeessa kehitettävän muovien kierrätyslinjaston ja mikromuovien analyysimenetelmien avulla testataan yritysten sivuvirtoja sekä kierrätystuotteita. Materiaalitestausten osalta keskitytään erityisesti tällä hetkellä polttoon meneviin jakeisiin, kuten likaisiin elintarvikemuoveihin, monikalvopakkauksiin ja maatalouden pakkausmuoveihin. Yrityskohtaisten testien lisäksi tehdään tapauskohtainen tarkastelu kehittyvien maiden kierrätysratkaisuista. Hankkeen tuloksista viestitään mm. kansallisessa ja kansainvälisessä konferenssissa sekä kansainvälisissä julkaisuissa.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena saadaan pilot-mittakaavan muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto Päijät-Hämeen alueen tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteiskäyttöön sekä laitteiston avulla testattua tietoa erilaisten muovisivuvirtojen hyödyntämisestä. Testitulosten avulla kartoitetaan mahdollisuuksia lisätä tällä hetkellä polttoon menevien muovijakeiden erilliskeräystä sekä hyödyntämistä. Laitteisto mahdollistaa alueellisen tutkimus-ja kehittämistoiminnan muovien kierrätyksen edistämiseksi sekä jatkossa myös uuden liiketoiminnan syntymisen alueelle.

Lisäksi hankkeen tuloksena saadaan mikromuovien analyysimenetelmä ja uutta tieteellistä tietoa kierrätyssivuvirroissa ja maaperässä esiintyvän mikromuovin määrästä ja laadusta, mikä on edellytys mikromuoveihin liittyvien riskien arvioimiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat kierrätys –ja muovialan yritykset, tuottajavastuun alaiset yritykset, joiden pakkausmuovien kierrätykselle on tarve löytää uusia ratkaisuja, maatalousalan yritykset sekä kompostia ja kierrätyslannoitteita valmistavat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset, jotka ovat kiinnostuneita erilaisten sivuvirtojen hyödyntämisestä tai sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvän laitteiston kehittämisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 257 461

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 018

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 340 795

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 235 670

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä olevat yritykset edustavat toimialaltaan pääosin teollisuutta, joka on perinteisesti miesvaltainen ala. Sukupuolivaikutusten arviointi on tehty Suvauskoneella ja siinä on tehty oletuksia sukupuolijakauman suhteen siten, että kohderyhmä on selvästi miesvaltainen. Projektin toteuttajien ja ohjausryhmän sukupuolijakauma on kuitenkin tasapuolinen. Myös hankkeen vaikutukset, muovien hyödyntämisen lisääminen ja mikromuoveihin liittyvän osaamisen kasvu, hyödyttävät molempia sukupuolia. Analyysin tulos on, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tuloksien kannalta sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa. On kuitenkin havaittu, että naisten ja miesten välillä on eroa esim. suhtautumisessa ympäristöasioihin. Hankkeessa painopiste on kuitenkin uusien materiaalien testaamisessa ja analyysimenetelmien kehittämisessä, missä sukupuolinäkökulma ei korostu. Näkökulma on hyvä huomioida jatkossa, kun esim. kierrätysmateriaaleista kehitetään uusia tuotteita. Hankehenkilökunnassa ja ohjausryhmässä on tasapuolisesti naisia ja miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 8
Muovien materiaalikierrätyksen edistäminen tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä ja säästää luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Muovien kierrot ovat osa kiertotaloutta, mikä on yksi keskeinen toimintamalli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja riskien vähentämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 7
Mikromuovien analyysimenetelmän avulla saadaan uutta tietoa mikromuovien esiintymisestä, mitä tukee pidemmällä aikavälillä mikromuoveihin liittyvää tutkimusta ja toimenpiteitä ongelmien poistamiseksi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 7
Kehitettävän mikromuovien analyysimenetelmän avulla voidaan analysoida maaperän mikromuovipitoisuuksia. Pidemmällä aikavälillä tämä tukee aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toiminta ei kohdistu Natura 2000 -alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 9
Hanke kohdistuu suoraan muovien materiaalikierron tehostamiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Hanke edistää uuden liiketoiminnan syntymistä alueelle sekä kierrätyslaitteiston, siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan että alueen profiloitumisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Hanke vaikuttaa positiivisesti ympäristöön, mikä lisää osaltaan hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankken kansainvälinen ulottuvuus lisää kulttuurien välistä vuoropuhelua.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 9
Hanke lisää ympäristöalan erikoisosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-