|
|
|
Hankekoodi: A74136
Hankkeen nimi: Sirkka – kestävästä proteiinituotannosta uutta liiketoimintaa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34
Puhelinnumero: 0294462111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lapppeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jani Sillman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jani.sillman(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504682954
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hyönteisiä käytetään proteiinin lähteenä monissa kulttuureissa ja ne ovat nousseet kasvavan kiinnostuksen kohteeksi myös länsimaissa. Hyönteisruoalla on erinomainen ravintoarvo sisältäen paljon proteiinia ja hyviä rasvahappoja. Hyönteisten käyttäminen ruoka- ja rehutarkoituksessa on vielä uutta nykyajan Suomessa johtuen muun muassa lainsäädännöllisistä seikoista. Vuoden 2018 alusta hyönteisten käyttö elintarvikkeena helpottui lainsäädännön muutoksen seurauksena. Suomessa onkin vireillä monia hankkeita hyönteistuotannon aloittamiseksi. Osa on jo tuotantovaiheessa. Nyt myös Päijät-Hämeellä olisi mahdollista päästä mukaan alkavaan trendiin ja hyödyntää hyönteistuotannon tuomia mahdollisuuksia samalla parantaen kotimaista proteiiniomavaraisuutta. Hankkeen fokuksena on tarkastella Päijät-Hämeessä tapahtuvan ruoka-tai rehutarkoitukseen soveltuvien potentiaalisten arvoketjujen tuottamisen kestävyyttä, eli tuotannon ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Jotta hyönteistuotannosta saadaan parhain mahdollinen hyöty irti, on tärkeätä tunnistaa erilaisia hyönteistuotannon arvoketjuja. Alueelle potentiaalisia arvoketjuja tunnistetaan nojautuen tarkastelemalla jo olemassa olevia käytäntöjä sekä haastattelemalla alan tai alaan liittyviä toimijoita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Arvoketjujen tunnistamisessa eräänä osa-alueena on Päijät-Hämeen alueella hyönteisille ruuaksi soveltuvien orgaanisten sivuainevirtojen kartoittaminen. Hankkeen tavoitteena onkin luoda edellytyksiä hyödyntää jo olemassa olevia resursseja tehokkaammin osana kiertotaloutta ja siten luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoimintamallien toteutettavuutta tarkastellaan niin kestävyyteen kuin kuluttajiinkin liittyvien näkökulmien kautta. Kuluttajia osallistutetaan hankkeen eri vaiheissa muun muassa ja selvittämällä millaisissa tuotteissa eri kuluttajaryhmät olisivat kiinnostuneita hyödyntämään hyönteisproteiinia.
Hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä uusille liiketoiminkonsepteille, joissa hyödynnetään hyönteisiä osana ruokaketjuja. Tämä toteutetaan tekemällä selvitys potentiaalisista arvoketjuista, arvoketjujen vaikutuksista sekä hyödyntämällä olemassa olevia alustoja luomaan edellytykset alan toimijoiden verkostoitumiseen. Hanke kytkee verkoston avulla alueella toimivia pk-yrityksiä, jotka linkittyvät hyönteisproteiiniarvoketjuihin niiden eri vaiheissa. Lisäksi tuotannon liiketoimintamahdollisuuksia esitellään eri toimijoille, esimerkiksi maaseudun yrittäjille. Kiinnostuneille yrittäjille tarjotaan tietoa toiminnan käynnistämiseksi. Hanke luo pohjan Päijät-Hämeen alueelle käynnistyvälle uudelle liiketoiminnalle hyödyntäen kiertotalouden näkökulmia parantaen samalla alueen proteiiniomavaraisuutta sekä hyvinvointia.
Projektin pääkohdetyhmä ovat Päijät-Hämeen pk-yritykset ja yrittäjät, joiden toiminta liittyy uuteen hyönteisproteiiniliiketoimintaan. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi hyönteistuottajat, elintarvikkeiden jalostajat, sivuainevirtoja tuottavat yritykset sekä maaseutuyrittäjät.
Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat alueen kunnat ja asukkaat, sekä LUT:n henkilökunta, opiskelijat ja muut sidosryhmät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 110
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 200 110
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 285 874
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 285 874
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Lahti, Sysmä, Padasjoki, Kärkölä, Hollola, Heinola, Hartola, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 10 |
| Hyönteisproteiinin tuotanto auttaa pääsemään irti enemmän luonnonvaroja kuluttavien proteiinilähteiden tuotannosta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Hyönteisproteiinin tuotannolla pyritään vähentämään proteiinien tuotannon kasvihuonekaasupäästöintensiivisyyttä. Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä, jotka uhkaavat ruoan tuotantoa. Monipuolisempi ruoantuotantojärjestelmä auttaa sopeutumaan muutoksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 10 |
| Hyönteisproteiinin tuotannon avulla voidaan vähentää muita proteiinin tuotantotapoja, jotka ovat pinta-ala intensiivisiä ja aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden vähenemistä maankäytön muutoksen kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 10 |
| Hyönteisproteiinin tuotannon avulla voidaan vähentää muita proteiinin tuotantotapoja, jotka voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi vesistöihin ja maaperään rehun vaatiman lannoittamisen kautta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Joitakin jätemateriaaliksi luokiteltavia sivuvirtoja voidaan mahdollisesti käyttää hyönteisproteiinin tuotannossa hyönteisten ravinnonlähteenä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hyönteisproteiinin tuotannon myötä paikallinen elinkeinorakenne monipuolistuu. Hyönteisten tuotannon ohella tarvitaan myös erilaisia alihankkijoita ja muita prosessiin linkittyviä toimijoita. Tämä on uuden tyyppinen liiketoimintakenttä Päijät-Hämeessä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Paikallinen proteiinin tuotanto saattaa vähentää kuljetusten tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Uudet työpaikat lisäävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke parantaa merkittävästi toimijoiden ja alueen ympäristöosaamista proteiinien tuotantoon liittyen. Hankkeen kokemuksia voidaan hyödyntää mm. alueella järjestettävän opetuksen yhteydessä. | ||
Hyönteisiä käytetään proteiinin lähteenä monissa kulttuureissa ja ne ovat nousseet kasvavan kiinnostuksen kohteeksi myös länsimaissa. Hyönteisruoalla on erinomainen ravintoarvo sisältäen paljon proteiinia ja hyviä rasvahappoja. Hyönteisten käyttäminen ruoka- ja rehutarkoituksessa on kuitenkin vielä uutta Suomessa muun muassa vasta äskettäin lieventyneiden elintarvikelainsäädännön rajoitusten vuoksi. Hankkeessa kartoitimme hyönteisalan toimijoita Suomessa ja erityisesti potentiaalisia alasta hyötyjiä Päijät-Hämeessä. Teimme myös kuluttajakyselynsuhtautumisesta hyönteisravintoon kiinnostuksen ja markkinapotentiaalin selvittämiseksi. Koska hyönteistuotannossa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi elintarviketuotannon sivuvirtoja, selvitimme myös sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuudet hyönteistuotannossa osana kiertotaloutta. Lisäksi tarkastelimme Päijät-Hämeen alueen liiketoimintapotentiaalia edellisten selvitysten pohjalta, osin yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa.
Hyönteisalalla ei ole ollut olemassa kattavaa suomenkielistä perusopasta, mikä on ollut haaste uusien toimijoiden keskuudessa, jotka suunnittelevat aloittavansa hyönteistuotantoa. Tämä haaste todennettiin haastattelemalla alalla jo olevia toimijoita sekä kyselyin, joissa kohteena oli potentiaalisia tulevaisuuden toimijoita. Potentiaalisten tuottajien keskuudessa näyttäisi olevan kiinnostusta hyönteistuotantoa kohtaan, mutta tietoa tarvittaisiin lisää ja toiminnan taloudellisuus mietityttää. Koska romahtanut hyönteisbuumi muodostui esteeksi houkuttelemaan Päijät-Hämeen alueella toimijoita aloittamaan tuotantoa, hankkeen loppuvaiheessa keskityttiin tuottamaan alasta tietoa tulevaisuuden aloitteleville hyönteistuottajille ja päätöksentekijöille. Hankkeen keskeisin tuotos on hyönteistuotannosta kertova opas sellaisista perustiedoista, jota ei ole joko aikaisemmin tuotettu tai ole esitetty yksissä kansissa. Oppaan nimi on ”Sirkkakirja – liiketoimintaa kestävästä hyönteistuotannosta”. Siinä käsitellään muun muassa alaan liittyvää lainsäädäntöä, tuotantopotentiaalia, ympäristöllistä kestävyyttä, kuluttajien suhtautumista ja toiveita sekä eettisiä seikkoja. Lisäksi laadimme PESTE-menetelmällä tulevaisuuden skenaarioita hyönteistuotannon tuotannon kehittymiseen Päijät-Hämeen alueella. Tietoa kerättiin kirjallisuuden, tutkimuksen sekä toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta. Hyönteistuotannon mahdollisuuksista on tiedotettu sekä medialle että alueellisille toimijoille Päijät-Hämeessä ja muualla Suomessa.