Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74136

Hankkeen nimi: Sirkka – kestävästä proteiinituotannosta uutta liiketoimintaa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34

Puhelinnumero: 0294462111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lapppeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jani Sillman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jani.sillman(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504682954

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyönteisiä käytetään proteiinin lähteenä monissa kulttuureissa ja ne ovat nousseet kasvavan kiinnostuksen kohteeksi myös länsimaissa. Hyönteisruoalla on erinomainen ravintoarvo sisältäen paljon proteiinia ja hyviä rasvahappoja. Hyönteisten käyttäminen ruoka- ja rehutarkoituksessa on vielä uutta nykyajan Suomessa johtuen muun muassa lainsäädännöllisistä seikoista. Vuoden 2018 alusta hyönteisten käyttö elintarvikkeena helpottui lainsäädännön muutoksen seurauksena. Suomessa onkin vireillä monia hankkeita hyönteistuotannon aloittamiseksi. Osa on jo tuotantovaiheessa. Nyt myös Päijät-Hämeellä olisi mahdollista päästä mukaan alkavaan trendiin ja hyödyntää hyönteistuotannon tuomia mahdollisuuksia samalla parantaen kotimaista proteiiniomavaraisuutta. Hankkeen fokuksena on tarkastella Päijät-Hämeessä tapahtuvan ruoka-tai rehutarkoitukseen soveltuvien potentiaalisten arvoketjujen tuottamisen kestävyyttä, eli tuotannon ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Jotta hyönteistuotannosta saadaan parhain mahdollinen hyöty irti, on tärkeätä tunnistaa erilaisia hyönteistuotannon arvoketjuja. Alueelle potentiaalisia arvoketjuja tunnistetaan nojautuen tarkastelemalla jo olemassa olevia käytäntöjä sekä haastattelemalla alan tai alaan liittyviä toimijoita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Arvoketjujen tunnistamisessa eräänä osa-alueena on Päijät-Hämeen alueella hyönteisille ruuaksi soveltuvien orgaanisten sivuainevirtojen kartoittaminen. Hankkeen tavoitteena onkin luoda edellytyksiä hyödyntää jo olemassa olevia resursseja tehokkaammin osana kiertotaloutta ja siten luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoimintamallien toteutettavuutta tarkastellaan niin kestävyyteen kuin kuluttajiinkin liittyvien näkökulmien kautta. Kuluttajia osallistutetaan hankkeen eri vaiheissa muun muassa ja selvittämällä millaisissa tuotteissa eri kuluttajaryhmät olisivat kiinnostuneita hyödyntämään hyönteisproteiinia.

Hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä uusille liiketoiminkonsepteille, joissa hyödynnetään hyönteisiä osana ruokaketjuja. Tämä toteutetaan tekemällä selvitys potentiaalisista arvoketjuista, arvoketjujen vaikutuksista sekä hyödyntämällä olemassa olevia alustoja luomaan edellytykset alan toimijoiden verkostoitumiseen. Hanke kytkee verkoston avulla alueella toimivia pk-yrityksiä, jotka linkittyvät hyönteisproteiiniarvoketjuihin niiden eri vaiheissa. Lisäksi tuotannon liiketoimintamahdollisuuksia esitellään eri toimijoille, esimerkiksi maaseudun yrittäjille. Kiinnostuneille yrittäjille tarjotaan tietoa toiminnan käynnistämiseksi. Hanke luo pohjan Päijät-Hämeen alueelle käynnistyvälle uudelle liiketoiminnalle hyödyntäen kiertotalouden näkökulmia parantaen samalla alueen proteiiniomavaraisuutta sekä hyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin pääkohdetyhmä ovat Päijät-Hämeen pk-yritykset ja yrittäjät, joiden toiminta liittyy uuteen hyönteisproteiiniliiketoimintaan. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi hyönteistuottajat, elintarvikkeiden jalostajat, sivuainevirtoja tuottavat yritykset sekä maaseutuyrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat alueen kunnat ja asukkaat, sekä LUT:n henkilökunta, opiskelijat ja muut sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 110

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 135 896

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 285 874

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 194 139

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektille on tehty Suvauskoneella sukupuolivaikutusten arviointi. Testin mukaan projekti edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuoli näkökulma ei ole keskeisessä roolissa hankkeessa, mutta kaikki hankkeen toimenpiteet toteutetetaan siten, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päättavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 10
Hyönteisproteiinin tuotanto auttaa pääsemään irti enemmän luonnonvaroja kuluttavien proteiinilähteiden tuotannosta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Hyönteisproteiinin tuotannolla pyritään vähentämään proteiinien tuotannon kasvihuonekaasupäästöintensiivisyyttä. Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä, jotka uhkaavat ruoan tuotantoa. Monipuolisempi ruoantuotantojärjestelmä auttaa sopeutumaan muutoksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 10
Hyönteisproteiinin tuotannon avulla voidaan vähentää muita proteiinin tuotantotapoja, jotka ovat pinta-ala intensiivisiä ja aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden vähenemistä maankäytön muutoksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 10
Hyönteisproteiinin tuotannon avulla voidaan vähentää muita proteiinin tuotantotapoja, jotka voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi vesistöihin ja maaperään rehun vaatiman lannoittamisen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Joitakin jätemateriaaliksi luokiteltavia sivuvirtoja voidaan mahdollisesti käyttää hyönteisproteiinin tuotannossa hyönteisten ravinnonlähteenä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hyönteisproteiinin tuotannon myötä paikallinen elinkeinorakenne monipuolistuu. Hyönteisten tuotannon ohella tarvitaan myös erilaisia alihankkijoita ja muita prosessiin linkittyviä toimijoita. Tämä on uuden tyyppinen liiketoimintakenttä Päijät-Hämeessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Paikallinen proteiinin tuotanto saattaa vähentää kuljetusten tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Uudet työpaikat lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke parantaa merkittävästi toimijoiden ja alueen ympäristöosaamista proteiinien tuotantoon liittyen. Hankkeen kokemuksia voidaan hyödyntää mm. alueella järjestettävän opetuksen yhteydessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-