|
|
|
Hankekoodi: A74183
Hankkeen nimi: Ravinnekierrätyksestä kilpailukykyä "RAKIKY"
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Aalto-korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2228357-4
Jakeluosoite: Vuorimiehentie 1
Puhelinnumero: 02944 29290
Postinumero: 00076
Postitoimipaikka: Aalto
WWW-osoite: http://www.aalto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: DAHL OLLI PEKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli.dahl(at)aalto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405401070
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden, biotalouden, puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä (hallitusohjelma). Puun käytön lisääminen ja monipuolistaminen on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi (Kansallinen metsästrategia 2025, Suomen kansallinen biotalousstrategia).
Kestävillä ratkaisuilla edistetään työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (EU:n kasvustrategia, Eurooppa 2020) ja vastataan ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen rajallisuuden asettamiin haasteisiin. Päijät-Hämeessä kestävää kehitystä edistävillä kiertotalouden ratkaisuilla edistetään alueen vetovoimaisuutta ympäristömyönteisenä älykkäiden, palveluihin ja digitaalisuuteen pohjautuvien ratkaisujen maakuntana, jossa asukkaiden osallistaminen ja yritys-korkeakoulu -yhteistyö ovat keskiössä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Maakuntastrategian yhdeksi älykkään erikoistumisen teemaksi on valittu kiertotalous painottuen materiaalikiertoihin, biotalouteen ja edelläkävijyyteen. Tämä hanke tukee vahvasti tätä teemaa ja sen painotuksia. Hankkeessa jatkojalostetaan pääasiassa kompostia ja tuhkaa uudeksi orgaaniseksi kierrätyslannoitteeksi hyödyntäen alueen massavirtoja. Orgaanista kierrätysmetsälannoitetta ei ole vielä markkinoilla. Epäorgaanisia metsälannoitteita kyllä löytyy. Yhdyskuntalieteperäisen kompostin käytölle pitää löytää uusia käyttötarkoituksia. Mm. viljojen loppukäyttäjät eivät halua ostaa tuotteita, joihin on käytetty mm. viljaa, jonka maaperää on parannettu yhdyskuntalietekompostista peräisin olevalla maanparannusaineella. Kuluttajat ja markkinoita säätelevät tahot ovat nostaneet esille yhdyskuntalietteessä olevat lääkeaineet ja hormonit.
Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset periaatteet. Hanke on sukupuolineutraali. Osaaminen ei perustu sukupuoleen, vaan sukupuolesta riippumattomiin huippuasiantuntijuuksiin. Kestävä kehitys huomioidaan hankkeen monissa osissa ja tasoissa. Jätteistä tuotteeksi tuo lisäarvoa monella osa-alueella: liiketoiminta, kestävyys, jätteiden kierrätys ravinteiksi, vesistöpäästöjen väheneminen, puuston lisäkasvua ja hiilensidonta. Hankkeessa vahvistetaan ympäristöosaamisverkostoja. Sivuainevirtojen hyödyntäminen pyritään tekemään taloudellisesti kestävästi ja ympäristöä säästäen. Hanke perustuu kiertotalouden edistämiseen, joka pyrkii hidastamaan ilmastonmuutosta.
Hankkeessa panostetaan edelläkävijyyteen yhdessä alueen veturiyritysten, Lahti Energia ja Labio, kanssa muodostaen pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden arvoketju aina orgaanisen kierrätyslannoitteen kehitystyöstä tuotteen kaupallistamiseen. Hanke lisää alueen osaamista mm. kiertotalouteen liittyvissä prosesseissa. Tällä hetkellä vahvaa prosessiosaamista ei löydy alueeltamme. Tätä osaamista hankkeeseen tuo Aalto yliopisto professori Dahlin johdolla. Luonnonvarakeskus LUKE on tutkinut paljon mm. metsien tuhkalannoitusta ja siitä mahdollisesti liukenevia metalleja. Ladecin roolina on tuoda alueen pk-yrityskenttä vahvasti mukaan hankkeen alkumetreiltä ja aloittaa alustavat keskustelut mahdollisen lannoitetehdas investoinnista.
Tämä hanke nostaa kompostin ja tuhkan jalostusarvoa sekä kehittää Kujalan kiertotalous-ekosysteemiä. Prosessissa otetaan talteen ammoniakki, jota Lahti Energia voi hyödyttää omassa prosessissaan.
Luonnonmukaisten lannoitteiden markkinat ovat huomattavat, jopa 30 % epäorgaanisten lannoitteiden nyk. käyttömäärästä olisi korvattavissa kierrätyslannoitteilla (Euroopan komissio). Kiertotalousmallin mukaisten kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää riippuvuutta kriittisten raaka-aineiden, erit. raakafosforin, tuonnista EU:n ulkopuolelta ja laajentaa korkealaatuisten lannoitevalmisteiden valikoimaa, joka erityisen rajoittunut metsälannoitteiden osalta. Kierrätyslannoitteiden käyttö tuo merkittäviä ympäristöhyötyjä ja ilmastovaikutuksia. Niiden valmistaminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden prosessointiin liittyvää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Niiden käyttö vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja kaatopaikkapäästöjä. Kierrätyslannoitteiden lannoitusvaikutus kestää huomattavasti pidempään kuin kivennäislannoitteiden. Biopohjaisten (orgaanisten) kierrätyslannoitteiden hintakilpailukyky on paranemassa sisämarkkinoiden kehittyessä ja kierrätyslannoitteiden kysynnän kasvaessa.
Päijät-Hämeen visiona on olla ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani, jota tämä hanke tukee. Hanke edistää kiertotalous-ekosysteemiä Lahden alueella lisäämällä alueellisten materiaalivirtojen; kompostoidun yhdyskuntalietteen ja metsä- ja energiateoll. tuhkien, hyötykäyttöä niiden jalostusarvoa nostamalla. Hankkeessa todennetaan org. kierrätyslannoitteen tuotantoprosessi tehdasmittakaavassa, tuotteistetaan kierrätyslannoite sekä selvitetään kierrätyslannoitteen käytön reunaehdot (lainsäädäntö, lannoitus-, turvallisuus- ja ympäristövaikutukset). Tätä ei ole vielä Suomessa tehty.
Orgaaniseen metsälannoitteeseen sopivien sivuainevirtojen tuottajat, kuten lämpövoimalat, myös alle 5 MW:n pienvoimalat, joiden tuhkamääriä ei löydy Vahti-tietokannasta. Mm. Ferroplan on kehittänyt 1 MW pienvoimalan.Bioperäiset sivuainevirrat sopivat myös käytettäväksi kompostin ohella, kuten viljapöly (Fazer ja alueen viljakuivurit). Metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajat lannoitteen käyttäjinä kuuluvat kohderyhmään. Lannoitteenlevityksestä voi vasta metsäomistaja itse, mutta hankkeen aikana etsitään myös metsäpalveluyrityksiä, jotka voivat hoitaa lannoitteen levityksen. Edellä mainitut yritykset ovat usein pk-yrityksiä. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa (Ruokavirasto ja MMM). Lannoitevalmistajat otetaan huomioon hankkeessa mahdollisen sijoittumisen näkökulmasta.
Tässä on tarkoitus kartoittaa koko yritysten arvoketju(-verkko) aina lannoitteen levittäjästä, metsäomistajasta aina lannoitteen tekijään. Metsäkeskus toimii hankkeessa ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi yhteistyötahona, kun tavoitellaan metsäyrittäjiä(mm. metsänomistajat, metsäkoneyrittäjät), jotka ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä.
Ladec on Bioenergia ry:n jäsen, jonka kautta saamme tuhkantuottajista ja tällä sektorilla toimivista tahoista.
Hankkeessa kuvataan koko lannoitteen valmistusprosessi ja samalla toimintaan sidoksissa olevat pk-sektorin yritykset eri toimialoilta.
Ladec selvittää ja etsii vaihtoehtoja lannoitetehdasinvestoinnille ja sijoittumiselle Lahden seudulle.
Lannoiteprosessissa tarvittavien teknologioiden ja palveluiden toimittajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 121
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 482
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 888
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 437 830
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Padasjoki, Hollola, Kärkölä, Asikkala, Sysmä, Lahti, Orimattila, Heinola, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on valmistaa energiateollisuuden tuhkasta ja kompostilaitoksen kompostista kierrätyslannoitevalmiste. Tuotteelle lasketaan hiilijalanjälki. Tuote tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä, koska se valmistetaan teollisuuden sivuainevirroista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 8 |
| Teollisuuden sivuainevirroista valmistettu tuote vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskiä. Tämä todennetaan tuotteen elinkaariarviolla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Lannoitevalmisteen mahdollinen liukoisuus ympäristöön testataan ja kuvataan hankkeen aikana. Näin pyritään minimoimaan tuotteesta mahdollisesti aiheutuvat päästöt. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Tuote valmistetaan teollisuuden sivuainevirtoja hyödyntäen. Hanke tukee vahvasti Päijät-Hämeen maakuntastrategian ja -ohjelman Kiertotalous-teemaa. Hankkeessa "jätteestä" valmistetaan tuote. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on käydä alueen pk-sektoria läpi ja etsiä lannoitevalmistusketjun ja siihen liittyvät pilotoinnin sekä levittämiseen liittyvät yritykset mukaan. Toisaalta kehitetään myös alueen kiertotalousekosysteemiä aloittamalla keskustelut lannoitetehtaan sijoittumisesta Lahden alueelle. Yhteistyötä tehdään myös Viljaklusterin yritysten kanssa, koska mm. viljapöly kelpaa kompostointiin ja sitä kautta lannoitevalmisteen raaka-aineeksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on sukupuolineutraali. Jokainen organisaatio antaa parhaan osaamisensa käyttöön riippuen henkilön sukupuolesta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeella pyritään vaikuttamaan Maa- ja metsätalousministeriöön sekä Ruokavirastoon, jotta orgaaninen kierrätysmetsälannoitevalmiste otettaisiin lannoitetyyppiluetteloon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa on mukana ko. aihepiirin huiput Suomesta. Aalto ja LUKE ovat molemmat ympäristöosaamisen huippuyksiköitä. Jos hankkeen aikana tulee eteen uusia kysymyksiä, niin molempien partnereiden toimesta löytynee verkostoja, joita voidaan käyttää hyväksi hankkeen aikana. Ladec on keskittynyt ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen 1990-luvulta lähtien (aloitettu Neopolissa ja sittemmin jatkettu LTYP:ssa). | ||
Hankkeessa kehitettiin orgaaninen NPK-metsälannoite ”Putretti”, joka koostuu kompostista ja puunpolton tuhkasta. Komposti sisältää typpeä (N) ja kaliumia (K), ja puuntuhka fosforia (P) ja kaliumia, mitkä ovat puiden kasvun pääravinteita. Paras lannoite ravinteiden suhteen saavutettiin, kun Putretti sekoitettiin siten, että 2/3-osaa oli kompostia ja 1/3 oli tuhkaa. Tämän lisäksi tarvittiin boorilisäys lannoitteeseen puiden terveen kasvun ja normaalin kehityksen varmistamiseksi. Lannoite soveltuu myös muuhun käyttöön, kuten orgaaniseksi maanparannusaineeksi viherrakentamiseen.
Lannoitteen lannoitus- ja ympäristövaikutuksia tutkittiin kuusen taimilla tehdyllä taimikokeella (kasvatuskaappikoe, 2 kk) ja metsäkokein. Taimikoe, jossa Putretin kasvuvastetta eli vaikutusta taimien pituuteen ja läpimittaan verrattiin lannoittamattomaan kontrollin ja jo markkinoilla olevien vastaavien lannoitteiden kasvuvasteisiin, osoitti Putretin lisäävän puuston kasvua. Ympäristövaikutusten osalta taimikokeessa selvitettiin lannoitteiden vaikutusta ravinnehuuhtoumiin ja valumaveden sähkönjohtavuuteen ja happamuuteen. Taimikoe osoitti, että Putretti liukenee hitaammin kuin verrokkilannoitteet ja näin ollen ravinnehuuhtoumat ovat pienemmät. Sähkönjohtavuuden ja pH:n osalta ei lannoitteiden välillä ollut eroa. Metsäkokeiden vasteita seurataan vuosittain, jotta ns. pitkän ajan vaikutukset saadaan selville.
Nykyisessä kiertotalouspainoitteisessa yhteiskunnassa on Putretin kaltaiselle lannoitteelle selvä sosiaalinen tilaus. Valitettavasi nykyinen lainsäädäntö vielä tue sen käyttöä, mutta eri sidosryhmät haluavat edistää lannoitteen käyttöönottoa, jos sen turvallisuus voidaan varmistaa. Putretissa ei havaittu olevan lääke- ja hormonijäämiä suoritetuilla analyyseillä ja niiden tarkkuuksilla.
Hankkeessa laskettiin myös Putretin hiilijalanjälki Putretin ilmastovaikutuksen selvittämiseksi. Putretin hiilijalanjälki verrattuna neitseelliseen lannoitteeseen on pieni (vain noin 12 % neitseellisen lannoitteen hiilijalanjäljestä), mikä tekee siitä ilmastomielessä erittäin kestävän metsälannoitteen ja poistaa ilmastohaasteen, jonka neitseellinen lannoite aiheuttaa metsiä lannoitettaessa. Laadittu liiketoimintamalli osoitti, että Putretista on mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa Päijät-Hämeen talousalueella. Projektissa mukana olleet yritykset ovat sitoutuneet Putretin kehittämiseen myös tulevaisuudessa.