|
|
|
Hankekoodi: A74184
Hankkeen nimi: HyTeLab - Päijät-Hämeen hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Mukkulankatu 19
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 15210
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Tuusjärvi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.tuusjarvi(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 0309
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TAVOITTEET
Hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena on hyvinvointiteknologiaan liittyvän tki-toiminnan vahvistaminen alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi, käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä hyvinvointiliiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena on myös Päijät-Hämeen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattaminen sekä mahdollisuuksien luominen alueen yrityksille päästä mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin Health -ekosysteemeihin ja siten lisätä alueen tunnettuutta käyttäjälähtöisen hyvinvointiteknologian kehittämisalueena.
Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on vahvistaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien innovaatioiden syntyä. Hankkeessa rakennettavalla hyvinvointiteknologian kehittämisympäristön toimintamallilla vahvistetaan kehittämisyhteistyötä alueen yritysten, julkisen sektorin ja organisaatioiden, loppukäyttäjien sekä korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteen toteutumista tukevat alatavoitteet ovat:
1. Hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristön rakentaminen,
2. Hyvinvointiteknologiaan liittyvä testaus, pilotointi sekä käyttö -ja kokemustiedon tuottaminen,
3. Hyvinvointiteknologian ratkaisuihin liittyvän tiedon jakaminen ja levittäminen,
4. Testi- ja kehittämisympäristön toiminnan mallintaminen ja vaikutusten arviointi.
KESKEISET TOIMENPITEET
- Yritysten, julkisten sektorin, korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden ja loppukäyttäjien yhteiset työpajat,kehittämisympäristön promot sekä verkostotapaamiset
- Robotiikan ja hyvinvointiteknologian sekä niitä hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen ja tukiratkaisujen testaaminen,demonstraatiot kehittämisympäristössä sekä autenttisissa käyttäjäympäristöissä
- tiedon jakaminen seminaareissa, työpajoissa, verkostoissa sekä tietellisissä että käytännöllisissä artikkeleissa ja seminaariesityksissä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyvä kehittämisympäristö on alueellinen hyvinvointialan yhteiskäyttöinen innovaatioalusta, jossa alueen yritykset ja julkisen sektorin toimijat kohtautetaan tki-yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja käyttäjien kanssa mahdollistaen hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen ja uudistamisen sekä yhteisen oppimisen ja yhteiskehittämisen (co-creation).
Innovaatioalusta on Niemen Campuksella toimiva konkreettinen tila sekä toiminnallinen kokonaisuus, jossa toimijat yhdessä synnyttävät uusia hyvinvointiteknologiaan liittyviä ratkaisuja, uutta hyvinvointialan liiketoimintaa sekä uudenlaisia piileviin kuluttajatarpeisiin osuvia digitaalisia ja hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä palveluita ja tuotteita.
Hankkeen tulokset, joilla on lyhyen aikavälin vaikutuksia:
- 40 alueen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritystä osallistuu kehitysympäristön rakentamiseen ja toiminnan käynnistämiseen
- 20 alueen yritystä käynnistää t&k&i-yhteistyön LUTin ja/tai Lab-ammattikorkeakoulun kanssa tai valtakunnallisen tutkimuslaitoksen (esim. VTT) tai tutkimusrahoittajan (esim. Business Finland) kanssa
- 10 tuotteen ja/tai palvelun kehittäminen ja pilotoiminen aloitettu innovaatioalustalla
- selvitys asiakaskokemuksista 10 tuotteen osalta autenttisista käyttöympäristöistä
Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy
- Selvitys hyvinvointiteknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden asiakaskokemuksista autenttisissa käyttöympäristöissä
- Innovaatioalustalla tapahtuvan monitoimijaisen yhteiskehittämisen (co-creation) toimintamalli, jonka elementit ja kriittiset pisteet on tunnistettu ja jota voidaan levittää myös muille aloille ja alueille.
Pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksena syntyvä hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö ja sen toimintamalli
- lisää maakunnan yritysten mahdollisuuksia olla mukana teknologian kehityksessä
- vahvistaa hyvinvointialan yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä
- tuottaa uudenlaisia, piileviin kuluttajatarpeisiin osuvia teknologisia/digitaalisia palveluja
- tukee hyvinvointiteknologiaan ja sen hyödyntämiseen liittyvän osaamisen luomista ja kehittämistä alueella
- vahvistaa kokeilukulttuuria sekä alueen korkeakoulujen roolia uusien kokeilujen alustana ja uuden osaamisen tuottajina
- juurruttaa Päijät-Hämeessä tehdyn pitkäjänteisen hyvinvointiteknologiaan liittyvän tutkimuksen entistä paremmin käytännön toiminnaksi
Keskeisien horisontaalisten periaatteiden huomioiminen ja niiden edistäminen hankkeessa:
1) Sukupuolten tasa-arvo
Sote-ala on hyvin naisvaltainen ja teknologia on nähty perinteisesti miehisenä alana. Uudistuvalla sote-alalla hyvinvointiteknologia koskettaa kuitenkin molempia sukupuolia. Hankkeessa rohkaistaan kaikkia osallistujia sukupuolesta riippumatta tutustumaan hyvinvointiteknologian antamiin mahdollisuuksiin sote-alan liiketoiminnan kehittämisessä.
2) Kestävä kehitys
Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa teknologian käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla sekä visioidaan vähemmän energiaa ja luonnonvaroja käyttäviä toimintoja. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä kokouskäytäntöjä.
3) Taloudellinen kestävyys
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tuetaan tuottamalla uutta tietoa ja osaamista, tietoa hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksista sekä hyvinvointiteknologiaan liittyvistä, uusista tuotteista ja palveluista. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuetaan rakentamalla uusi innovaatioalusta, hyvinvointiteknologian testi- ja kehittämisympäristö.
4) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö ja tutkimus mahdollistavat hyvinvointia edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
- Päijät-Hämeen alueen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritykset ja yritysverkostot
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
- Julkisen sektorin toimijat sekä hyvinvointialan palveluntuottajat
- 3. sektorin hyvinvointialan organisaatiot
- Loppukäyttäjät ja heidän läheisensä
- Hyvinvointipalveluita käyttävät asiakkaat (loppukäyttäjät)
- Ne palveluntuottajat, jotka eivät suoraan osallistu hankkeeseen, mutta hyötyvät hankkeen tuloksena syntyvistä tuotteista, palveluista ja näiden yhdistelmistä, kehittämisympäristössä toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista
- Nykyiset ja tulevat sote-alan ammattilaiset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 457 084
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 457 084
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 652 981
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 652 981
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Hollola, Sysmä, Padasjoki, Asikkala, Lahti, Kärkölä, Heinola, Orimattila, Hartola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Hankkeessa selvitetään teknologian ja robotiikan mahdollisuuksia sekä luodaan tulevaisuuden tutkimusta hyödyntäen visioita tulevaisuuden mahdollisuuksista. Olemassa olevan tiedon ja tutkimusten perusteella teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotto ja hyödyntäminen voi vaikuttaa luonnon varojen käytön kestävyyteen. Näin ollen hanke voi vaikuttaa siihen välillisesti, kun teknologiaa ja robotiikkaa hyödyntämällä saadaan tuotettua tuotteita ja palveluita energiaa säästämällä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa teknologian ja robotiikan käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla sekä visioidaan uusia käyttömahdollisuuksia hyödyntämällä tulevaisuustietoa. Hanke voi siis tiedon lisäämisen avulla vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen vähentämiseen, mikäli pystytään vähentämään energiaa ja luonnonvaroja käyttäviä toimintoja. Hankkeessa toteutettaviin työpajoihin, seminaareihin ja webinaareihin on osallistujilla mahdollisuus osallistua virtuaalisten työkalujen avulla. Tämä vähentää osaltaan autoilua tai muuta hiilidioksiidipäästöjä aiheuttavaa matkustusta ja vaikuttaa sitä kautta ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät ulotu kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Hankkeen vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan pyritään vähentämään käyttämällä yhteydenpidoissa mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä, vähentämällä turhaa papereiden jakamista sekä käyttämällä kaikissa mahdollisissa tilanteissa julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeella arvioidaan olevan vaikutusta materiaaliin ja jätteisiin. Lisääntynyt tieto teknologian, digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisestä hyvinvointialan tuotteissa ja palveluissa mahdollistaa jätteiden määrään vähentämisen, materiaalien hyötykäytön (ts.käytön vähentämisen) sekä energia- ja materiaalitehokkuuden. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset eivät ulotu suoranaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin teemoihin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tuloksena syntyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin uutta, käytännönläheistä tietoa ja osaamista, hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä teknologiaan ja robotiikkaan liittyviä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa luodaan uusi innovaatioalusta, hyvinvointiteknologian testi- ja kehittämisympäristö. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja luodaan uutta osaamispääomaa sekä kehitetään hyvinvointialan toimijoiden palveluja, tuotteita ja prosesseja hyödyntäen teknologiaa ja robotisaatiota. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeella voi olla vaikutusta kuljetu- ja/tai liikkumistarpeen vähenemiseen tai logistiikkaan. Teknologisten/digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto vähentää esim. yksityisautoilua, kun lääkärissä käyntejä voidaan vähentää etähoidon avulla. Hankkeessa pyritään vähähiilisyyteen suosimalla etäyhteyksiä yhteydenpidossa, tiedotuksessa ja tapaamisien järjestämisessä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen edistämiä asioita ovat ennen kaikkea ihmisten terveys ja hyvinvointi. Hankkeessa yritysten ja muiden hyvinvointialan toimijoiden sekä korkeakoulujen yhteistyössä tehtävä kehittämistyö ja tutkimus mahdollistavat uusien asiakaslähtöisten, hyvinvointiteknologiaa ja/tai digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Näiden avulla voidaan mm. tukea ihmisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ikäihmisten kotona asumista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tuetaan sukupuolten tasa-arvoa esim. kehittämiseen osallistumisessa. Hanke tukee yritysten tasa-arvoista pääsemistä kehittämistyöhön ja edistää tasa-arvoa tuomalla miehisenä pidetyn teknologiaan liittyvän toiminnan myös naisvaltaiselle alalle (hyvinvointiala) | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Hankkeella on vaikutusta mm. eriarvoisuuden vähentämiseen. Esimerkiksi syrjäseuduilla teknologian hyödyntäminen lisää hyvinvointipalveluiden saatavuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta seuraaviin kulttuuriympäristöihin: maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hanke voi vaikuttaa myös ympäristöosaamisen kehittämiseen esim. hyvinvointipalveluissa robottien ja teknologian hyödyntämisen kautta | ||
Sosiaali- ja terveysala tulee yhä riippuvaisemmaksi teknologiasta ja teknologisia ratkaisuja sisältävät uudet toimintatavat, tuotteet ja palvelut nousevat tärkeämmiksi tekijöiksi tulevaisuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Tämä edellyttää entistä parempaa tiedon liikkumista ja verkostoitumista eri toimijoiden välillä sekä uusien teknologiaa hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittämistä ja käyttöönottoa. Teknologisten ratkaisujen laajamittaisempi hyödyntäminen edellyttää myös käyttäjänäkökulman vahvistamista kehittämistyössä.
Päijät-Hämeen hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö (HyTeLab) -hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena oli hyvinvointiteknologiaan liittyvän tki-toiminnan vahvistaminen käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi, hyvinvointiliiketoiminnan edistämiseksi sekä maakunnan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli edistää hyvinvointiteknologiaan liittyvien innovaatioiden syntyä rakentamalla hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristön toimintamalli.
Hankkeen tuloksena tuotetussa julkaisussa “HyTeLab - Päijät-Hämeen hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö: Kokemuksia HyTeLab-toiminnasta 2018-2020 ja huomioita alueellisen toimintamallin jatkojalostamiseen” kehittämisympäristön toimintaa on mallinnettu hanke-ajalta toimintakokonaisuuden havainnollistamiseksi ja sen jatkojalostamiseksi.
HyTeLab-mallinnuksen avulla voidaan tarkastella testaus- ja kehittämistoimintakokonaisuuden rakennetta, ja sen eri vaiheisiin liittyviä huomioita ja kehittämisen paikkoja. Toimintamallia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti kansallisesti, kun rakennetaan vastaavanlaisia kehittämisympäristöjä.
Hankkeen tulosta hyödynnetään Lab -ammattikorkeakoulun v. 2021 alussa käynnistämässä LAB WellTech hyvinvointiteknologian kehittämisympäristön toiminnassa.
HyTeLab-hankkeessa käynnistettiin hyvinvointiteknologiaan liittyvä tki-yhteistyö 24 sote- tai teknologiayrityksen kanssa ja aktiivisesti hankkeen toimintaan osallistui 34 yritystä. Yritysten kanssa käynnistetyt suunnitelmat yhteiskehittämisestä tai teknologian testauksesta jouduttiin kuitenkin keskeyttämään alkuvuodesta 2020 Covid-19 pandemian takia.
Hankkeen aikana kehitettiin ja/tai pilotoitiin yhteistyössä yritysten kanssa 7 tuotetta tai palvelua. Testaus- ja kehittämisyhteistyön kohteina olivat mm. uuden tuotteen pilotoiminen aidossa käyttöympäristössä, käytössä olevan teknologian testaus eri toimintaympäristöissä tai teknologian toiminnallisuuden käyttäjälähtöinen kehittäminen sekä teknologiaa hyödyntävien palvelukonseptien kehittäminen.
Hankkeen muita välittömiä tuloksia:
- Hankkeen kehittämistoimintaan ja järjestettyihin tapahtumiin osallistui yhteensä 367 opiskelijaa, 221 sote- ja teknologia-alan yritystä, 45 julkisen sote-sektorin edustajaa sekä 11 kolmannen sektorin toimijaa.
- Kotisimulaatioympäristön rakentuminen ja varustaminen erilaisella teknologialla.
- Hankkeessa julkaistiin 12 kpl artikkelia tai blogikirjoitusta.
- Hankkeessa tehtiin 2 lopputyötä, 1 diplomi-insinöörin sekä 1 amk-opiskelijoiden opinnäytetyö.
Hankkeen järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa oli 650 osallistujaa. Ne lisäsivät eri alojen toimijoiden verkostoitumista ja edistivät alueen sote-alan yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden, teknologiayritysten sekä alueen korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden yhteistyötä ja hyvinvointiteknologiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Hankkeessa toteutetut hyvinvointiteknologian käyttökokeilut ja testaukset tehtiin pääasiassa aidoissa käyttöympäristöissä (palveluasuminen, koti) teknologian loppukäyttäjillä, joita olivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja loppuasiakkaat. Kokeilut oli organisoitu siten, että kustakin kokeilusta kerättiin systemaattisesti tietoa eri menetelmillä, kuten haastatteluilla ja käyttöpäiväkirjoilla käyttäjäkokemustiedon kerryttämiseksi. Kokeiluissa saatiin myös teknologioiden kehittämisehdotuksia sekä tietoa käyttäjäkokeilujen toteuttamisen sujuvuudesta. Kokeiluissa syntynyt uusi tieto raportointiin myöhempää käyttöä varten esimerkiksi hankkeen tiedotuksen tueksi.
Hankkeessa tuotettiin myös visuaaliset keskustelukortit “Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen: keskustelukortit”. Korttien tarkoituksena on tukea hyvinvointiteknologian käyttöä koskevaa pohdintaa, kun tarkastellaan omia ja yhteisiä valintoja ja omaa toimintaympäristöä. Mitä voimme tehdä, jotta hyvinvointiteknologia palvelisi meitä mahdollisimman järkevästi nyt ja tulevaisuudessa? Korttien aiheet liittyvät hyvinvointiteknologian hankintaan ja perehdyttämiseen, sen arkipäiväistymiseen toiminnassa, asiakkaan palveluihin ja hyvinvointiin, arviointiin sekä teknologian rooliin palvelukokonaisuuden kehittämisessä.
Hankkeessa tuotetussa animaatiossa “Teknologiaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvointiin – mihin tarpeeseen hyvinvointiteknologiaa?” tuodaan esille näkökulmia hyvinvointiteknologian tarpeesta, hankinnasta, käyttöönotosta, perehdyttämisestä ja eettisistä kysymyksistä. Animaatio on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kaiken kaikkiaan hankkeen toiminta sekä sen näkyminen julkisuudessa monin eri tavoin, lisäsivät tietoisuutta Päijät-Hämeessä rakennettavasta hyvinvointiteknologian kehittämisympäristöstä. Lisäksi tiedon jakamisen avulla on edistetty tietoisuutta hyvinvointiteknologian kehittymisestä ja siihen liittyvän tki-toiminnan mahdollisuuksista Päijät-Hämeen alueella ja myös laajemmin valtakunnallisesti.