Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74184

Hankkeen nimi: HyTeLab - Päijät-Hämeen hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Tuusjärvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.tuusjarvi(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 0309

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 0245904-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena on hyvinvointiteknologiaan liittyvän tki-toiminnan vahvistaminen alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi, käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä hyvinvointiliiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena on myös Päijät-Hämeen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattaminen sekä mahdollisuuksien luominen alueen yrityksille päästä mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin Health -ekosysteemeihin ja siten lisätä alueen tunnettuutta käyttäjälähtöisen hyvinvointiteknologian kehittämisalueena.

Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on vahvistaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien innovaatioiden syntyä. Hankkeessa rakennettavalla hyvinvointiteknologian kehittämisympäristön toimintamallilla vahvistetaan kehittämisyhteistyötä alueen yritysten, julkisen sektorin ja organisaatioiden, loppukäyttäjien sekä korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteen toteutumista tukevat alatavoitteet ovat:
1. Hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristön rakentaminen,
2. Hyvinvointiteknologiaan liittyvä testaus, pilotointi sekä käyttö -ja kokemustiedon tuottaminen,
3. Hyvinvointiteknologian ratkaisuihin liittyvän tiedon jakaminen ja levittäminen,
4. Testi- ja kehittämisympäristön toiminnan mallintaminen ja vaikutusten arviointi.

KESKEISET TOIMENPITEET
- Yritysten, julkisten sektorin, korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden ja loppukäyttäjien yhteiset työpajat,kehittämisympäristön promot sekä verkostotapaamiset
- Robotiikan ja hyvinvointiteknologian sekä niitä hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen ja tukiratkaisujen testaaminen,demonstraatiot kehittämisympäristössä sekä autenttisissa käyttäjäympäristöissä
- tiedon jakaminen seminaareissa, työpajoissa, verkostoissa sekä tietellisissä että käytännöllisissä artikkeleissa ja seminaariesityksissä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyvä kehittämisympäristö on alueellinen hyvinvointialan yhteiskäyttöinen innovaatioalusta, jossa alueen yritykset ja julkisen sektorin toimijat kohtautetaan tki-yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja käyttäjien kanssa mahdollistaen hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen ja uudistamisen sekä yhteisen oppimisen ja yhteiskehittämisen (co-creation).
Innovaatioalusta on Niemen Campuksella toimiva konkreettinen tila sekä toiminnallinen kokonaisuus, jossa toimijat yhdessä synnyttävät uusia hyvinvointiteknologiaan liittyviä ratkaisuja, uutta hyvinvointialan liiketoimintaa sekä uudenlaisia piileviin kuluttajatarpeisiin osuvia digitaalisia ja hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä palveluita ja tuotteita.

Hankkeen tulokset, joilla on lyhyen aikavälin vaikutuksia:
- 40 alueen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritystä osallistuu kehitysympäristön rakentamiseen ja toiminnan käynnistämiseen
- 20 alueen yritystä käynnistää t&k&i-yhteistyön LUTin ja/tai Lab-ammattikorkeakoulun kanssa tai valtakunnallisen tutkimuslaitoksen (esim. VTT) tai tutkimusrahoittajan (esim. Business Finland) kanssa
- 10 tuotteen ja/tai palvelun kehittäminen ja pilotoiminen aloitettu innovaatioalustalla
- selvitys asiakaskokemuksista 10 tuotteen osalta autenttisista käyttöympäristöistä

Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy
- Selvitys hyvinvointiteknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden asiakaskokemuksista autenttisissa käyttöympäristöissä
- Innovaatioalustalla tapahtuvan monitoimijaisen yhteiskehittämisen (co-creation) toimintamalli, jonka elementit ja kriittiset pisteet on tunnistettu ja jota voidaan levittää myös muille aloille ja alueille.

Pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksena syntyvä hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö ja sen toimintamalli
- lisää maakunnan yritysten mahdollisuuksia olla mukana teknologian kehityksessä
- vahvistaa hyvinvointialan yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä
- tuottaa uudenlaisia, piileviin kuluttajatarpeisiin osuvia teknologisia/digitaalisia palveluja
- tukee hyvinvointiteknologiaan ja sen hyödyntämiseen liittyvän osaamisen luomista ja kehittämistä alueella
- vahvistaa kokeilukulttuuria sekä alueen korkeakoulujen roolia uusien kokeilujen alustana ja uuden osaamisen tuottajina
- juurruttaa Päijät-Hämeessä tehdyn pitkäjänteisen hyvinvointiteknologiaan liittyvän tutkimuksen entistä paremmin käytännön toiminnaksi

Keskeisien horisontaalisten periaatteiden huomioiminen ja niiden edistäminen hankkeessa:
1) Sukupuolten tasa-arvo
Sote-ala on hyvin naisvaltainen ja teknologia on nähty perinteisesti miehisenä alana. Uudistuvalla sote-alalla hyvinvointiteknologia koskettaa kuitenkin molempia sukupuolia. Hankkeessa rohkaistaan kaikkia osallistujia sukupuolesta riippumatta tutustumaan hyvinvointiteknologian antamiin mahdollisuuksiin sote-alan liiketoiminnan kehittämisessä.
2) Kestävä kehitys
Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa teknologian käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla sekä visioidaan vähemmän energiaa ja luonnonvaroja käyttäviä toimintoja. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä kokouskäytäntöjä.
3) Taloudellinen kestävyys
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tuetaan tuottamalla uutta tietoa ja osaamista, tietoa hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksista sekä hyvinvointiteknologiaan liittyvistä, uusista tuotteista ja palveluista. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuetaan rakentamalla uusi innovaatioalusta, hyvinvointiteknologian testi- ja kehittämisympäristö.
4) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö ja tutkimus mahdollistavat hyvinvointia edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
- Päijät-Hämeen alueen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritykset ja yritysverkostot
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
- Julkisen sektorin toimijat sekä hyvinvointialan palveluntuottajat
- 3. sektorin hyvinvointialan organisaatiot
- Loppukäyttäjät ja heidän läheisensä

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Hyvinvointipalveluita käyttävät asiakkaat (loppukäyttäjät)
- Ne palveluntuottajat, jotka eivät suoraan osallistu hankkeeseen, mutta hyötyvät hankkeen tuloksena syntyvistä tuotteista, palveluista ja näiden yhdistelmistä, kehittämisympäristössä toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista
- Nykyiset ja tulevat sote-alan ammattilaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 457 084

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 152

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 652 981

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 506

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä, Hollola, Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laaditty hyödyntämällä Suvauskonetta (Lapin Letka-hanke), jolla on mahdolollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Hankkeessa on mukana myös pieniä hyvinvointialan toimijoita sekä ammatinharjoittajia, jotka ovat suurimmalta osalta perinteisesti naisvaltaisia (mm. siivous, kotihoito, kotiin tuotettavat palvelut) ja toisaalta teknologia on nähty perinteisesti miehisenä alana. Uudistuvalla sote-alalla hyvinvointiteknologia, digitalisaatio ja robotiikka koskettavat kuitenkin molempia sukupuolia, joten hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat yhtä soveltuvia sekä naisille että miehille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa rohkaistaan kaikkia osallistujia sukupuolesta riippumatta tutustumaan hyvinvointiteknologian ja robotiikan antamiin mahdollisuuksiin liiketoiminnan kehittämisessä. Näin hanke tukee tasa-arvon toteutumista nopeasti kehittyvällä sote-alalla. Ikääntyminen on myös sukupuolikysymys, sillä naiset ovat tutkitusti pitkäikäisempiä. Hanke edistää ikääntyvien naisten mahdollisuuksia päästä hyötymään täysipainoisemmin teknologian suomista mahdollisuuksista hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnan katsotaan tukeva sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeessa selvitetään teknologian ja robotiikan mahdollisuuksia sekä luodaan tulevaisuuden tutkimusta hyödyntäen visioita tulevaisuuden mahdollisuuksista. Olemassa olevan tiedon ja tutkimusten perusteella teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotto ja hyödyntäminen voi vaikuttaa luonnon varojen käytön kestävyyteen. Näin ollen hanke voi vaikuttaa siihen välillisesti, kun teknologiaa ja robotiikkaa hyödyntämällä saadaan tuotettua tuotteita ja palveluita energiaa säästämällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 7
Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa teknologian ja robotiikan käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla sekä visioidaan uusia käyttömahdollisuuksia hyödyntämällä tulevaisuustietoa. Hanke voi siis tiedon lisäämisen avulla vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen vähentämiseen, mikäli pystytään vähentämään energiaa ja luonnonvaroja käyttäviä toimintoja. Hankkeessa toteutettaviin työpajoihin, seminaareihin ja webinaareihin on osallistujilla mahdollisuus osallistua virtuaalisten työkalujen avulla. Tämä vähentää osaltaan autoilua tai muuta hiilidioksiidipäästöjä aiheuttavaa matkustusta ja vaikuttaa sitä kautta ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hankkeen vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan pyritään vähentämään käyttämällä yhteydenpidoissa mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä, vähentämällä turhaa papereiden jakamista sekä käyttämällä kaikissa mahdollisissa tilanteissa julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeella arvioidaan olevan vaikutusta materiaaliin ja jätteisiin. Lisääntynyt tieto teknologian, digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisestä hyvinvointialan tuotteissa ja palveluissa mahdollistaa jätteiden määrään vähentämisen, materiaalien hyötykäytön (ts.käytön vähentämisen) sekä energia- ja materiaalitehokkuuden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu suoranaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin teemoihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen tuloksena syntyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin uutta, käytännönläheistä tietoa ja osaamista, hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä teknologiaan ja robotiikkaan liittyviä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa luodaan uusi innovaatioalusta, hyvinvointiteknologian testi- ja kehittämisympäristö. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja luodaan uutta osaamispääomaa sekä kehitetään hyvinvointialan toimijoiden palveluja, tuotteita ja prosesseja hyödyntäen teknologiaa ja robotisaatiota.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeella voi olla vaikutusta kuljetu- ja/tai liikkumistarpeen vähenemiseen tai logistiikkaan. Teknologisten/digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto vähentää esim. yksityisautoilua, kun lääkärissä käyntejä voidaan vähentää etähoidon avulla. Hankkeessa pyritään vähähiilisyyteen suosimalla etäyhteyksiä yhteydenpidossa, tiedotuksessa ja tapaamisien järjestämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen edistämiä asioita ovat ennen kaikkea ihmisten terveys ja hyvinvointi. Hankkeessa yritysten ja muiden hyvinvointialan toimijoiden sekä korkeakoulujen yhteistyössä tehtävä kehittämistyö ja tutkimus mahdollistavat uusien asiakaslähtöisten, hyvinvointiteknologiaa ja/tai digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Näiden avulla voidaan mm. tukea ihmisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ikäihmisten kotona asumista.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa tuetaan sukupuolten tasa-arvoa esim. kehittämiseen osallistumisessa. Hanke tukee yritysten tasa-arvoista pääsemistä kehittämistyöhön ja edistää tasa-arvoa tuomalla miehisenä pidetyn teknologiaan liittyvän toiminnan myös naisvaltaiselle alalle (hyvinvointiala)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeella on vaikutusta mm. eriarvoisuuden vähentämiseen. Esimerkiksi syrjäseuduilla teknologian hyödyntäminen lisää hyvinvointipalveluiden saatavuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta seuraaviin kulttuuriympäristöihin: maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hanke voi vaikuttaa myös ympäristöosaamisen kehittämiseen esim. hyvinvointipalveluissa robottien ja teknologian hyödyntämisen kautta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-