Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74185

Hankkeen nimi: Tuote- ja palveluvirittämö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Förster

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.forster(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 184 1947

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, 0993644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Markkinat ja asiakaskäyttäytyminen muuttuvat yhä nopeammassa tahdissa monilla toimialoilla uusien toimijoiden ja digitalisaation mahdollisuuksien myötä. Kaikki yritykset eivät ole tässä muutosprosessissa pystyneet uudistamaan toimintaansa ja tuotteitaan. Yritykset ovat kohdistaneet rajalliset resurssit ydinliiketoimintoihin uusiutumisen ja asiakassuhteen kehittämisen kustannuksella. Ongelmana yritysten innovaatioprosesseissa on todettu:
1. Pk- ja mikroyritykset, joiden yrittäjät ovat substanssiosaajia, tarvitsevat tukea tuottaakseen uusia tuotteita ja palveluja ketterästi ja asiakaskohderyhmiä puhuttelevasti modernilla prosessilla ja työkaluilla, innovoinnin, nykyaikaisen, monikanavaisen markkinoinnin ja palvelumuotoilun otteella.
2. Usein nämä pk-yritykset eivät osaa kohdata asiakasta ja johtaa asiakassuhdetta digitaalisissa kanavissa, eivätkä viestiä, markkinoida ja myydä tuotteita/ palveluja digitaalisissa kanavissa menestyksekkäästi.

Hankkeen tavoitteena on nostaa Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien mikro- ja pk-yritysten osaamista tuotteiden ja palvelujen asiakaslähtöisessä ja ketterässä kehittämisessä.

Hankkeessa valmennetaan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yrityksiä moderniin, digitaalisen aikakauden asiakasryhmäkeskeiseen tuote- ja palvelukehitykseen. Kehittämisprosessissa lähdetään yrityksen todellisten tarpeiden kartoittamisesta ja niiden taustojen ymmärtämisestä. Prosessi koostuu yrityskohtaisesta tuote- ja palvelukehittämisprojektista, jota tuetaan yrityskohtaisella sparrauksella ja moduulimuotoisella koulutuksella. Projektissaan yritys tuottaa uuden tai kehitetyn tuotteen tai palvelun kehittäen samalla tuote- ja palvelukehittämisprosessiaan asiakaslähtöiseksi. Koulutusmoduuleissa osallistujat perehtyvät palveluiden innovointiin, palvelumuotoiluun sekä asiakkuudenhallintaan digitaalisissa myynnin, markkinoinnin ja viestinnän ratkaisuissa. Yritykset tekevät tuotteilleen konkreettisen markkinointisuunnitelman.

Hankkeeseen osallistuu 55 pk-yritystä, jotka kehittävät tuote- ja palvelukehitysprosessejaan. 30 yritystä tuottaa uuden tai merkittävästi kehitetyn tuotteen markkinoille. Osallistuvat yritykset saavat käyttöönsä modernin, palvelumuotoiluun pohjautuvan tuotteiden ja palvelujen kehitysprosessin sekä oppivat kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan todelliseen asiakastarpeeseen ja asiakaskokemukseen perustuen. Lisäksi yritykset ottavat käyttöön digitaalisia asiakasrekrytoinnin ja -hallinnan ratkaisuja. Hankkeessa syntyy skaalattavissa oleva kehittämisprosessi mikro- ja pk-yritysten tuote- ja palvelukehityksen tukemiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen yritysten asiakassuhdehallinnassa.

Hanke vahvistaa paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä huomioiden nais- ja miesvaltaisten alojen yritys- ja asiakasryhmäkohtaiset tarpeet.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus yhteistyössä yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja Kauppakamarien kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivat, erityisesti kasvu- ja uudistumishaluiset mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsevat tukea digitalisaation hyödyntämiseen ja käyttäjälähtöiseen tuote- ja palvelukehitykseen pärjätäkseen kilpailussa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Toimintaansa kehittävien pk-yritysten henkilöstö ja asiakkaat
- Toimintaansa kehittäville yrityksille palveluja tuottavat yritykset (esim. digimarkkinointia ja sähköisiä asiakasjärjestelmiä tuottavat yritykset)
- Yrittäjäjärjestöt, kaupunkien yrityspalvelut ja muut yrittäjille tukea tuottavat organisaatiot
- Korkeakoulujen ja toisen asteen ammatilliset oppilaitosten henkilöstö ja opiskelijat
- Kauppakamarit, jotka jatkuvasti etsivät uusia palveluntarjoajia koulutusten toteuttamiseen

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 550

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 163 545

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 786

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 233 636

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Lahden

Kunnat: Asikkala, Espoo, Tuusula, Kirkkonummi, Järvenpää, Kärkölä, Padasjoki, Pornainen, Karkkila, Vantaa, Sysmä, Hyvinkää, Lohja, Hollola, Nurmijärvi, Vihti, Lahti, Sipoo, Helsinki, Kerava, Hartola, Siuntio, Kauniainen, Mäntsälä, Heinola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastotietojen perusteella yrittäjien ja työntekijöiden sukupuolijakaumassa on selkeitä sukupuolieroja toimialoittain. Tilannekartoituksessa, koulutusmoduuleissa ja yrityskohtaisissa toimenpiteissä varmistetaan, että eri sukupuolten edustajien tarpeet tulevat kuulluiksi niin nais- kuin miesvaltaisillakin aloilla ja yrityksissä. Naisten varovainen suhtautuminen yrittäjyyteen ja naisten pieni osuus kasvuyrittäjissä on noussut esille useissa tutkimuksissa. Hankkeessa huomioidaan erityisesti yrittäjänaisten tarvitsema tuki tuote- ja palvelukehittämiseen ja sitä kautta liiketoiminnan kasvattamiseen. Naisten osuus Suomen yrittäjistä on kuitenkin kasvussa ja heistä yli puolet toimii palvelualoilla ja palvelualojen muutokset haastavat yrittäjänaiset muutokseen. Muutospaineet koskevat myös miesvaltaisten alojen mikroyrityksiä ja erityisesti miehiä, jotka ovat lähteneet yrittäjäksi substanssiosaajina ja ovat hankkineet yrittäjyysosaamisen tekemällä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu alojen sukupuolittuneisuus sekä naisten pieni osuus kasvuyrittäjistä. Hankkeen rekrytoinnissa huomioidaan erityisesti yrittäjänaiset. Hankkeen tilannekartoituksessa huomioidaan, että eri sukupuolet ovat edustettuina ja heidän eri sukupuolten tarpeet tulevat kuulluiksi sekä huomioiduksi koulutusprosessin suunnittelussa. Hankkeen toteutuksessa seurataan sitä, miten hyvin eri sukupuolten tarpeet tulevat huomioiduiksi ja tarvittaessa toimintasuunnitelmaan tehdään muutoksia. Hankkeessa rohkaistaan erityisesti naisia vahvistamaan tuote- ja palvelukehitystä. Yrityksiä tuetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomioita sukupuolivaikutuksiin. Sukupuolten huomiointi kuvataan myös hankkeen koulutuksesta tuotettavassa toimintamallissa niin, että se on myös muiden kuin hankkeen osatoteuttajien toteutettavissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeessa, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 0
Yritysten koulutusmoduuleissa sekä tuote- ja kehitysprojektien työpajoissa kannustetaan luonnonvarojen säästämiseen ja kestävään käyttämiseen huomioiden tuotteen elinkaari.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 0
Yritysten koulutusmoduuleissa sekä tuote- ja kehitysprojektien työpajoissa kannustetaan ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen huomioiden tuotteen elinkaaressa esimerkiksi raaka-aineiden tuottamisesta, kuljetuksesta, käytöstä sekä kierrätyksestä aiheutuva ilmastokuorma.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Yritysten koulutuksessa ja kehitysprojektien sparrauksessa huomioidaan materiaalien ja jätteiden resurssitehokas käyttö ja hyötykäyttömahdollisuudet sekä raaka-aineena että kierrätyksen näkökulmasta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Hankkeessa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yritykset vahvistavat osaamistaan tuotteiden ja palveluiden asiakaslähtöisessä, ketterässä kehittämisessä sekä toimialan muutosten huomioinnissa. Tätä kautta yritykset vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin paikallisesti ja vahvistavat liiketoimintaansa. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan esimerkiksi markkinoinnin kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan yritysten yhteiskuntavastuuta, mikä osaltaan tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää myös aineettomia tuotteita ja palveluja. Yritysten toimialaa ei ole rajattu, mutta osatoteuttajilla on hyvät yhteydet mm. hyvinvointialan yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut ovat usein aineettomia. Välillisesti hanke voi vaikuttaa mikroyritysten halukkuuteen ostaa tuotteita ja palveluja muilta yrityksiltä itse tekemisen sijaan. Nämä palvelut ovat usein aineettomia, esimerkiksi markkinointiin tai asiakashallintajärjestelmiin liittyviä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
Hankkeessa vahvistetaan yritysten kykyä hyödyntää digitaalisia ratkaisuja sekä kehittää tuotteitaan ja palveluitaan, mikä voi johtaa asiakkaiden siirtymistarpeiden vähenemiseen, kun palvelu hoidetaankin digitaalisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hankkeessa yritykset tekevät asiakaslähtöistä tuote- ja palvelukehitystä, minkä myötä sekä yrittäjien, työntekijöiden että asiakkaiden hyvinvointi vahvistuu, kun heidän tarpeisiinsa vastataan entistä paremmin. Lisäksi hankkeessa painotetaan yhteiskuntavastuuta osana liiketoimintaa ja moninaisuuden johtamista ja huomioimista.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeessa tunnistetaan mies- ja naisvaltaisten alojen yrittäjien sekä eri sukupuolisten yrittäjien erilaisia tarpeita sekä varmistetaan heidän kuulluksi tuleminen. Hankkeessa tunnistetaan naisten miehiä pienempi osuus erityisesti kasvuyrittäjissä ja sitä kautta erityinen tuen tarve. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä kuvattu tarkemmin kohdassa 13.1. Lisäksi yrittäjiä tuetaan koulutuksessa ja kehitysprojekteissa huomioimaan käyttäjälähtöisyydessä myös eri sukupuolta olevien asiakkaiden tarpeet tuote- ja palvelukehitysessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeessa vahvistetaan yritysten käyttäjälähtöistä tuote- ja palvelukehitystä. Koulutuksessa ja yrityskohtaisissa kehitysprojekteissa kannustetaan huomioimaan ja kuulemaan erilaisia, nykyisiä ja potentiaalisia asiakasryhmiä sekä huomioimaan mahdolliset tuotteiden ja palveluiden käyttämisen esteet. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan moninaisuuden johtamista yrityksissä ja sitä kautta moninaisuuden hyödyntämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä työpaikoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 2
Yrittäjien koulutuksessa ja yrityskohtaisten kehitysprojektien sparrauksessa huomioidaan yritykset ympäristöosaamisen vahvistaminen mm. elinkaariajatteluun liittyen. Hankkeessa yritykset tutustuvat myös siihen, miten hyödyntää yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen näkökulmia osana tuote- ja palvelukehitystä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi