|
|
|
Hankekoodi: A74186
Hankkeen nimi: 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maa-massojen hyödyntäminen kaupungeissa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2322323-1
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3-5 A
Puhelinnumero: 040 0832488
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.businessturku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Reeta Huhtinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: reeta.huhtinen(at)turkubusinessregion.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 0832488
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on toimijaekosysteemin kokoaminen ja toimintamallien kehittäminen, ratkaisujen tuomiseksi 6Aika kaupunkeihin suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja infrarakentamisen seurauksena syntyvien maamassojen hyödyntämiseen. Kaupungeissa maamassojen tehokkaalla kierrättämisellä ja uudelleen hyödyntämisellä voidaan saada aikaiseksi huomattavia taloudellisia säästöjä ja toisaalta pienentää CO2 päästöjä kaupungeissa. Yli 90% jätekertymästä on peräisin kaivannaistoiminnasta ja tehdasteollisuudesta (metsä-, metalli-, ja energia-) eli nämä suurivolyymiset massat tarvitsevat enenevässä määrin erityistä huomiota. Sen sijaan yhdyskuntajätteen määrä koko jätemäärästä on vajaa 3 % ja sen kierrätysasteen nostamiseen on julkisella sektorilla useita hankkeita käynnissä. Tehdasteollisuuden sivuvirtoja ei ole riittävästi hyödynnetty liiketoiminnoissa, vaikka talteenotto ja jalostusteknologiat ovat jo pitkälle kehittyneet.
Jätteiden hyödyntämismahdollisuuksien laajentaminen maanrakentamisessa on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kiertotaloutta ja kierrätystä edistävää kärkihanketta. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat yhteisessä hankkeessa valmistelleet jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan valtioneuvoston asetuksen (ns. MARA-asetus) ja rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntämistä koskevan asetuksen (ns. MASA-asetus). MARA- ja MASA-asetukset edistävät uusio-maarakentamista, ja muuttavat kaupunkien toimintoja. Näiden vuoksi kaupungeilla on nyt edessään uusi haasteellinen tehtävä, suurvolyymisten maamassojen parempi hyödyntäminen, perinteisen läjityksen sijaan. Tämän vuoksi CircVol hankkeessa pyritään löytämään kaupunkien uusiin haasteisiin ratkaisuja ja tuetaan kaupunkeja saavuttamaan nämä uudet hyödyntämistavoitteet. Tämä tehdään keräämällä oikeat osaajat ja toimijat kansalliseen toimijaverkostoon, joka toimillaan pystyy tarjoamaan kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita etenkin suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja infrarakentamisen seurauksena syntyvien maamassojen hyödyntämiseen. Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ja uudet toimintamallit tukevat kaupunkien kehittymistä hiilineutraaleiksi, ja samalla tukevat yrityksiä uusien palveluiden ja tuotteiden kaupallistamisessa vientituotteiksi kansainvälisille markkinoille.
EU:n horisontaaliset periaatteet ovat kestävä kehitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville yhdenvertaiset tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Kestävän kehityksen mukainen taloudellinen kasvu on tärkein hyvinvoinnin ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaja. CircVol-hankkeella edistetään kestävää suurivolyymisten virtojen uudelleen käyttöä ja kestävästi rakennettua elinympäristöä mikä kestää myös tuleville sukupolville. Hankkeella kannustetaan uusiokäyttöön ja kierrätettyjen materiaalien hyödyntämiseen maa- ja kaupunkirakentamisessa, jolloin säästetään arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja.
Hankkeessa ollaan tietoisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä ja hankkeen kohderyhmiä – kaupunkiorganisaatioita ja yrityksiä sekä hankepartnereita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Hankkeen keskeiset toimialat – kemianteollisuus ja rakennusteollisuus ovat melko sukupuolittuneita toimialoja, mutta hankkeen tuodessa toimialat yhteisen asian ympärille edistetään myös näiden välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Suunnitelluissa toimenpiteissä ja hankkeen tarjoamissa liiketoimintamahdollisuuksissa otetaan huomioon laajasti eri yritykset ja toimijat sekä mahdollistetaan kaikkien tasavertainen osallistuminen.
Hankkeessa toteutetaan 6Aika strategiaa, mikä on kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen, uuden osaamisen, liiketoiminnan ja työllisyyden synnyttäminen ja kaupunkien hyödyntäminen kehittämisympäristöinä. Hankkeessa yritykset tuottavat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka ovat kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyisiä. Ratkaisut pohjautuvat uusiin oivalluksiin, tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kasvu ja uudistuminen ja sitä mukaan työpaikkojen syntyminen. Uusia ratkaisua kokeillaan ensin yhdessä referenssikaupungissa ja tieto onnistuneista kokeiluista leviää muihin 6Aika kaupunkeihin partnereiden ja kansallisen toimijaekosysteemin kautta. Näin alueet oppivat yhdessä toisiltaan ja osaaminen kumuloituu ja samalla vältetään samankaltaisten asioiden kehittämistä eri kaupungeissa. Tällaisella toimintatavalla tuetaan hyvän yhteistyön rakentumista 6Aika kaupunkien välille suurivolyymisten massojen käsittelyssä.
Kaupunkeja tuetaan energian ja neitseellisten maamassojen säästämisessä, hiilineutraalien tavoitteiden saavuttamisessa ja siirtymissä kohti kestävää kehitystä. Hankkeen aikana saavutetaan kolme päätulosta: 1) kansallinen toimijaekosysteemi 2) toimintamalleja ja liiketoimintakonsepteja tukemaan suomalaisen cleantech yritystoiminnan kasvua ja teollisuuden uudistumista sekä kansainvälistä vientiä ja 3) maamassojen kierrätys kaupungeissa lisääntyy ja teollisista sivuvirroista kehitettyjä tuotteita hyödynnetään kaupungeissa.
Hankkeen koordinaattori on Turku Science Park Oy. Hankepartnerit ovat Helsingin ja Oulun kaupungit, Varsinais-Suomen liitto, Turun AMK, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Forum Virium Helsinki Oy, Suomen ympäristökeskus ja Oulun AMK. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja budjetti noin 2,8 milj, €.
Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat biotalous-, cleantech-, ja kiertotalousalojen yritykset. Nämä eivät suinkaan ole pelkästään kemia- ja prosessiteollisuuden yrityksiä, vaan kattaa laajemmin myös palveluyritysekotorin joissa tuotetaan digitaalisia ratkaisuja ja lainsäädännönpalveluita sekä REACH, patentti ja IPR asiantuntijatyötä.
Teollisuusyritykset, joissa syntyy volyymisivuvirtoja ovat myös hankkeen kohderyhmä, lähinnä sivuvirtojen tuottajina. Tämän vuoksi pk-yrityssektori pyritään aktiivisesti verkottamaan näiden suurempien veturiyritysten kanssa. Pk-yritys tuo ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämiseen mistä voi koitua säästöjä ja positiivia ympäristövaikutuksia teollisuusyritykselle ja tuotteita ja ratkaisuja kaupunkien tarpeisiin.
Kohderyhmään kuuluvat myös maarakennus ja logistiikka alojen yritykset, jotka liittyvät maamassojen käsittelyyn. Yrityksillä on mahdollisuus suuriin kustannussäästöihin esimerkiksi kuljetuskustannuksissa, jos maamassojen kierrätystä pystytään tehostamaan. Tästä hyötyvät kasvavat kaupungit, missä tehdään infrarakentamista.
6Aika kaupunkien osaamiskeskittymät (korkeakoulut, yliopistot, tutkimuskeskukset ja innovaatioalustat joissa on startup ja kasvuyrityksiä) ovat osa toimijaekosysteemiä. Osaamiskeskittymät ovat yksi hankkeen kohderyhmä joiden osaaminen yritysrajapinnassa toimisessa vahvistuu ja yritysyhteistyömahdollisuudet vahvistuvat toimijaekosysteemin kautta.
Julkinen sektori/ Kehittämisorganisaatiot
• Hankkeen kohderyhmänä ovat 6Aika kaupungit, joiden siirtymistä kiertotalouteen CircVol hanke tukee.
• Hankkeen rooli kaupunkien ja yritysten välillä on tärkeä, erityisesti tarpeiden ja haasteiden välittämisessä.
• Kehittämisorganisaatiot luovat sujuvan kommunikoinnin toimijaverkoston sisälle ja hankkeen ulkoinen viestintä tukee välillisten kohderyhmien tavoittelussa.
• 6Aika kaupungissa kehittyvät kiertotalousklusterit voimistuvat.
• Hankkeessa kehitetään osaamista uusista toimintamalleista ja teknologioista – uusia toimintatapoja voidaan ottaa 6Aika kaupungeissa käyttöön.
Korkeakoulut
• Korkeakoulut pääsevät mukaan kiinteästi biotalouden-, cleantechin- ja kiertotalouden toimijaekosysteemiin.
• Mielenkiintoiset kestävän kehityksen haasteet motivoivat sekä opettajia että opiskelijoita.
• Korkeakoulut verkostoituvat uudenlaisiin yrityksiin.
• Korkeakoulut voivat kehittää omaa osaamistaan tiiviisti yhdessä kaupunkitoimijoiden kanssa sekä yritysten kanssa, jolloin myös kiertotalouden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuu.
Tutkimuslaitokset
• Tutkimuslaitoksilla on selkeä rooli korkeakoulujen ja yritysten väillä tutkimustiedon soveltamisessa käytäntöön.
• Tutkimuslaitokset pääsevät mukaan biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden toimijaekosysteemiin.
• Tutkimuslaitokset tukevat yrityksiä hyödyntämään kiertotalouden materiaaleja turvallisesti ja tiivis yhteistyö auttaa tutkimuslaitoksia kehittämään tutkimusmenetelmiä yritysten tarpeiden mukaisesti.
• Tutkimuslaitokset voivat kehittää omaa osaamistaan yhdessä kaupunkitoimijoiden sekä yritysten kanssa, jolloin kiertotalouden osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuu.
• Tutkimuslaitokset saavat tietoa ja kokemusta lainsäädännön, menettelytapojen ja ohjeistusten käyttöönotosta ja soveltuvuudesta käytännön tapauksiin.
Kaupunkilaiset
• Uudet hankkeen tuomat ratkaisut hyödyttävät kaupunkilaisia.
• Kaupunkilaisten kestävän kehityksen tiedostavuus kasvaa.
• 6Aika kaupunkien edelläkävijyys kestävän kehityksen kärjessä saa näkyvyyttä.
Koko Suomi
• Suurivolyymiset teolliset sivuvirrat ja infrarakentamisen seurauksena syntyvät maamassat hyödynnettyä tehokkaammin.
• Suomen biotalouden-, cleantechin- ja kiertotalouden kehitystä viedään eteenpäin.
• Regulaatiota voidaan uudistaa kestävän kehityksen tarpeiden suuntaan.
• Tiedostavuus kestävän kehityksen uusista ratkaisuista kasvaa kansalaisten keskuudessa.
• Hankkeessa saatuja parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja voidaan levittää ja toteuttaa koko maassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 793 955
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 735 280
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 677 546
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 599 918
Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa
Seutukunnat: Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun
Kunnat: Oulu, Turku, Espoo, Tampere, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 9 |
| Hanke edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatteita kaikilla toimillaan ja vaikuttaa yli 90% osuuteen jätekertymästä, joka on peräisin tehdasteollisuudesta ja kaivannaistoiminnasta. Tässä kehitettävillä toimintamalleilla ja ratkaisuilla saadaan suurivolyymisten teollisten ja infrarakentamisen sivuvirtojen hyödyntämisen kierrätysastetta nostettua ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä vähennettyä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään kansallinen biotalouden-, cleantechin- ja kiertotalouden – eli kestävän kehityksen toimijaekosysteemi (verkosto), joka pystyy tarjoamaan kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita kaupungille, mikä osaltaan tukee kaupunkien kehittymistä hiilineutraaleiksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Hanke on ympäristöpositiivinen ja käyttää omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita menetelmiä. Sillä on kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi suojaavia vaikutuksia. Hankkeen toimenpiteet vähentävät erityisesti neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja läjityksiä luontoon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 10 |
| Hanke huomioi ja edistää pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman suojelua. Läjittäminen ja erityisesti sen raskasmetallit, öljy-yhdisteet ja klooratut hiilivety-yhdisteet ovat uhka pinta- ja pohjavesille. Hankkeessa tutkitaan mm. ylijäämämassoja, jotka voitaisiin läjittämisen sijasta hyödyntää lähellä niiden syntypaikkoja ja saada niistä rakennus- ja täyttömateriaaleja. Jätteen väheneminen vaikuttaa veden, maaperän ja ilman puhtauteen. Resurssitehokkaat ja logistiset ratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 9 |
| Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja neitseellisten luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat välillisesti Natura 2000 -ohjelmaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä sekä jätteiden minimoimista ja niiden kierrätystä. Raaka-aineena käytetään suurivolyymisia teollisuuden sivuvirtoja sekä hyödynnetään maa-massoja uudelleen. Erityinen kokeilu on Näsijärven pohjassa oleva puuaines, nollakuitu, joka aiotaan massastabiloida mm. tuhkalla ja ottaa hyötykäyttöön. Hankkeen tavoitteena ovat kestävät ratkaisut ja pitkäikäiset tuotteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 10 |
| Hanke edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä eri tavoin. Esimerkiksi OAMK tulee kehittämään biokaasun käyttöä työajoneuvoissa. Hankkeessa toteutetaan energiatehokkuutta ja tavoite on löytää sivuvirroille uudelleen käyttöä ensisijajärjestyksen mukaan. Jos sivuvirta tai osa siitä ei ole kierrätykseen käyttökelpoista, voidaan se käyttää uusiutuvana energiana. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Hankkeessa luodaan 6Aika -kaupunkeihin uusia pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Tämän aikana kehitetään elinkeinoelämää tukevia ratkaisuja suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja maamassojen kierrättämiseen. Hankkeen toimijaekosysteemissä kaupungit, yritykset ja viranomaiset kehittävät yhdessä paikallista elinkeinorakennetta monipuolisesti eri näkökulmista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke luo uuden toimijaekosysteemin, jossa kehitetään uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita, osa näistä aineettomia. Kiertotaloudessa digitaalisuus ja mobiilipalvelut ovat oleellisia. Hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluja mm. maamassojen kierrättämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 10 |
| Hanke tehostaa myös liikkumista ja logistiikkaa ja teollisten sivuvirtojen liikuttelua voidaan parantaa toimialojen yhteistyöllä. Mm. suurille maamassoille kehitetään kokonaisvaltainen ja toimiva digitaalinen järjestelmä. Tämän avulla tarjonta ja tarpeet kohtaavat ja suurien maamassojen siirtely ja kuljetukset voidaan hoitaa jatkossa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää hyvinvointia. Hankkeen tavoitteita ovat toimijaekosysteemin kokoaminen ja toimintamallien kehittäminen. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin. Tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen yritysten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeessa ollaan tietoisia tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolijakauma on lähtökohtaisesti tasapuolinen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman huomioimista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan hankkeen aikana. Asiantuntijoiden osaamista arvioidaan tasapuolisesti osaamisen ja tavoitteiden mukaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Hanke on avoin ja tarjoaa samat mahdollisuudet kaikille toimijoille yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeessa kunnioitetaan eri alueiden kulttuuriympäristöä. Hankkeessa tuetaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria, joka on yhteiskunnallisesti tärkeää. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää eri toimijoiden ympäristöosaamista. Vahvalla viestinnällä tätä levitetään myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille. | ||
CircVol-hankkeessa edistettiin suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen uudelleen käyttöä sekä tuotettiin tietoa ja koottiin kansallinen kiertotalouden toimijaverkosto alan yrityksistä, korkeakouluista sekä julkisen sektorin toimijoista. Hankkeessa toteutettiin 5 yrityksille suunnattua pilot kohdetta, jotka toivat lisää kokemusta mm. uusiomateriaalien hyödyntämisestä infrarakentamisessa ja edesauttoivat kiertotalouden mukaisen infrarakentamisen yleistymistä 6Aika kaupungeissa. Tämän lisäksi toteutettiin yksi kiertotalouden digitalisuuteen liittyvä innovaatiokilpailu. Hankkeen aikana tuotiin toimijoita yhteen MARA ja MASA asetusten toimivuuden ja valmistelun näkökulmasta ja kerättiin tietoa asetusten toimivuudesta käytännössä sekä järjestettiin koulutustilaisuuksia aiheesta. MARA-asetuksen tavoite on helpottaa jätteiden turvallista hyödyntämistä maarakentamisessa. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa kiertotalouden edistämiseksi kaupunkiympäristössä erityisesti suurivolyymisiin massoihin liittyen. Hankkeessa edistettiin myös yritysten, korkeakouluja ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä.
Maamassojen ja teollisten sivuvirtojen tehokkaalla kierrättämisellä ja uudelleen hyödyntämisellä voidaan saada aikaiseksi huomattavia taloudellisia säästöjä ja toisaalta pienentää CO2 päästöjä sekä siten hillitä ilmastonmuutosta. CircVol-hankkeen piloteissa yritykset pääsivät testaamaan suurivolyymisten virtojen ja uusiomateriaalien sekä tekniikoiden toimivuutta seuraavissa kohteissa: 1) uusiomateriaalien käyttö ruoppausmassojen stabiloinnissa, 2) uusiomateriaalien käyttö savimaiden stabiloinnissa, 3) biopohjaisten materiaalien käyttö vesiensuojelurakenteessa, 4) monimuotoiset, kiertotalouden mukaiset kasvualustat ja 5) pilaantuneiden maiden tunnistaminen. Hankkeessa tuotettiin ja levitettiin uutta tietoa kiertotalouteen liittyen ja hankkeessa tehtiinkin 12 kiertotalouden asiantuntija-artikkelia sekä järjestettiin yhteensä yli 60 tilaisuutta ja koulutusta, joihin osallistui yli 1 500 kuulijaa. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui 70 yritystä ja useita julkisia toimijoita. Hankkeen tuloksia on esitelty hankkeen nettisivuilla ja esitteessä: https://circvol.fi/ ja https://circvol.fi/wp-content/uploads/2020/12/CircVol_esite_saavutettava.pdf.