RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74190, Värriön tutkimusaseman huippututkimus hyödyntämään Itä-Lapin elinkeinoelämää (VÄRI)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuonna 1967 perustettu Värriön tutkimusasema sijaitsee Itä-Lapissa Sallan kunnassa Värriön luonnonpuiston ympäröimänä ja kuuluu Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen hallintaan. Asemalla kerätään pitkiä havaintosarjoja mm. fenologiasta, marja- ja käpysadoista, linnuista ja hyönteisistä, joiden avulla seurataan pohjoisen metsä- ja tunturiluonnon muutoksia ja niihin vaikuttavia ilmastotekijöitä. Nykyisin tutkimus keskittyy ilman saasteiden kulkeutumiseen ja ilmakehän prosesseihin sekä ekosysteemien toimintaan pohjoisissa oloissa. Asemalla sijaitsee SMEAR I mittausasema, joka edustaa Helsingin yliopiston huippututkimusta ilmakehä- ja metsätieteissä. Lisäksi Värriön tutkimusaseman tiloissa ja ympäristössä järjestetään yliopistollista opetusta.

Hankkeen tavoitteena on lisätä Värriön tutkimusaseman ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyötä sekä saada tutkimustulokset alueen elinkeinoelämän ja kansalaisten hyödynnettäviksi. Värriön tutkimusaseman tutkimustietoa kansantajuistetaan. Hankkeessa kohtautetaan alueen osaamista, kehittäjiä ja alueella toimivia yrityksiä ja voimautetaan yhteistä toimintaa ja innovaatiopotentiaalia. Tutkimustietoa jalostetaan siten, että niiden hyödyntäminen alueen liiketoiminnan hyväksi on helpompaa. Esimerkiksi Värriön tutkimustulosten mukaan Itä-Lapin ilma on maailman puhtainta. Itä-Lapin matkailuyritykset voivat hankeen avulla hyödyntää Värriön tutkimustuloksia esittämällä faktatietoa matkailijoille ilman puhtaudesta ja näin saada lisää matkailijoita alueelle. Hankkeessa vahvistetaan Värriön tutkimusaseman, Itä-Lapin kuntien ja asukkaiden sekä alueen yritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyötä ja verkottumista. Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa asukkaat,opiskelijat, tutkijat, yritykset, sidosryhmät ja kuntien edustajat kehittävät yhdessä ratkaisuja arjen tarpeisiin, uusiin tuotteisiin ja
innovaatioihin hyödyntäen Värriön tutkimusaseman tutkimustuloksia. Värriön tutkimusaseman tieteellinen tutkimustoiminta ja sen tulokset saatetaan vahvemmin tukemaan myös muita alueen elinkeinoja kuten biojalostamohanketta, muuta metsätaloutta, luonnontuote- sekä poroelinkeinoa. Hankkeessa kehitetään myös metsästysmatkailua ja harrastetoimintaa. Hanke tukee vahvasti Lapin älykästä erikoistumista.

Hankkeessa tutkimustulokset jalostetaan siihen muotoon, että tulokset ovat helposti ymmärrettäviä ja alueen yritykset voivat käyttää niitä hyväksi kasvattaakseen omaa liikevaihtoaan. Tavoitteena on osallistaa alueen yrityksiä ja saada niitä kehittämään tuotteita jalostetun tutkimustiedon avulla. Tavoitteena on, että yritykset myös käynnistävät yhteistyön Värriön tutkimusaseman kanssa. Tuloksena on kasvavat yritykset Itä-Lapissa.

Värriön tutkimusasema esittelee tutkimustaan ja hanketta Itä-Lapin kuntien tapahtumissa ja järjestää Värriön tutkimusasemalle avointen ovien päivän.

Hankealue on Itä-Lappi. Hanke on yhteistyöhanke Värriön tutkimusaseman ja Itä-Lapin kuntayhtymän kanssa. Hanketta hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä, johon kuuluvat jäseninä Kemijärvi, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Posio.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Itä-Lapin alueen yritykset etenkin matkailuyritykset, Itä-Lapin kunnat, elinkeinojen kehittäjät, alueen asukkaat ja harrastusseurat ja tiedeyhteisö. Alueellinen vaikuttavuus toteutuu mm. verkkoon tehdyn materiaalin kautta. Koko Lappi ja muu Suomi on kohderyhmänä viestinnässä. Hankkeen tulokset vaikuttavat ja ovat hyödynnettävissä laajasti sekä alueellisesti että kansainvälisesti eri elinkeinoissa (esim. matkanjärjestäjät, metsästysmatkailu) ja muissa toiminnoissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Värriön tutkimusasema tekee tutkimusta mm. biologisista aikasarjoista: linnunpöntöt, myyräpyynnit, kasvifenologia, yöperhoset, marjasadot, kanalinnut ym. Lisäksi mittauksilla tutkitaan ilmakehän ja ekosysteemin vuorovaikutusta, säämittauksia: lämpötila, sadanta, lumi, tuuli, säteily ym., pitoisuudet ja virrat: hiukkaset, kaasut ym sekä ekosysteemin toiminnasta: yhteytys, puiden kasvu, maahengitys, kasvillisuus, porot, metsänraja, metsäpalot ym.

Tuloksia voivat hyödyntää myös alueelle suunnitellut Kemijärven biojalostamo (mm. hiilenvaihtomittaukset).

Välillisiä kohderyhmiä ovat:

Kemijärven biojalostamo.
Kaivosteollisuus, ELY-keskus ja esim. Metsähallitus voivat hyödyntää tutkimustuloksia ympäristön normaalitilan (taustatila)
selvittämiseen. Tämän pohjalta on helpompi arvioida ja kvantifioida ympäristön muutoksia, jotka johtuvat esim.
teollisesta toiminnasta, kuten kaivostoiminnasta. Hanke edistää viranomaisten ja yritysten välistä yhteistyötä luomalla tieteellisesti kestävää pohjaa mm. YVA prosesseille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 920

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 861

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 293 525

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 200

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin

Kunnat: Posio, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa toimitaan tutkijayhteisön ja kuntien tasa-arvoperiaatteiden mukaisesti. Helsingin yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tarkoituksena on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja estää kaikkinainen syrjintä sukupuolen, iän, alkuperän, uskonnon,vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai muun niihin verrattavan seikan perusteella. Hankkeessa pyritään mahdollisimman suureen tasa-arvoon sekä toiminnan että kohderyhmien suhteen. Hankkeesta saatava hyöty kohdistuu yhtä lailla sekä miehiin että naisiin. Syrjintätilanteisiin puututaan välittömästi havaittaessa. Aseman syrjäinen sijainti on tasaarvon kannalta riskitekijä joka on tunnistettu. Erityisesti tämä koskee perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Helsingin yliopisto haluaa olla edelläkävijä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja moninaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomisessa. Yliopisto tunnistaa aktiivisesti ja pyrkii poistamaan käytäntöjä ja rakenteita, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.Yliopistossa on tasa-arvosuunnitelma ja siellä toimii tasa-arvotoimikunta, jonka tehtävä on seurata tasa-arvon kehittymistä yliopistossa ja edistää sen toteutumista yhteistyössä tasa-arvovastaavan kanssa. Myös hanketta toteuttavalla tutkijaryhmällä on oma tasa-arvotoimikunta, joka puuttuu selvittelyä vaativiin tilanteisiin työpaikalla. Yliopistolla on tasa-arvovastaava, joka toimii yliopistolle perustetun tasa-arvoverkoston yhteyshenkilönä, neuvoo, tiedottaa ja kouluttaa tasa-arvoasioissa, kehittää yliopiston tasa-arvotoimintaa ja tekee tasa-arvoa koskevia selvityksiä. Tasa-arvotoimikunta kerää säännöllisesti tietoa yliopiston tasa-arvotilanteesta ja opiskelijoiden sekä henkilöstön kokemuksista tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Yliopisto osallistuu sekä kansainväliseen että kansalliseen yliopistojen yhteistyöhön tasa-arvokysymyksissä. Hankkeessa kerätään ja raportoidaan sukupuolittain jaoteltujen tietojen ja indikaattorien toteutumista tapahtumissa ja kohdeyleisössä. Myös kunnilla on tasa-arvosuunnitelmat.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen tavoitteena on lisätä Värriön tutkimusaseman ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyötä ja saada tutkimustulokset alueen elinkeinoelämän ja kansalaisten hyödynnettäviksi. Nämä toimet kohdistuvat molempiin sukupuoliin tasa-arvoisesti.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Värriön luonnonpuiston sisällä sijaitseva Värriön tutkimusasema on jo 50 v ajan tuottanut tietoa luonnon tilasta ja sen muutoksista, ja asemalla kerättyä tutkimusaineistoa on käytetty lukuisissa julkaisuissa joissa luonnonvaroja, luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia on arvioitu. Tässä hankkeessa käytetään tätä aineistoa hyväksi. Tällä tavoin tuotetaan lisää ymmärrystä luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja siihen kohdistuvista uhista, koskien erityisesti Itä-Lappia mutta myös laajemmin koko Arktista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	10
Värriöllä kerätyt pitkät aikasarjat erilaisista luonnon ilmiöistä (mm. marjasadot, lintujen pesinnät ym.)ovat tuottaneet tietoa siitä miten ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa luonnossa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ymmärtämiseen ja hallintaan liittyy keskeisesti muutosten havainnollistaminen. Hankkeessa järjestetään työpajoja ja avoimet ovet Värriön tutkimusasemalle. Lisäksi Värriön tutkimusta ja hanketta esitellään Itä-lapin isoissa tapahtumissa. Näissä paikalliset asukkaat ja eri-ikäiset koululaiset pystyvät paremmin ymmärtämään ilmastonmuutoksen luonnontieteellisiä perusteita ja ilmastonmuutokseen vaikuttavien tekijöiden välisiä syy-seuraussuhteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	9	10
Hankkeessa kehitetään luonnonpuiston sisällä tapahtuvaa korkeatasoista tutkimustoimintaa yhteistyöhön alueen yritysten ja kuntien kanssa. Asemalla tehtävät tutkimukset ja hanketyö eivät aiheuta riskejä pohjoisen herkälle luonnolle tai eliöyhteisöille. Yksi keskeinen osa asemalla tehtävää tutkimusta on pohjoisen luonnon häiriötekijöiden tutkiminen. Tämä tutkimuslinja alkoi 1980-luvun lopulla Kuolan saastepäästöjen vaikutusten mittaamisella, ja uusimpana vaiheena siinä on alueen läheisyyteen kaavaillun fosforikaivoksen mahdollisten luonto- ja ympäristövaikutusten selvittäminen tarkoilla taustaselvityksillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	9	9
Mittausaseman pitkien ja tarkkojen ilmakehämittausten avulla pystytään arvioimaan miten ilman laatu on kehittynyt 25 vuoden kuluessa. Tulokset ovat Lapin luonnon kannalta rohkaisevia: Kuolan saastepäästöjen määrä on vähentynyt murto-osaan siitä mitä 1980-90-luvun vaihteessa mitattiin. Hanke lisää tietoisuutta näistä asioista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	7	7
Värriön luonnonpuiston läheisyydessä on useita Natura 2000 ohjelman kohteita (mm. Törmäoja), joihin aseman tutkimuksia on viime vuosin laajennettu. Tutkimuksilla pyritään dokumentoimaan nykytilaa jotta voidaan paremmin arvioida mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa (mm fosforikaivos, ilmastonmuuttuminen). Hanke ei vaikuta Natura 2000 kohteisiin mutta lisää ihmisten tietoisuutta asiasta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	9	9
Asema on kaukana asutuskeskuksista ja sen vuoksi asemalla toimitaan jo nyt vähähiilisellä ja energiatehokkaalla tavalla. Asemalle kuljetaan pääosin jalkaisin tai hiihtämällä. Tavarakuljetukset tapahtuvat mönkijällä tai moottorikelkalla. Biojätteet kompostoidaan. Tutkimusaseman laitteistot edustavat moderneinta tekniikkaa ja ne on kehitetty toimimaan vaativissa ilmasto-oloissa luotettavasti. Hanke ei tuota jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	5	6
Asema käyttää valtakunnan sähköverkosta saatua sähköä, joka ostetaan Helsingin yliopiston edellyttämällä tavalla ja on tuotettu kestävästi. Helsingin yliopisto on ottanut käyttöön Viikin kampuksella WWF:n ympäristöohjelman, Green Officen, joka on käytännönläheinen ja toteuttamistavaltaan kevyt ympäristöjärjestelmä,jonka tavoitteena on yliopiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Samaa periaatetta pyritään noudattamaan Värriön tutkimusasemalla ja hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Hankkeessa kehitetään alueen elinkeinoja kestävästi mm. ekomatkailua ja metsästysmatkailua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	9
Kaikki tutkimusaseman tuottama tieto ja hanketieto on saatavissa avoimessa verkossa.
Liikkuminen ja logistiikka	5	7
Liikkuminen luonnonpuiston alueella on luvanvaraista. Hankkeessa kehitetään matkailua kestävällä tavalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	10
Hankkeessa edistetään tutkimustiedon julkistamista ja yleistajuistamista. Tutkimusryhmässä on kehitetty aiemmin interaktiivinen 'Hiilipuu' (www.hiilipuu.fi) joka käyttää ja levittää vastaavaa tutkimustietoa yleistajuisessa muodossa, tämä sovellus on käytössä myös tässä hankkeessa. Kouluja varten hankkeessa tehdään opintopaketti. Hanke kehittää ekologista matkailua ja luontomatkailua, poronhoitoa, harrastustoimintaa.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hanke on tasa-arvoinen kaikille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Tutkijajoukko on erittäin kansainvälistä ja Värriön asemalla vierailee säännöllisesti mm. japanilaisia ja espanjalaisia tutkijoita. Monikulttuurisuuden edistäminen toimii hyvänä esimerkkinä tasa-arvosta koululaisille ja paikallisille toimijoille.
Kulttuuriympäristö	3	4
Luonnonpuiston alueella ja läheisyydessä on vanhoja riista- ja eräkulttuurin jäänteitä. Aseman tutkimuksissa on myös keskeistä erämaamaiseman dokumentointi, ja asema on isännöinyt useita tähän liittyviä vierailuja. Niiden toivotaan jatkuvan ja ehkä lisääntyvän kun tieto aseman korkeatasoisesta tutkimusympäristöstä ja hyvästä palvelusta tulee paremmin saataville
Ympäristöosaaminen	8	8
Hankkeessa alueen yritykset ja väestö pääsevät tutustumaan hankkeeseen ja huippututkimuksen tekemiseen. Alueen luonnon ja ympäristön erikoispiirteet vahvistavat myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden oppimista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa lisättiin Värriön tutkimusaseman ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyötä sekä saatiin
tutkimustuloksia alueen elinkeinoelämän ja kansalaisten hyödynnettäviksi. Värriön tutkimusaseman tutkimustietoa
kansantajuistettiin. Hankkeessa kohtautettiin alueen osaamista, kehittäjiä ja alueella toimivia yrityksiä ja
voimautettiin yhteistä toimintaa ja innovaatiopotentiaalia. Tutkimustietoa jalostettiin siten, että niiden hyödyntäminen alueen liiketoiminnan hyväksi on helpompaa.

Väri-hanke on tuottanut Itä-Lapin toimijoille käytettäväksi Värriön tutkimusaseman tutkimustulosten visualisointeja. Niiden tarkoitus on toimia seudullisena markkinointimateriaalina ja ne ovat vapaasti käytettävissä. Videomuodossa kuvataan mm. hengitysilman laadun ja odotettavissa olevan eliniän yhteyttä.

Hankkeessa tiedotettiin mittausdatan saatavuudesta ja tuotettiin räätälöityjä verkkopalveluita Värriön tutkimustuloksista lähialueen kunnille, matkailuyrittäjille ja luontokeskuksiin. Värriön mittausdataa voidaan nyt esittää near-real-time (NRT) –tyyppisesti esimerkiksi Itä-Lapin kuntien tiloissa, matkailuyritysten toimipisteissä ja luontokeskuksissa (Karhunkierros Hautajärvi, Poropuisto Sallatunturi, UKK Savukoski, Pyhä-LuostoNaava, Suomu, Posio ym.).
Lisäksi Värriön tuottamasta datasta tehtiin visualisointeja, joiden tarkoitus on auttaa erityisesti matkailun toimialaa omassa markkinoinnissa. Tutkimustulosten visualisoinnit ovat esillä VÄRI-hankkeen uusilla internetsivuilla https://kuntayhtyma.visitkemijarvi.fi/fi/hankkeet/vari/ . Ne ovat osa kuntayhtymän uutta sivustoa, joka julkaistaan vuoden 2021 alkupuolella. Varsinaisesti visualisoinnit ovat VÄRI-hankkeen youtube-kanavalla https://www.youtube.com/channel/UCNgECsEz9zxZFZkQu_m4p_g.

Osana tutkimustulosten visualisointeja tilattiin graafinen tunnus, jolla markkinoidaan Itä-Lapin puhdasta luontoa ja ilmaa. Palveluntuottaja teki annettujen ideoiden pohjalta logon, leiman kaltaisen kuvan, jonka on tarkoitus toimia hankkeen jälkeen Värriön tutkimustulosten visualisointien tunnuksena. Logo suunniteltiin sekä suomen että englannin kielellä. Itä-Lappilaisten yritysten ja yhteisöjen toivotaan upottavan logon omille nettisivuilleen linkiksi tutkimustulosten visualisointeihin.
Logossa tiivistyy Itä-Lapin erityislaatuisuus matkailualueena, puhtaus ja hiljaisuus. Sekä Itä-Lappi logo että tutkimustulosten visualisoinnit toimivat näiden valttien hyödyntämisen apuvälineinä.

Tieteestä tuotteeksi -työpaja pidettiin Kemijärvellä 11.11.2019. Työpajassa konkretisoitiin hankkeen tavoitetta saada Värriön tutkimusaseman huippututkimuksesta hyötyä Itä-Lapin elinkeinoelämälle. Työpajassa syvennettiin myös yrittäjien tietoisuutta Värriön tutkimusaseman tutkimuksesta ja ideoitiin yhdessä, miten tutkimuksen tuloksia voi konkretisoida ja muuttaa kilpailueduksi alueen yrityksille.

VÄRI-hanke vieraili tutustumismatkalla Ilmatieteenlaitoksen Pallaksen kohteissa 16. ja 17.9.2020. Seurue koostui VÄRI-hankkeen ohjausryhmän jäsenistä ja Itä-Lapin kuntien virkamiehistä. Matkalla verkotuttiin yli seutukuntarajojen ja suunniteltiin seutukuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä tutustuttiin Ilmatieteenlaitoksen tutkimustoimintaan Pallaksen alueella. Vierailulla eri tutkimusorganisaatiot (Värriön tutkimusasema, Ilmatieteenlaitos ja Lapin yliopisto) myös verkottuivat ja ideoivat mahdollista yhteistyöhanketta.

Hankkeen tuloksena ilmeni Värriön tutkimusaseman kiinnostus tehdä yhteistyötä lukioiden kanssa. Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman ja Juupajoen koulun välillä on aiemmin tehnyt vastaavan kaltaista yhteistyötä koko koulujärjestelmän puitteissa alakoulusta lukioon saakka. Valmista opetusmateriaalia on jo olemassa. Aseman tutkijat voisivat antaa lähiopetusta ja opiskelijat voisivat vastaavasti käydä asemalla tiiviillä intensiiviopetusjaksolla. Aiheesta suunnitellaan Itä-Lapin kuntayhtymässä hanketta.

Hankkeen tuloksena syntyi myös ajatus, että Itä-Lappi voisi alueena palkata vähähiilisyysasiantuntijan, jonka tehtävänä olisi neuvoa ja opastaa, sparrata ja kannustaa sekä tiedottaa niin alueen sisällä kuin alueelta ulospäin vähähiilisyydestä. Asiantuntija toimisi sekä yritysten että yksityisten tukena ja ohjaisi näitä kohti parhaita käytäntöjä vähähiilisessä toiminnassa.

Hanke osallistui Arctic Smartness-hankkeen matkalle Brysseliin. Kaksipäiväisen matkan ensimmäisen päivän ohjelmassa oli pienoisseminaari ja paneelikeskustelu. Matkalla verkotuttiin Lapin toimijoiden kanssa ja tutustuttiin Arctic smartness-hankkeen toimintaan.

Hankkeessa käytiin tutustumassa myös Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemaan ja siellä tehtävään tutkimukseen. Vierailun isäntänä toimi akatemiaprofessori Markku Kulmala.

Hanke tiedotti toiminnastaan facebook- sekä twitter-sivuilla sekä lehtikirjoituksin. Hankkeelle avattiin heti alussa facebook- ja twitter-tilit joiden kautta on viestitty hankkeen tapahtumista, jaettu hankkeesta muissa medioissa julkaistuja juttuja ja jaettu niin linkkejä hankkeen kannalta kiinnostaviin sisältöihin kuin muuta hanketta, ilmastonmuutosta ja Värriön tutkimusasemaa markkinoivaa materiaalia.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat