Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74191

Hankkeen nimi: ASC4CE – Kiertotalouden arktiset teräsrakenteet

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Antero Kauppi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.kauppi(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503258331

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa tutkitaan arktisten teräsrakenteiden kiertotalouden periaatteiden mukaista uudelleenvalmistusta. Teräsrakenteita ovat EN 1090 mukaiset kantavat teräsrakenteet ja painelaitedirektiivin 2014/68/EU alaiset teollisuusputkistot, säiliöt, jne. Kaikkia näitä tuotteita yhdistää vaatimustenmukaisuuden osoitusvelvoite, millä varmistetaan niiden turvallisuus ja se, että ne ovat niitä koskevien direktiivien mukaisia. Uudelleenvalmistus tarkoittaa teollista prosessia, jossa käytetyt tuotteet tai komponentit palautetaan uutta vastaavaan tilaan. Uudelleenvalmistettu tuote tai komponentti täyttää siten samat vaatimukset kuin uusi tuote sekä ulkonäön että suorituskyvyn suhteen. Teräsrakenteissa tämä tarkoittaa myös vaatimustenmukaisuuden säilymistä tai täydentämistä. Tämä puolestaan vaatii 6R – mallin mukaista uudelleensuunnittelua, -valmistusta ja –käyttöä. Uudelleenvalmistuksella voidaan säästää materiaalia ja energiaa, kun tuotteeseen laitetuista resursseista voidaan käyttää uudelleen suurempi osa kuin kierrätyksessä. Hankkeen tavoitteena on:
1. Määritellä miten teräsrakenteita voidaan uudelleenvalmistaa kiertotalouden periaatteiden mukaan.
2. Tutkia teollisen muotoilun hyödyntämistä niiden tuotekehityksessä.
3. Selvittää uudelleenvalmistuksen vaikutukset energian käyttöön ja sitä kautta hiilijalanjälkeen.
4. Kartoittaa Lappilaisten yritysten valmiudet tehdä teräsrakenteiden uudelleenvalmistusta ja kehittää toiminnalle alustava laadunhallinta- ja kustannusmalli.
5. Tehdä selvitys olemassa olevien oppimisympäristöjen soveltuvuudesta kiertotalouden arktisen teräsrakentamisen uudelleenvalmistuksen koulutukseen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään mm- seuraavia selvityksiä ja toimenpiteitä:
1. Projektin hallintaan liittyvät työt: projektisuunnittelu, ohjausryhmän kokoukset, hallinnollinen raportointi, aloitus- ja lopetuskokoukset.
2. Arktisten teräsrakenteiden uudelleenvalmistuksen periaatteet: kohdekartoitus, vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen liittyvien vaatimusten määrittely, uudelleensuunnittelun tarvekartoitus, selvitys vaikutuksista hiilijalanjälkeen, kustannusvaikutusten arviointi.
3. Uudelleenvalmistuksen valmiusasteen kehittäminen: yritysten osaamiskartoitus, kehityskohteiden ja koulutustarpeiden määrittely, koulutustarjonnan selvitys.
4. Teollinen muotoilu uudelleenvalmistuksessa: modulaarisuuden hyödyntämisen selvitys, suunnitteluprosessin sääntöjen määrittely, uudelleenvalmistuksen kustannusrakenneselvitys.
5. Proof-of-Concept toteutukset. Yritysten tapaustutkimukset.
6. Tiedotus: Varmistetaan syntyneen uuden tiedon leviäminen hankkeen kohderyhmille. Tuloksia julkaistaan alan ammattilehdissä, pidetään hanketyöpajoja ja -seminaareja.

Hankkeessa syntyy arktisten teräsrakenteiden uudelleenvalmistuksen alustava prosessimalli. Hanke kokoaa yhteen Pohjois-Suomen tutkimus- ja oppimisympäristöjä sekä arktisen teräsrakentamisen toimijoita. Lyhyellä tähtäimellä hanke parantaa olennaisesti metallialan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää niiden kansainvälistymistä sekä tuottaa arktisiin kohteisiin entistä turvallisempia ja energiatehokkaampia teräsrakenneratkaisuja. Pitkän aikavälin vaikutuksena hanke pienentää teräsrakentamisen hiilijalanjälkeä ja parantaa Lapin alueen yritysten kilpailukykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lapin alueen teräsrakentamiseen liittyvät PK – yritykset, teräs-, prosessi- ja kaivosteollisuus sekä niiden alihankintaverkosto.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 347 362

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 277 195

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 443 418

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 594

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Rovaniemi, Keminmaa, Tornio, Kemijärvi, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö on miesvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektiryhmään kuuluu naisia. Ohjausryhmässä on naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole tarpeen tämäntyyppisessä hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hanke parantaa teräsrakentamisen enegiatehokkuutta ja pienentää sen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Teräsrakenteiden uudelleenvalmsitus pienentää hiilijalanjälkeä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke edistää 100% kierrätettävien materiaalien käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Uudelleenvalmistettavia teräsrakenteita voidaan hyödyntää uusiutuvan energian prosesseissa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa syntyvä tieto auttaa kehittämään PK - yritysten liiketoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanke tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää teräsrakentamiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 4
Hankkeessa selvitetään teollisten prosessien olosuhteita ja kehitetään niihin entistä energiatehokkaampia ratkaisuja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin arktisten teräsrakenteiden kiertotalouden periaatteiden mukaista uudelleenvalmistusta. Tähän tutustuttiin kirjallisuuden ja hankkeessa tehtyjen tapaustutkimusten avulla. Keskeiseksi haasteeksi nousi uudelleenkäytettävän teräsrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen, jolle kehitettiin prosessimallia hankkeen aikana. Tapaustutkimuksissa osoitettiin mm. lujien terästen hyödyntämisen vaikutuksia hiilijalanjäljen pienenemiseen. Kirjallisuustutkimuksella selvitettiin teräsrakenteen hiilijalanjäljen laskennan periaatteita ja kerättiin olemassa olevia laskentatuloksia erityyppisille terästuotteille. Hankkeessa ei löydetty sovelluskohteita teollisen muotoilun hyödyntämiselle. Covid-19 viruksesta johtuen yritysten kanssa käytävä yhteydenpito oli erittäin rajoitettua, mikä vaikeutti 4. tavoitteen toteuttamista. Hankkeessa hyödynnettiin Lapin AMKin olemassa olevia TKIO – ympäristöjä, jotka soveltuvat tulosten perusteella hyvin kiertotalouden arktisen teräsrakentamisen uudelleenvalmistuksen koulutukseen ja uudelleenkäytettävien teräsrakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen.