|
|
|
Hankekoodi: A74211
Hankkeen nimi: Kuivaa asiaa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0202496-2
Jakeluosoite: Kiljavantie 6
Puhelinnumero: 0929041200
Postinumero: 05201
Postitoimipaikka: Rajamäki
WWW-osoite: http://www.tts.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kuusela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7143695
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kuivaa asiaa-hankkeessa kehitetään palveluita, jotka parantavat polttopuun logistista ketjua tuottajilta kuluttajille, tuovat käyttäjälle uusiutuvan puuenergian käyttöä helpottavia palveluratkaisuja, auttavat nuohoojia ja muita neuvontaalan yrittäjiä sekä vähentävät puunkäytön ympäristö- ja terveyshaittoja.
Tavoitteena on parantaa poltettavan polttopuun laatua ja energiatehokkuutta sekä edistää palveluita polttopuun ketjun ja käytön eri vaiheissa. Kuivan ja laadukkaan polttopuun taitava käyttö vähentää päästöjä kotitalouksien puunpoltosta, jotka aiheuttavat 60 % Suomen mustan hiilen päästöistä.
Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pilottialueilla kehitetään asukaslähtöisesti polttopuuketjua eli kulkua tuottajalta kuluttajalle sekä palveluja helpottamaan polttopuun ja tulisijojen käyttöä vähäpäästöisesti. Asukkaiden puunpoltto- ja käyttötaitoja tuetaan tarjoamalla tehopakkaus viestintää, puunpolttokoulutusta ja kehittämällä nuohoojille tulisijojen käyttö- ja neuvontapalveluita. Hankkeessa törmäytetään yrittäjien ja kuluttajien tarpeet ja testataan toimenpiteiden vaikuttavuutta, sekä tuotetaan kehitysaihioita uusille palvelutuotteille, esimerkiksi polttopuun käyttöä tehostava mobiilisovellus. Tärkeä osa hanketta on nuohoojien kanssa kehitettävä uusi palvelukonsepti.
Hanke kokoaa yhteen yrityksiä, joilla on kiinnostusta lähteä tuotteistamaan ratkaisuja polttopuun toimitusketjun parantamiseksi ja helpottamiseksi yhteistyössä. Hankkeen toimintaperiaate on vahvasti osallistava, työvälineinä mm. tupaillat "Klapi-illat" ja Living lab –testaus "Klapi-lab".
Hankkeen tavoitteet:
1.Polttopuun palveluketjun kehittäminen ja yritysten toimintaedellytysten paraneminen
2.Ilmanlaadun paraneminen ja terveysvaikutukset
3.Asukkaiden osaamisen ja viihtyvyyden lisääminen
4.Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja positiiviset vaikutukset kuntien energian- sekä ympäristönsäästötavoitteisiin
Hankkeen toimenpiteet:
1. Polttopuun palveluketjun kehittäminen:
Valitaan 2-3 pilottialuetta Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Alueilla kartoitetaan klapiyrittäjien ja asukkaiden tarpeet haastatteluin, työpajojen ja tapaamisten avulla, kehitetään yhteistyötä ja palveluaihioita yhteistyössä mm. Metsäkeskuksen kanssa.
2. Käyttöön liittyvät palvelut: Klapi-labista Klapi-traineriin:
Kehitetään polttopuun toimitusketjun palveluita, kuten esimerkiksi polttopuun säilytystä sisätiloissa, klapien hankintaa automaateista ja mobiilisovellusta polttopuun käyttäjille. Toteutetaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa asukastyöpajoja ja puunpolttokursseja. Pilottialueilla kootaan asukaspaneeli eli ns. Living Lab -testiryhmä, missä ideoita ja tuotteita testataan. Nuohoojille kehitetään palvelukonsepti tulisijan käytön arviointiin, opastamiseen ja päästöjen arvioimiseen.
3. Viestintä ja tiedottaminen:
Viestitään hankkeessa kehitetyistä palveluketjuista ja palveluista, sekä sallitusta ja turvallisesta puun säilytyksestä ja hyvistä tulisijan käyttötavoista. Viestintää ja hyvien käytäntöjen siirtoa maakuntien välillä tehdään yhdessä hankkeen kaikkien toteuttajien ja yhteistyötahojen kanssa.
Hankkeen kohderyhmiä ovat polttopuutoimittajat ja muut alan yritykset, nuohousalan yritykset, kunnat ja kuntien omakotiasukkaat.
Polttopuutoimittajat ovat keskeinen hankkeen kohderyhmä, kun kehitetään palveluketjua asukkaille. He ovat yksityisyrittäjiä, joiden tuotekehitystä tuetaan hankkeessa asukkaiden avulla. Esimerkkien ja Halkoliiteri-palvelun avulla herätetään myös muiden alan toimijoiden kiinnostusta asiaan.
Eri sisustusalan yritykset ovat kohderyhmänä, koska ottamalla heidät mukaan kehittämiseen nostetaan alan keskusteluun sisustusargumenttien rinnalle myös näkökulmat paloturvallisuuteen ja sisäilman laatuun.
Nuohousalan yrityksistä osa tarjoaa Paloturvamestari-palvelua ja hankkeessa lisätään nuohoojien tietämystä hyvästä polttoaineesta ja huonojen polttotapojen vaikutuksesta. Heidän palveluvalikoimaansa kehitetään järjestelmällinen toimintamalli, joka voi tukea kuntien ympäristöviranomaisia, kun on tarve puuttua savuhaittoihin ja niiden syihin.
Kuntien omakotiasukkaat ovat hankkeen keskeisin kohderyhmä, koska heidän valintansa ja käyttötapansa vaikuttavat tulisijan päästöihin. Kun otetaan mukaan asukkaat, saadaan tietoa kuluttajien haasteista ja tarpeista. Samalla voidaan motivoida ja opastaa parempiin polttopuun käyttö- ja säilytystapoihin. Esimerkkien kautta voidaan viestinnällä lisätä tietämystä laajemmin ja kysyntää fiksummille toimintatavoille.
Nuohoojat ja tulisijayrittäjät. Kohderyhminä ovat myös energia-alan neuvontaorganisaatiot (mukaan lukien hankkeen toteuttajat HSY ja TTS).
Nuohoojat ovat myös välillinen kohderyhmä, koska he saavat hankkeen tuottamia esitteitä käyttöönsä ja tukemaan tehtäväänsä kuuluvaa asukasneuvontaa. Tulisijayrittäjät hyötyvät hankkeesta, koska viestinnällä nostetaan esiin taitavaa ja vähäpäästöistä tulisijan käyttöä, mitä tulisijojen uusiminen edistää. Energia-alan neuvontaorganisaatiot saavat hankkeesta viestintämateriaaleja ja teemoja viestintään ja neuvontaan vähäpäästöisistä tulisijan käyttötavoista.
Uusiutuvien energianlähteiden käytön helpottaminen ja puunpolttoon liittyvien haittojen pienentäminen palvelevat laajemminkin koko ympäristöä. Hanke vaikuttaa myös kansanterveyteen sekä suoraan että välillisesti parantaessaan omalta osaltaan ilmanlaatua.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 010
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 186 900
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 234 255
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 640
Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Loimaan, Porvoon, Vakka-Suomen, Raaseporin, Salon, Turun, Helsingin, Loviisan
Kunnat: Kustavi, Lieto, Loviisa, Lapinjärvi, Vihti, Järvenpää, Aura, Sauvo, Somero, Paimio, Oripää, Espoo, Lohja, Kemiönsaari, Pukkila, Sipoo, Salo, Tuusula, Nousiainen, Pöytyä, Myrskylä, Hyvinkää, Pornainen, Askola, Mynämäki, Vantaa, Porvoo, Koski Tl, Masku, Naantali, Rusko, Nurmijärvi, Hanko, Kirkkonummi, Taivassalo, Inkoo, Karkkila, Turku, Pyhäranta, Vehmaa, Uusikaupunki, Kauniainen, Parainen, Kaarina, Raasepori, Raisio, Marttila, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Loimaa, Laitila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 8 |
| Hanke kannustaa uusiutuvien luonnonvarojen (polttopuun) energiatehokkaaseen ja järkevään käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 8 |
| Polttopuun hyvällä poltolla voidaan vähentää pienhiukkas- ja mustahiilipäästöjä. Uusia tulisijoja koskevat päästösäädökset vaikuttavat päästöihin hitaasti mutta takkojen ja uunien päästöihin voidaan vaikuttaa nopeammin ja kustannustehokkaasti. Informaatiokampanjoilla voidaan vähentää huonon polton päästöjä arviolta 5 %. Tietoisuuden lisäämisellä voidaan vähentää etenkin huonoa polttoa varaavissa takoissa. (Savolahti ym. 2015). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Vaikutukset välilliset, mm. ilmanlaadun paranemisen myötä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 7 |
| Hanke parantaa ilmanlaatua ja vähentää pienhiukkaspitoisuuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hanke ei suoraan vaikuta Natura-kohteisiin. Ilmanlaadun parantaminen ja ympäristöosaaminen vaikuttaa välillisesti luonnon monimuitoisuuteen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Hankkeen perusidea on kiertotalousmyönteinen, ja materiaalitehokkuuteen pyrkivä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 3 |
| Hanke perustuu uusiutuvan luonnonvaran (puu) järkevään käyttöön ja kannustaa siihen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Hanke tukee pienyrittäjien (mm. klapitoimittajat, nuohoojat, tulisijavalmistajat) toimintaedellytyksiä, ja yritykset pääsevät suoraan kontaktiin asiakkaiden ja neuvonta-organisaatioden kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
| Palvelukonseptien kehittäminen on oleellinen osa hanketta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 1 |
| Hankkeessa kehitetään (mahdollisesti Halkoliiteri-palvelun avulla) polttopuun kuljetusketjua ja vähennetään turhaa ajamista ja liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Huomattavat terveydelliset vaikutukset kun ilmanlaatu paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Polttopuiden säilytyksen ja käytön helppous tasoittaa miesten ja naisten perinteisiä eroja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Polttopuiden säilytyksen ja käytön helppous tuo lisää yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa lisätään asukkaiden tietoutta polttopuun käytöstä sekä siihen liittyvistä ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Neuvonnan ja uuden materiaalin avulla vaikutus on pitkäaikainen. | ||
Kuivaa asiaa -hankkeen tavoitteina olivat polttopuun palveluketjujen kehittäminen, ilmanlaadun paraneminen, asukkaiden osaamisen ja viihtyvyyden lisääminen sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen.
Hankkeen kohderyhmiä olivat polttopuutoimittajat ja muut alan yritykset, nuohousalan yritykset, kunnat ja kuntien omakotiasukkaat.
Asukkaiden puunpoltto- ja käyttötaitoja tuettiin hankkeen pilottialueilla pääkaupunkiseudulla (Pakila, Lintuvaara) ja Varsinais-Suomessa, sekä etenkin verkkototeutuksien ansioista myös laajemmalla alueella tarjoamalla viestintää, neuvontaa ja puunpolttokoulutusta. Hankkeessa pidettiin useita puunpolton asukasiltoja ja työpajoja ja webinaareja sekä Varsinais-Suomen alueella että pääkaupunkiseudulla. Työpajoissa myös törmäytettiin klapiyrittäjiä sekä asukkaita sekä kehitettiin yhteistyössä klapiautopalvelua ja testattiin ajatuksia ja ideoita muista palveluista. Asukkaita ja yrityksiä osallistettiin myös erilaisten kyselyjen kautta. Näin saatiin tietoa kuluttajien haasteista ja tarpeista. Samalla motivoitiin ja opastettiin parempiin polttopuun käyttö- ja säilytystapoihin.
Viestinnällä onnistuttiin lisäämään tietämystä laajemmin ja kysyntää fiksummille toimintatavoille ja sitä kautta vähentämään puunkäytön ympäristö- ja terveyshaittoja sekä parantamaan puun pienpolton energiatehokkuutta. Tämä tapahtui viestinnän ja neuvonnan kautta, kun sekä asukkaiden puunpolttotavat paranivat ja huono polttaminen vähenivät, että säilytystavat paranivat ja polttoaine oli entistä kuivempaa. Kokonaisuudessaan tulosten vaikutukset ovat positiivisia. Ilmanlaadun voidaan olettaa paranevan toimien johdosta ja näin lisäävän oleellisesti myös asukkaiden viihtyvyyttä.
Hanke sai runsaasti näkyvyyttä mediassa alusta alkaen ja aihe herätti paljon keskustelua. Hankkeessa julkaistiin 10 mediatiedotetta ja hankkeen asioista julkaistiin reilu 100 uutista laajasti eri medioissa. Hankekaudella puunpoltto oli myös muutoin näkyvästi esillä medioissa. Hankkeessa päivitettiin Urbaani puuvaja -hankkeen nettisivut, joiden nimeksi tuli www.poltapuhtaasti.fi. Sivustolle koottiin tietoa polttopuun hankinnasta, säilytyksestä ja polttamisesta ja muusta aiheeseen liittyvästä, sekä hankkeessa ja muissa saman teeman hankkeissa syntynyttä neuvontamateriaalia. Tiedot hankkeen tapahtumista löytyivät myös sivustolta.
Korona-aikaan neuvontaa järjestettiin webinaareina, ja nämä tavoittivat ihmisiä myös kohderyhmän ulkopuolelta. Varsinais-Suomessa Valonia ja Warma-Uunit tekivät yhteistyössä myös uusia opastusvideoita. Tietoa jaettiin myös messuilla (Turun seudulla Paraisten ympäristömessut 2019, pk-seudulla Omakotimessut 2019, yli 12 000 kävijää).
Hankkeen viestinnällä heräteltiin asukkaita myös pohtimaan puunsäilytys- ja puunpolttotapojaan. Asukkailta kerättiin syksyllä 2019 kuvakilpailulla esimerkkejä polttopuun sisäsäilytysratkaisuista, tavoitteena kehittää hankesuunnitelman mukaisesti polttopuun sisäsäilytystä. Kuvakilpailuun saatiin yhteensä 39 ehdotusta, joita hyödynnettiin ”Klapit lämpimiksi – vinkkejä polttopuun sisäsäilytykseen” -esitteen laadinnassa 2020.
Neuvontaa kohdistettiin myös kuntien ympäristöviranomaisiin, jotka tahollaan jakavat tietoa puunpoltosta ja vastaavat kysymyksiin savuvalituksista. Heille järjestettiin webinaari koko kohdealueella ja tuotettiin vinkkilistaus oikeaoppisesta puunpoltosta, säilytyksestä ja kuivan puun tunnistamisesta.
Nuohousalan keskusliiton ja pääkaupunkiseudun savuhaittoja hoitavien ympäristötarkastajien kanssa yhteistyössä kehitettiin Klapitrainer- nuohoojapalvelu, jossa nuohooja antaa asukkaalle käytännön neuvoja polttopuun säilytyksestä ja käytöstä niin, että polttaminen on mahdollisimman puhdasta. Palvelu pilotoitiin hankkeessa ja sitä jatketaan hankkeen jälkeen.
Polttopuuyrittäjien kanssa tehty yhteistyö oli hankkeessa oleellista. Yrittäjille toimitettiin hankkeen tuottamaa materiaalia, ja kysyttiin näkemyksiä tuote- tai palvelumalleista. Haastateltujen yrittäjien joukosta valikoituivat Turun seudulla pilotoidut klapiautoyrittäjät. Polttopuiden jakelulle kehitettiin hankkeessa täysin uusia palveluja Klapiauto ja Puurinki Turku. Palveluiden ideana on tuoda pieni määriä klapeja asiakkaiden kotiovelle tai kodin läheisyyteen ”jäätelöauto”-tyyppisesti. Tavoitteena oli edistää polttopuun säilymistä kuivana niillä alueilla, joissa varastointimahdollisuudet ovat vähäiset. Palveluja pilotoitiin Turussa keväällä ja syksyllä 2020. Molempien yrittäjien kokemukset olivat positiivisia ja molemmat palvelut jatkavat myös hankkeen päätyttyä. Polttopuuyrittäjien lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä muidenkin alan toimijoiden kanssa, esimerkiksi takkavalmistajien sekä puhdasta polttoa tukevien arinavalmistajien kanssa.
Hankesuunnitelmavaiheessa ei tietysti voitu ennustaa koronapandemiaa ja sen vaikutuksia. Toteutukseen tuli hankesuunnitelmaan verrattuna jonkin verran muutoksia, jotka ohjausryhmä hyväksyi. Tapahtumat siirtyivät verkkoon ja webinaareiksi, mikä toisaalta myös laajensi hyvällä tavalla kohderyhmää. Yhtenä isoimpana muutoksena luovuttiin myös alkuperäisestä mobiilisovellus ”Laita tulisija päälle”-ideasta, koska se oli uuden tiedon valossa ristiriitainen.