RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74215, 6Aika: Co-Created Health and Wellbeing (CoHeWe)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

CoHeWe-hankkeessa kehitetään yritysten roolia toimia innovatiivisena hyvinvointi- ja terveyspalvelujen yhteistoimijana yhdessä kuutoskaupunkien, tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kaupungit ovat tehneet paljon yhteiskehittämistä yritysten kanssa omilla tahoillaan. Tässä hankkeessa kokeilutoiminta yhtenäistetään yhteisten palvelukokeilujen ja yhteiskehittämisen mallien avulla. Hankkeessa keskitytään erityisesti ennakoivan ja aktiivisen hyvinvoinnin palvelukehitykseen huomioimalla sekä kuntalaisten että ammattilaisten tarpeita. Tähän liittyen kehitetään laaja-alaisesti uusia palveluita, kuten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, ennaltaehkäiseviä liikunta- ja terveysratkaisuja, kuntouttamisen ratkaisuja, digitaalisia etämittaus- ja omahoitohoitoratkaisuja, sekä hyvinvointipalvelujen selkeyttämiseen ja tehostamiseen liittyviä ratkaisuja.

Yritysyhteistyön ja kokeiluprosessien tueksi hyödynnetään olemassa olevia kaupunkien kehittämisalustoja, fasilitoimalla yhteistyötä yritysten ja kaupunkien välillä uudella tavalla. Yhteiskehittämisen tarpeet kerätään loppukäyttäjiltä eli kuntalaisilta, palvelujen asiakkailta ja hoitotyötä toteuttavilta ammattilaisilta. Palvelumuotoilua hyödynnetään asiakastarpeiden muuttamiseksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Hankkeen aikana yhteiskehitetään noin 35 uutta palvelua tai niiden aihiota yhteistyössä yritysten, ammattilaisten ja käyttäjien kanssa. Palveluita yhteiskehitetään ja kokeillaan neljässä kaupungissa (Helsinki, Tampere, Oulu ja Vantaa). Hankkeen aikana yhteiskehittämiseen ja muihin aktiviteetteihin osallistuu noin 350 yritystä ja kaupunkien kokeilualustoja pääsee hyödyntämään noin 50 yritystä. Toimintamalli sekä kokeilut arvioidaan osana hanketta. Kaupunkien välinen yhteistyö mahdollistaa laajamittaiset palvelukokeilut yrityksille, sillä kokeilut voidaan jalkauttaa samanaikaisesti useassa kaupungissa.

Hankkeen aikana yritykset saavat konkreettisia työkaluja, joiden avulla ne voivat syventää ymmärrystään sote-sektorin tarpeista ja kehittää osaamistaan sote-palvelukentässä. Kaupunkien kanssa tehtävä yhteiskehittäminen ja -kokeilut tarjoavat yrityksille mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa, validoida uusia palvelukonsepteja ja -malleja sekä hankkia markkinareferenssejä kansallisella tasolla. Usean kaupungin välinen yhteistyö myös mahdollistaa välittömästi synergiaetujen saamisen tuomalla yhteen osaamisklustereita eri kaupungeista, sekä edistää paikallisesti kehitettyjen ratkaisujen levittämistä muualle Suomeen. Se tarjoaa verkoston liiketoiminnan kansalliseen laajentamiseen, sekä tekee Suomesta kansainvälisesti kiinnostavan kokeilualustan uudenlaisille terveys- ja hyvinvointipalveluille. Hanke vaikuttaa pitkällä aikavälillä laajalti myös 6Aika-kaupunkien asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, kun uusia palveluita otetaan käyttöön. Kuntalaiset saavat tarpeidensa mukaisia ratkaisuja, joihin ovat itse voineet vaikuttaa. Välillisesti tämä voimaannuttaa omahoitoon ja motivoi kansalaisia käyttämään ja kehittämään uusia ratkaisuja sekä toimintaa.

Hankkeessa hyödynnetään partnerikaupunkien jo olemassa olevia kokeilualustatoimintamalleja yritysratkaisujen kehittämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Helsingissä kehitetty nopeiden kokeilujen ohjelma, Tampereella julkisten ja yksityisten sote-palveluiden välinen hyvinvointikeskusmalli, Oulussa yritysratkaisujen testauksessa käytettävä OuluHealth Labs -toimintamalli. Vantaa hyödyntää edellä mainittujen mallien oppeja ja kehittämistoiminnan fokuksena on yritysten kanssa tehtävät yhteiskokeilut. Hankkeessa kaupungit toimivat asiakastarpeen määrittelyssä ja yritykset osallistuvat asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen.

Hankkeen koordinoija on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tays TKI-keskus (PSHP). Helsingissä käytännön toteutusta koordinoi Forum Virium (FVH) ja kokeilut toteutetaan yhteistyössä Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Osa kokeiluista tehdään yhdessä Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vantaan yritysyhteistyössä on mukana Vantaan elinkeinotoimen lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu. Tampereella kokeilujen koordinoinnista vastaa PSHP ja kokeilut toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluiden kanssa. Oulusta kokeiluissa mukana ovat Oulun kaupungin Hyvinvointipalvelut ja kehitysyhteistyötä hoitaa Oulun yliopiston Centre for Health and Technology (CHT) sekä BusinessOulu tukee yritystoimintaa. Laurea-ammattikorkeakoulu osallistuu kokeilujen arviointiin.

Hanke myös tukee Rakennerahasto-ohjelman horisontaalisia periaatteita monin tavoin. Hankkeessa muun muassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että käytettävät innovaatioalustat takaavat kaikille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua yhteiskehittämiseen ja kokeiluihin. Kestävään kehitykseen liittyen hankkeessa syntyy älykkäitä ratkaisuja ja innovatiivisia kokeiluja, jotka tyypillisesti ovat aineettomia (digitaalisia) tuotteita ja uusia palvelumalleja. Ketterän kehityksen ja yhteiskehittämisen keinoja käyttämällä näitä kehitetään tarvelähtöisesti eri toimijoiden näkökulmat huomioiden, ja näin ollen kestävästi. Välillisesti tämä synnyttää myös uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja muillekin toimialoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat hyvinvointiteknologian, sosiaalisen innovaation pk- ja startup-yritykset, jotka kokeilevat ja tuottavat palveluita kaupungeille ja niiden asukkaille, tai jotka tuottavat kaupunkien palveluita tukevia palveluja. Hankkeen puitteissa toteutettavat kokeilut ovat avoimia kaikille terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksille.

Yritykset tarjoavat ratkaisujaan kokeiluhankintoina yhteiskehitettäväksi ja kokeiltavaksi tai voivat osallistua omarahoitteisesti tarjoamalla palvelukonseptejaan testattavaksi kaupunkien kokeilualustoilla. Eri organisaatioiden ja yritysten innovaatioammattilaiset, jotka osallistuvat suunnitteluun ja yhteiskehittämiseen oppivat osana hankkeen toimintaa niin kokeiluista prosessina, kuin yritysyhteistyömuodoista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä yritysten oma tutkimus, mitkä osallistuvat yhteiskehittämiseen hyötyvät uusiin innovaatioihin liittyvistä tutkimuksista ja kokeilujen tuloksista.

Yhteistyötä yritysten tavoittamiseen tehdään esim. health tech yrityshubien ja pk- ja startup-verkostojen kautta, tarjoten innovaatioalustaa uusia avauksia hakevien yritysten käyttöön. Näitä ovat esim. Health Spa, Vertical Accelerator, Ge Healthcare startup Village, Helsinki Business Hub, New CoFactory, Uusi tehdas ja demola-verkosto, HealthHUB, Tekes Health Tuesday -verkosto (tapahtumia Helsingissä, Tampereella ja Oulussa) OuluHealth-ekosysteemin yritykset ja julkiset toimijat, BusinessOulun innovatiotoiminta (tiedottaminen ja yritysyhteistyö), Business Kitchen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat 6Aika-kaupungit, jotka saavat hankkeen kautta juurrutettua yhteiskehittämisprosessin osaksi omaa toimintaansa ja laajennettua prosessit myös yritysyhteistyön paremmin kattavaksi. Yhteiskehityksen toiminnan tuloksista ja innovaatioista hyötyvät hyvinvointi- ja terveyskeskukset, jotka saavat yhteiskehitettyjä innovatiivisia ratkaisuja käyttöön, ja ammattilaiset, jotka oppivat osana prosessia. Hankkeen toiminnan kautta kaupunkien sote-hankintayksiköt oppivat hankinnoista ja ovat paremmin valmistautuneita innovaatiokumppanuuteen liittyviin lakimuutoksiin, ja näin voivat hyödyntää innovaatiokumppanuuteen perustuvia hankintoja tehokkaammin.

Toinen välillinen kohderyhmä ovat kuntalaiset (asiakkaat), jotka pääsevät osallistumaan yhteiskehittämisprosessiin tarpeiden määrittelyn ja kokeilujen kautta. Tämän prosessin lopputuloksena syntyy paremmin kuntalaisten tarpeita vastaavia hyvinvointi- ja terveyspalveluja.

Hankkeesta hyötyvät sote-alueiden julkiset ja yksityiset tahot, joiden vastuulla on terveys- ja hyvinvointipalveluiden toteutus. Molemmat tahot saavat hankkeen lopputuloksena toimivan innovaatioalustan käyttöön.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 114 020

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 057 723

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 662 716

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 600 753

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin, Oulun

Kunnat: Vantaa, Tampere, Oulu, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 20, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Eri tilastojen valossa sote-sektorilla ja sote-alan työntekijöistä 90 prosenttia on naisia. Hanke pyrkii edistämään naisten ja miesten asioita tasapuolisesti, mutta yleisellä tasolla tuleva sote-palvelujen rakenneuudistus ja uusien sote-palveluiden käyttöönotto tulevat vaikuttamaan enemmän naisten työnkuvan muuttumiseen ja siten sukupuolten tasa-arvoon. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ole tehty kuitenkaan tarkkaa toimintaympäristöanalyysia, koska hankkeen päätavoite on yritysyhteistyön parantamien.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toteutuksessa osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus). Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota, että innovaatioalustat takaavat kaikille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua yhteiskehittämiseen, kokeiluihin sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta. Sosiaali- ja terveysala on naisvaltaista alaa työntekijöiden sukupuolijakaumaa tarkastellessa, mutta palvelujen loppukäyttäjien eli kansalaisten sukupuolirooleissa ei ole merkittävää eroa. Hankkeen toiminnoissa, joihin osallistetaan henkilöitä myös julkisten sote-toimijoiden työntekijäryhmistä, pyritään varmistamaan mm. viestinnällisin keinoin myös miesten osallistuminen aktiviteetteihin. Suomalaisten ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa erityisesti kotona asumiseen ja ennakoivaan terveydenhuoltoon littyvien palvelutarpeiden määrittelyssä, palvelumuotoilun näkökulmissa ja kokeilujen toteuttamisessa huomioidaan eri sukupuolten palvelutarpeet, sekä myös etnisten ryhmien osalta. Hankkeen kokeilujen arvioinnissa huomioidaan myös vaikutukset eri sukupuoliin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on mahdollistaa yritysten yhteistyö kaupunkien hyvinvointi- ja terveyskeskusten kanssa erityisesti uusien digitaalisten palvelukonseptien yhteiskehittämisessä ja kokeiluissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	3
Hankkeen välittömät vaikutukset ovat pienet. Välillisesti kokeilualusta mahdollistaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien markkinasignaalien välittämisen yrityksille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Ei välittömiä vaikutuksia. Välillisesti ennakoivan terveydenhuollon ja aktiivisen hyvinvoinnin palveluilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen esimerkiksi tukemalla liikkuvampaa ja omatoimista elämäntapaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	3
Hankkeen välittömät vaikutukset ovat pienet. Ennakoivan terveydenhuollon ratkaisuilla on mahdollisuus välillisesti mm. vähentää käytettävien lääkkeiden määrää, mikä vaikuttaa positiivisesti eliöiden monimuotoisuutta uhkaavaan ympäristön kemikalisoitumiseen sekä vähentää antibioottien käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	2
Hankkeen välittömät vaikutukset ovat pienet. Ennakoivan terveydenhuollon ratkaisuilla on mahdollisuus välillisesti edistää erityisesti vesistöjen ja maaperän hyvinvointia vähentämällä käytettävien lääkkeiden ja antibioottien määrään. Kehitettävät ratkaisut, jotka vähentävät paikan päällä asioinnin tarvetta vähentävät välillisesti myös liikenteen ilmanlaadulle aiheuttamia haittoja sekä hiilidioksidipäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hanke ei aiheuta riskejä tai haittoja Natura 2000 -ohjelman kohteille, eikä kohdistu niihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	4
Hanke mahdollistaa olemassa olevien toimintaympäristöjen ja resurssien tehokkaamman hyödyntämisen avaamalla ne yrityksille kokeilualustaksi. Kokeilualusta voi myös edistää yhteistoimintaa resurssien jakamiseksi lukien näin materiaalien kestävämpää käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset ovat pienet. Hankkeessa mukana olevat kaupungit ovat kukin osaltaan sitoutuneet uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	10
Usean kaupungin välinen yhteistyö mahdollistaa välittömästi synergiaetujen hakemista tuomalla yhteen osaamisklustereita eri kaupungeista sekä edistää paikallisesti kehitettyjen ratkaisujen levittämistä muualle Suomeen. Se tarjoaa verkoston liiketoiminnan kansalliseen laajentamiseen, sekä tekee Suomesta kansainvälisesti kiinnostavan kokeilualustan uudenlaisille terveys- ja hyvinvointipalveluille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa syntyy älykkäitä ratkaisuja ja innovatiivisia kokeiluja, jotka tyypillisesti ovat aineettomia (digitaalisia) tuotteita ja uusia palvelumalleja. Ketterän kehityksen ja yhteiskehittämisen keinoja käyttämällä näitä kehitetään tarvelähtöisesti eri toimijoiden näkökulmat huomioiden, ja näin ollen kestävästi. Välillisesti tämä synnyttää myös uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja muille toimialoille.
Liikkuminen ja logistiikka	6	6
Hankeen tuloksena syntyy digitaalisia palveluita, jotka on helppo saavuttaa paikasta riippumatta. Kaupunkien välinen kokeileminen näiden palveluiden saatavuutta. Hanke edistää liikunta- ja terveysajattelua, joka välillisesti vaikuttaa positiivisesti myös ekologisempien liikkumismuotojen (kevyt liikenne) toteutumiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke vaikuttaa laajasti 6Aika-kaupunkien asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen välittömästi kun uusia palveluita otetaan käyttöön. Kuntalaiset saavat tarpeidensa mukaisia ratkaisuja, joihin ovat itse voineet vaikuttaa. Välillisesti tämä voimaannuttaa omahoitoon ja motivoi kansalaisia käyttämään ja kehittämään uusia ratkaisuja sekä toimintaa.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Erityisesti käyttäjätarpeiden määrittelyssä pyritään ottamaan huomioon tasa-arvoa edistävät näkökulmat ja toimenpiteet innovaatioalustan toiminnassa kun hyvinvointi- ja terveyskeskuksen kontekstiin liittyviä palveluita kehitetään. Uusien ratkaisujen levittäminen nopeasti useisiin kaupunkeihin lisää myös alueellista tasa-arvoa parantamalla uusimpien ratkaisujen saatavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	6
Toiminnan lähtökohtana hankeessa on kaikkien kehitystyöhön osallistuvien toimijoiden yhdenvertainen kohtelu. Erilaisten tarpeiden, ryhmien ja ihmisten yhteensovittaminen on tärkeä osa innovaatioalustan toimintaa
Kulttuuriympäristö	4	6
Hankkeen välillisenä tuloksena kaupunkipalveluiden rakenne muuttuu kun kaupungeissa palvelut siirtyvät terveys- ja hyvinvointikeskuksiin. Hyvinvointikeskukset tilana ja palvelutarjooman kautta voivat vaikuttaa positiivisesti myös yhteisöllisyyteen ja kaupunkirakenteen käyttöön alueella ja siten tukea myös olemassa olevien kulttuuriympäristöjen uudenlaista hyödyntämistä.
Ympäristöosaaminen	2	3
Innovaatioalusta mahdollistaa välittömästi ympäristöosaamisen huomioimisen hyvinvointia terveyssektorilla sekä uudenlaisten innovatiivisten ratkaisujen synnyttämisen. Välillisesti se mahdollistaa uudenlaisten, ympäristö- ja hyvinvointialoja yhteentuovien liiketoiminta-alojen syntymisen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

CoHeWe-hankkeella edistettiin yritysten yhteistyötä kaupunkien kanssa ja mahdollistettiin uusien sosiaali-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Hankkeessa keskityttiin paljolti uusien digitaalisten ratkaisujen yhteiskehittämiseen. Kaupunkien välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä ja hankkeessa yhtenäistettiin julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvelähtöistä kehittämistä. Hankkeen avulla luotiin edellytyksiä parempaan yritysyhteistyöhön ja sote-palveluiden kehittämiseen yrityskokeilujen avulla. Hankkeessa uudistettiin kaupunkien roolia palveluntuottajasta kohti innovatiivisten palvelujen mahdollistajaa, mistä hyötyivät yritykset, kaupungit ja asiakkaat.
-Yritykset pääsivät tiiviisti mukaan uusien palveluiden yhteiskehittämiseen
-Tehostettiin ja parannettiin kaupunkien tarjoamia palveluja
-Saatiin uusia ja parannettuja asiakas- ja tarvelähtöisiä palveluja asiakkaiden käyttöön

CoHeWe-hankkeessa parannettiin sote-palveluja yhteiskehittämisen toimintatapoja hyödyntäen. Hankkeessa kehitettiin yhteinen toiminta- ja vaikuttavuuden arviointimalli kaupunkien olemassa olevien testaus- ja kehittämisalustojen, sekä toimintamallien pohjalta. Hankkeen aikana yhteinen malli jalkautettiin neljään kaupunkiin, mikä auttoi kaupunkien välistä yhteistyötä ja yritysten palvelujen skaalautumista kansallisesti. Kehittämistyön perustana toimi asiakkaiden ja hoitotyön ammattilaisten tarpeet. Hankkeen avulla yritykset saivat ensikäden tietoa kehitystarpeista ja yhdessä ammattilaisten kanssa yhteiskehitetyt palvelut loivat uusia ja yhä parempia palveluita asiakkaille.

Yhteiskehittämisen mallin kehitys ja yritysten kanssa tehdyt palvelukokeilut toteutettiin vuosina 2018–2020. Yhteiskehittämisen mallia kehitettiin koko hankkeen ajan kokeiluista kertyneiden kokemusten pohjalta. Yhteiskehittämisen yhteenveto:
-35 Yritysratkaisun tai palvelun kokeilua
-148 Yritystä osallistui yhteiskehittämiseen
-830 Sote-ammattilaista mukana kehittämässä palveluita
-1490 Asiakasta kehittämässä ja testaamassa uusia palveluita

Hankkeen lopputuloksena syntyi opas yhteiskehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin mallin hyödyntämiseen. Opas ja yhteenveto hankkeen yrityskokeiluista on ladattavissa sivulta: www.cohewe.eu ja julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-331-876-2

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat