Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74217

Hankkeen nimi: HUKATON - Hukkalämpökuormien hyödyntäminen, varastointi ja kysyntäjouston tehostaminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Green Net Finland ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1727756-7

Jakeluosoite: Kuortaneenkatu 2

Puhelinnumero: 050 551 3633

Postinumero: 00510

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.gnf.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Evilina Lutfi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: evilina.lutfi(at)gnf.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 436 2661

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nykyisillään jopa 50 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiasta menee käyttöveden ja ilmanvaihdon kautta viemäriin ja taivaalle. Euroopassa lämpöä menee rakennetussa ympäristössä yhteensä hukkaan jopa 30 ydinvoimalan vuosituotannon verran. Kiinteistön kokonaisenergiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi ottamalla jätevedestä ja poistoilmasta lämpöenergiaa talteen. Hukkalämpöjen hyödyntämisen rinnalla lämmön varastoinnin ja kysyntäjouston kehittäminen ovat avainasemassa älykkään energiajärjestelmän syntymiseksi ja vähähiilisen yhteiskunnan synnyttämiseksi.

Jäteveden ja ilmanvaihdon kautta rakennuksista hukkaan valuvien lämpövirtojen talteenotto ja parempi hyödyntäminen vaatii uudentyyppisten, eri yritysten osaamista yhdistelevien kokonaisratkaisujen luomista, jotka ovat paitsi mahdollisimman energiatehokkaita, niin myös kustannusmielessä toteuttamiskelpoisia. HUKATON -hankkeen päätavoitteena on kehittää teknistaloudellisesti optimoituja älykkäitä kokonaisratkaisuja hukkalämmön parempaan hyödyntämiseen valituissa tarkastelukohteissa ja tunnistaa niiden pohjalta monistettavia konsepteja, joita voidaan monipuolisesti hyödyntää rakennetussa ympäristössä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yksittäisellä teknologialla ei saada kokonaisoptimoituja ratkaisuja, vaan parhaat konseptit muodostuvat erilaisten ratkaisujen yhdistelmillä. Näitä kokonaiskonsepteja tuotetaan HUKATON-hankkeessa.

HUKATON-hanke:
- Optimoi laskemalla (monitavoiteoptimointi) älykkäitä kokonaisratkaisuja hukkalämpöjen talteenottoon ja yhteiskehittämisen ja markkinavuoropuhelun keinoin edistää uusia lämmön varastoinnin ja kysyntäjouston kokonaisratkaisuja
- Kehittää sellaisia konsepteja, joiden avulla rakennukset tulevat osaksi älykästä energiajärjestelmää (kysyntäjousto)
- Luo uusia liiketoimintamalleja ratkaisuja tarjoavien yritysten välille

HUKATON-hankkeen lopputuloksena syntyy optimoituja kokonaisratkaisuja valittuihin tarkastelukohteisiin Helsingin ja Turun alueilla, joiden pohjalta kohteiden omistajat voivat tehdä investointipäätöksiä ja markkinoille muodostuu yritysten muodostamia kokonaisratkaisuja ja uusia arvoketjuja. Hanke siis tuottaa paitsi laskennallisesti optimoituja konsepteja, niin myös etsii yrityskentästä tarjontaa niihin ja auttaa yrityksiä muodostamaan uutta liiketoimintaa. Hankkeessa käydään markkinavuoropuhelua yritysten ja tarkastelukohteiden omistajien kanssa. Hankkeen kautta luodaan uusia liiketoimintamalleja, jotka ovat monistettavissa hankkeen jälkeen.

HUKATON-hankkeeseen valitut tarkastelukohteet ovat: asuinkerrostalo, urheilupuisto (uimahalli - jäähalli) Helsingissä sekä kasvihuone, kauppakeskus ja jätevoimalaitos Varsinais-Suomessa.

Hanke toteutetaan Green Net Finlandin, Aalto-yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:

- kaupungit ja muut isot kiinteistönomistajat

- yritykset, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä erilaisia rakennusten lämpöön, sen talteenottoon, ohjaamiseen ja varastoimiseen liittyviä yrityksiä. Hanke kartoittaa laaja-alaisesti aiheeseen liittyvät avaintoimijat ja on jo valmisteluvaiheessa sitouttanut näistä yrityksistä mukaan merkittävän määrän. Hankkeen aikana kartoitus- ja sitoustustyötä jatketaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kuntalaiset ja veronmaksajat, jotka hyötyvät kiinteistöjen energiatehokkuuden kasvusta ja positiivisista ympäristövaikutuksista

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 274 973

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 587

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 348 934

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 329 057

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Helsingin, Loimaan, Turun

Kunnat: Pöytyä, Salo, Turku, Helsinki, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakentamiseen ja energiaan liittyvä toimiala on arvioiden mukaan enemmän mies- kuin naisvaltainen. Tästä johtuen voidaan olettaa, että hankkeen toimenpiteet helposti keskittyvät enemmän miehiin kuin naisiin (esim. kehitystoimintaan ja hankkeen tapahtumiin osallistuu enemmän miehiä kuin naisia). Hankkeen järjestäjät sitoutuvat tästä syystä miettimään keinoja tasa-arvoisen osallistumisen mahdollistamiseksi. Myös esimerkiksi ohjausryhmän kokoonpanossa pyritään ottamaan tasapuolinen sukupuolijakauma mahdollisimman hyvin huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke ja sen tulokset ovat avoimia yrityksille, palvelun kehittäjille ja ratkaisujen käyttäjille sukupuolesta riippumatta. Energiatehokkuuden parantaminen kaupungeissa voidaan katsoa tasapuoliseksi hyödyksi kuntalaisille sukupuoleen katsomatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kuntien rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, joka on sukupuolineutraali tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Lämmön talteenotto, varastointi ja kysynnän jousto johtaa energiatehokkuuden parantamiseen sekä päästöjen pienenemiseen, joka voidaan katsoa luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseksi - niin välittömästi kuin välillsestikin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Energian kulutus on suurin ilmaston lämpenemistä aiheuttava tekijä ja rakennusten energiankulutus on tässä kokonaisuudessa merkittävä. Kaikilla energiatehokkuutta parantavilla toimilla on suora vaikutus ilmastonmuutoksen aihettamien riskien vähenemiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Lämmön parempi hyödyntäminen johtaa vähempään kivihiilen käyttöön sen tuottamisessa, jolla on välillinen vaikutus kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden lisäätymisessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 5
Lämmön tuotantoon tarvittava kivihiilen poltto vähenee, kun lämpöä hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Tämä vähentää kasvihuonepäästöjä välittömästi. Välilisesti hyöty näkyy myös vesien ja maaperän saastumisen riskin pienenemisessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin, mutta välillisesti ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus vaikuttaa myös Natura-kohteisiin positiivisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta materiaaleihin ja jätteeseen, mutta pieni välillinen vaikutus esim. hiilenpolton vähenemisen kautta mm. tuhkan syntymisen vähenemiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 10
Hankkeessa ei suoranaisesti edistetä uusiutuvan energian tuotantoa, vaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja lämmön parempaa hyödyntämisastetta, mutta monissa ratkaisuissa todennäköisesti tulee olemaan jonkinlainen lämpöpumppuratkaisu, joka osin tukee myös uusituvan energian käyttöönottoa. Lämmön kysyntäjouston ja varastoinnin kehittämisellä taas voidaan todeta olevan merkittävä välillinen vaikutus uusituvan energian tuotannon kausivaihteluiden helpottamisessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa rakennetaan usean yrityksen ratkaisusta koostuvia kokonaisratkaisuja, jota kautta kiinteistönomistajan investointipäätös helpottuu. Tämä mahdollistaa uutta liiketoimintaa ja kehittää paikallista elinkeinorakennetta niin välittömästi kuin välillisestikin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitettävät kokonaisratkaisut sisältävät myös aineetonta osaamista, kuten digitaalisia älyratkaisuja, ohjausta jne.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei vaikuta liikkumisen ja logistiikan kehittymiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Paremmalla kiinteistöjen energiatehokkuudella voidaan oikein suunniteltuna parantaa myös esimerkiksi terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. Myös välillisesti energiantuotannon vähenevät päästöt parantavat hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei katsota olevan varsinaisia vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Hankkeella ei katsota olevan vvälitöntä vaikutusta yhteiskunnalliseeen ja kulttuurisenn yhdenvertaisuuteen. Pieni välillinen vaikutus voidaan katsoa pienemmän energiankulutuksen mahdollistaman rahallisen säästön kautta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa kehitetään niin kuntien kiinteistönhallintaan liittyvää ympäristöosaamista kuin myös ympäristöalan yritysten osaamisen kasvua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke keskittyi rakennetun ympäristön hukkalämpökuormien tehokkaan talteenoton, kysyntä/kulutusjouston ja lämpöenergian varastoinnin näkökulmiin, jossa painotettiin älykkäitä kokonaisratkaisuja. Energiatehokkuutta ja vertailutietoa eri vaihtoehdoista saatiin eri kuudessa tarkastelukohteissa osoitettua käytännönläheisten simulointilaskelmien avulla.

Hankkeen tarkastelukohteet olivat asuinkerrostalo, uimahalli-jäähalli, kasvihuone, kauppakeskus ja jätteestä-energiaksi-voimalaitos. Tarkastelukohteet olivat Uudenmaan ja Varsinais-Suomen aluella.

Tarkastelukohteiden optimoidut ratkaisut, simuloinnit ja niillä saavutettavien hyötyjen osoittaminen onnistui erittäin hyvin. Projekti simuloi käytettävissä olleen tiedon perusteella tarkastelukohdetta ja simuloinnin tuloksia esitettiin omistajaosapuolelle. Tarkastelukohteista saatiin selvitettyä mm. lämmitystarve, hukkalämmön syntymisen määrä, varastoitavissa oleva lämpö ja investoinnin kulut/säästöt eri vaihtoehdoille. Tulokset ovat skaalautuvia saman tyyppisiin kiinteistöihin. Hankkeen tekemät kyselyt yrityksille ja asiantuntijoille osoittavat, että hankkeen tuottama ajantasainen tieto on tärkeää ja hyödyttää monia yrityksiä ja kiinteistöjen omistajia. Digitaalisuuteen perustuva palveluliiketoiminta osoittautui yleisesti jonkin verran ennakoitua haasteellisemmaksi.

Hankkeen tehty yhteistyö, kuten tietojenvaihto, viestintäyhteistyö, yhteistapahtumia ja kokouksia, mm. EKAT, HUIMA, Lämpöä ja Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeiden kanssa oli hedelmällistä.

Hankkeen aktivoima ja fasilitoima markkinavuoropuhelu ja keskustelu simulointien tavoitteista simuloijien ja kohteiden omistajien välillä oli erittäin hyödyllistä ja siitä saatiin myönteistä palautetta. Hankkeessa havaittiin, että eri ryhmien välinen keskustelu ei olisi toteutunut ilman yritysryhmän fasilitoitua keskustelua. Myös hankkeen tulosten esittely ja teemaan liittyvien yritysten omien ratkaisujen esittely HUKATON-yritysryhmässä, seminaareissa ja webinaareissa oli hyvin suosittua.

Hankkeessa tutkittiin alan liiketoimintaa ja liiketoimintamalleja Suomessa. Liiketoimintamalleissa tarkastelu rajattiin kauppakeskus- ja asuinkerrostalokohdetyyppeihin.

Hankkeessa etsittiin hukkalämmön hyödyntämisen liiketoiminnan pullonkauloja ja hankeen tuloksena esitettiin johtopäätöksiä ja ehdotuksia alan liiketoiminnan ja hyötyjen edistämiseksi.

Hankkeen tuloksia julkaistiin useissa seminaareissa, webinaareissa, lehtiartikkeleissa, yleisötilaisuuksissa sekä erillisessä laajassa loppuraportissa, joka on vapaasti saatavilla hankkeen koordinaattorin nettisivujen materiaalipankista (https://gnf.fi/fi/materiaalipankki/).