|
|
|
Hankekoodi: A74236
Hankkeen nimi: Pohjois-Suomen kehittyvä lentoliikenne 2020 -hanke
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Kainuun liitto
Hakijan virallinen nimi: Kainuun liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 2496992-4
Jakeluosoite: Kauppakatu 1
Puhelinnumero: 0400686130
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kainuunliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rauno Veli Kurtti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Henkilöliikenneasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rauno.kurtti(at)lapinliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400686130
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lentoliikenne on ollut koko historiansa ajan kasvuala: lentoliikenne on kasvanut globaalisti lähes 5% vuodessa ja sillä on ollut vahva yhteys BKT:n kehitykseen. Suomen lentoliikenteen kasvu oli viime vuonna 2017 yli 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli pääasiassa Helsinki-Vantaan liikenteen kehittymisen ansioista. Kotimaan matkustajamäärät kasvoivat 2,1 % ja kansainvälisen matkustajat 11,9 %. Voimakkainta matkustajamäärien kasvu oli Pohjois-Suomen lentoasemilla, tätä kehitystä on syytä tukea ja viedä eteenpäin. Pohjois-Suomella on hyvät kasvunäkymät mm. matkailu-, kaivos-, teknologia ja energiatoimialoilla. Kaikki edellä mainitut kasvussa olevat toimialat edellyttävät sujuvia kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. Useiden eri tutkimusten ja saavutettavuuteen liittyvien hankkeiden yhteydessä on käynyt ilmi, että toimivat lentoliikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän ja palveluiden kehittymisen kannalta elintärkeät. Erityisesti matkailuala- ja vientiyritykset ovat riippuvaisia sujuvista lentoyhteyksistä.
Huolimatta siitä, että tarjontaa ja suoria kansainvälisiä yhteyksiä on saatu hieman lisää, niin edelleen Pohjois-Suomi on lentoliikenteen näkökulmasta katsottuna umpikuja. Kotimaan lentoliikenne on rakennettu lähes kokonaan kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, ja hyvin usein kotimaan lentojen aikataulujen yhteen sovittaminen kansainvälisten lentojen kanssa koetaan hyvin haasteelliseksi. Hyvillä jatkoyhteyksillä toimivat kotimaan lennot myydään myös nopeasti loppuun. Sesonkien aikana vähäinen kilpailu on myös johtanut kalliisiin lipun hintoihin.
Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet ovat yrityksen toiseksi tärkein kilpailukykytekijä koulutetun työvoiman jälkeen. Lentoliikenteen ja kansainvälisten lentoyhteyksien merkitys yrityksille on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Yrityksistä n. 70 % indikoi, etteivät investoi alueille, joissa ei ole sujuvia lentoyhteyksiä. Nopeat liikenneyhteydet ohjaavat merkittävästi myös yritysten sijoittumista ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Kaikilla niillä Pohjois-Suomen alueilla joilla viime vuosina on tapahtunut lentoliikenne yhteyksien ja matkustajamäärien kehittymistä, on investointien ja työpaikkojen lisääntyminen ollut merkittävää. Viime vuosina lentoliikenteen matkustajamäärät ovat lähteneet kasvuun erityisesti matkailun ansiosta, ja tätä positiivista trendiä on syytä edelleen kehittää.
Kaikkien kolmen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien strategioissa painotetaan erityisesti saavutettavuuden merkitystä yhtenä tärkeimpänä painopistealueena. Investoinnit Pohjois-Suomessa ovat lähteneet erittäin hyvin liikkeelle useilla eri toimialoilla. Käynnissä olevat suurhankkeet kuten Pyhäjoen ydinvoimala sekä suunnitteilla olevat suurhankkeet kuten Kaidi, Kemin biotuotetehdas, Kaicell Fibers Oy Paltamo ja Boreal Bioref Kemijärvi tulevat tarvitsemaan nopeita kansainvälisiä yhteyksiä. On myös otettva huomioon Oulussa sijaitsevat korkean teknologian klusterit, erityisesti informaatioteknologiaan liittyen, tutkimusinfrastruktuuri, vahva monitieteinen Oulun yliopisto ja muut monipuoliset tutkimus- ja koulutuslaitokset, monipuolinen yrityskanta ja aktiivinen start up-yritysten syntyvyys. Elektroniikka- ja informaatioklusteri sekä elektroniikan valmistus kuin myös ohjelmistotoiminta- ja tietopalvelut ovat vahvistaneet toimintaansa etenkin Oulun ja Kajaanin alueilla.
Myös matkailualalla panostetaan lähivuosina voimakkaasti majoituskapasiteetin ja palveluiden lisäämiseen sekä ympärivuotisuuden kehittämiseen. Erityisesti olemassa olevien sesonkien pidentäminen ja erityisesti kesän saavutettavuuden parantaminen ovat nyt vahvasti esillä. Olemassa olevalle kapasiteetille ja palveluille tarvitaan lisää kysyntää. Lentokapasiteetin vähäinen tarjonta huhtikuussa, keskikesällä ja alkusyksystä nostaa usein myös lentolippujen hintoja. Lentojen vähäinen tarjonta näillä ajankohdilla nähdään merkittävänä esteenä Pohjois-Suomen matkailun kehitykselle ja uusien investointien saamiselle alueelle. Pohjois-Suomessa tarvitaan ympärivuotisia hinnaltaan kilpailukykyisiä kotimaan lentoyhteyksiä, jotka kytkeytyvät hyvin Helsinki-Vantaan kansainvälisiin yhteyksiin. Tarvitaan myös lisää suoria kansainvälisiä yhteyksiä muihinkin lentoliikenteen solmukohtiin kuin Helsinkiin. Arktisella alueella tarvitaan myös parempia sisäisiä lentoyhteyksiä.
Lentoyhtiöiden liiketoimintamalleissa on viime vuosien aikana tapahtunut myös paljon muutoksia. Markkinat ovat jakautuneet verkostolentoyhtiöiden, alueellisten lentoyhtiöiden, halpalentoyhtiöiden, hybridi yhtiöiden ja charter – tilauslentoliikenneyhtiöiden kesken. Pohjois-Suomen lentoasemien vaikutusalueilla tarvitaan lisää ajantasaista tietoa ja osaamista lentoliikenteessä operoivien toimijoiden toimintaperiaatteista. Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuuksien näkökulmasta kansainvälisen saavutettavuuden parantaminen on oleellista. Erityisesti kansainvälinen matkailu ja sen kehittyminen vahvana palvelualana on ollut tukemassa rakennemuutoksesta selviytymistä. Monipuoliset kansainväliset lentoyhteydet ovat perusedellytys yritysten kohdemarkkinoiden laajenemiselle, ja on koko Suomen kansantalouden kannalta tärkeätä että kehitämme maakuntien vientiedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä tällä kustannustehokkaalla liikennemuodolla.
Hankkeen kohderyhmiä ovat vientiyritykset ja kansainvälistä toimintaa harjoittavat organisaatiot sekä matkailuala. Merkittäviä kohderyhmiä ovat myös yrittäjäjärjestöt, maakuntaliitot, kauppakamarit, kunnat, kehittämisorganisaatiot ja paikalliset asukkaat.
Lentoliikenne vaikuttaa välillisesti kaikkeen elinkeino- ja yhteiskuntaelämään. Erityisen suuri merkitys parantuneella saavutettavuudella on vientiyrityksiin, pk-yritysten kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen matkailuun ja sitä kautta myös muihin palvelualoihin. Lentoliikenteen vaikutus kansantalouteen on n. 5,8 mrd euroa vuodessa sekä elinkeinoelämälle syntyvät katalyyttiset vaikutukset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 571
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 790
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 455 100
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 413
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Raahen, Rovaniemen, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Kajaanin
Kunnat: Simo, Reisjärvi, Ii, Ylitornio, Siikalatva, Posio, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kolari, Keminmaa, Kärsämäki, Ristijärvi, Muhos, Ranua, Rovaniemi, Ylivieska, Tyrnävä, Muonio, Kempele, Oulainen, Sodankylä, Inari, Utajärvi, Tornio, Sievi, Pyhäjärvi, Paltamo, Pelkosenniemi, Lumijoki, Savukoski, Raahe, Salla, Enontekiö, Siikajoki, Oulu, Pello, Suomussalmi, Kittilä, Sotkamo, Utsjoki, Haapajärvi, Kemijärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kajaani, Puolanka, Kuusamo, Tervola, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki, Kuhmo, Kemi, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Saavutettavuutta parantamalla voidaan myös ympäristöarvoja nostaa paremmin esille, ja ohjata luonnonvarojen säästeliäämpään käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Lentoliikenne nähdään tällä hetkellä ilmastonmuutoksen kannalta huonona asiana, mutta matkustajamäärien ja kysynnän kasvaessa paineet ekotehokkaampien moottoreiden ja lentokoneiden kehittämiselle kasvavat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Matkailijamäärien kasvaessa luonnonsuojelun ja luonnon arvojen merkitys myös kasvaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ihmisten nopean liikkumisen tarve kasvaa ja paine lentoliikenteen kasvihuonekaasujen vähentämiseen kasvaa myös voimakkaasti. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Kulutuskysynnän kasvun myötä myös uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen korostuu. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Matkailijamäärien kasvaessa paikallinen elinkeinorakenne kehittyy ja mahdollisuudet investoida kestävän kehittämisen periaatteiden pohjalta paranevat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Saavutettavuuden parantuessa aineettomien tuotteiden ja palveluiden tarve kasvaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Tehokkailla liikkumismuodoilla voidaan säästää luontoa ja parantaa logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Elinkeinoelämän kehittyminen ja parantuminen luo uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja ja sitä kautta kehittää myös hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Saavutettavuuden parantaminen lisää alueilla kävijöiden määrää ja nostaa esille myös kulttuuriympäristön vaalimisen tarpeen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ympäristöarvojen merkitys ja osaaminen kasvavat elinkeino ympäristön kehittymisen myötä. | ||
Hankkeen puitteissa järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa alueiden yritykset ja lentoliikenteessä toimivat operaattorit kohtasivat. Tilaisuuksissa oli myös mukana lentoyhtiöiden markkinointi, hinnoittelu ja liikennesuunnittelun edustajia. Hanke järjesti työpajoja, joiden avulla nostettiin esille niitä asioita, joilla on vaikutusta lentoliikenteen kehittymiseen. Lentoyhtiöiden edustajille järjestettiin tutustumiskäyntejä lentoasemapaikkakunnille, joiden yhteydessä aluetyöryhmien jäsenet ja lentoyhtiöiden edustajat kokoustivat yhdessä. Vierailujen yhteydessä esiteltiin Pohjois-Suomen matkailun ja muun elinkeinoelämän tarjoamia mahdollisuuksia ja potentiaalia luoda lisää lentomatkustamisen tarvitsemaa kysyntää.Hanke järjesti tilaisuuksia, joissa oli mukana alustajina lentoliikenteeseen vaikuttavien tahojen kuten Visit Finlandin, Finnairin ja Finavian edustajia. Hanke järjesti ja osallistui aktiivisesti aluetyöryhmien kokouksiin ja tuotti kokouksiin ajankohtaista lentoliikennettä taustoittavaa materiaalia ja informoi kokouksia lentoliikenteeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.Hanke teki paikallisten myynti- ja markkinointiorganisaatioiden kanssa yhteistyötä uusien operaattoreiden houkuttelemiseksi avaamaan yhteyksiä Pohjois-Suomeen. Hanke oli mukana useissa eri tilaisuuksissa alustamassa saavutettavuuden merkityksestä ja taustoittamassa lentoliikenteen tilannetta Pohjois-Suomessa. Alueorganisaatiot saivat myös hankkeelta ajankohtaista ja tuoretta tietoa alueensa lentoliikenteen tilanteesta ja sen kehittymisestä. Edellä mainituilla toimilla saatettiin alkuun, ja edistettiin Pohjois-Suomen lentoasemapaikkakuntien ja lentoliikenteessä operoivien yritysten toimintaa ja yhteistyötä. Ymmärrys alueiden ja lentoliikenteessä operoivien yritysten välillä lisääntyi ja yhteistyötä voitiin lisätä.
Kaikille kahdeksalle hankealueen lentoasemapaikkakunnalle laadittiin lentoliikenteen (liikenteellisen) saavutettavuuden kehittämissuunnitelmat, joita aluetyöryhmät voivat hyödyntää jatkossa. Lentoasemapaikkakunnille laadittiin myös Telia Crowd Insights -palvelun yleistettyä mobiililaitteiden paikannusdataa hyödyntäen analyysit saapuvien lentomatkustajien matkakohteista, analyysien pohjalta voidaan tarkastella lentoasemien liityntäliikenne tarpeita.
Finavia ilmoitti keväällä 2019 lopettavansa Enontekiön lentoaseman ylläpidon. Hanke oli aktiivisesti mukana Enontekiön aluetyöryhmän ja pienemmän neuvottelevan työryhmän toiminnassa, jonka lopputuloksena Enontekiön lentoasema päätettiin alueellistaa, ja lentoaseman toiminnan jatkuminen saatiin turvattua. Lentoasema siirtyy kesällä 2021 Enontekiön kuntakonsernin haltuun.
Covid -19 pandemian puhjettua lentoliikenne pysähtyi keväällä 2020 Kajaanin, Kemin, Joensuun, Kokkolan ja Jyväskylän lentoasemille kokonaan. Lentoasemille operoinut lentoyhtiö ilmoitti, että he lopettavat kaupallisen markkinaehtoisen liikenteen kokonaan myös jatkossa näille lentoasemille. Kuusi maakuntaa, joita lentoliikenteen lopettaminen ensisijaisesti koski perustivat yhteistyöryhmän ja aloittivat yhteistyön, jonka päämääränä oli etsiä ratkaisua lentoliikenteen palauttamiseksi noille viidelle lentoasemalle. Yhteistyöryhmässä oli mukana myös kaupunkien, yrittäjäjärjestöjen, kauppakamarien ja yritysten edustajia. Hanke oli aktiivisesti mukana tämän yhteistyöryhmän sekä yhteistyöryhmän valmistelevan työryhmän toiminnassa. Hanke alusti yhteistyöryhmän edustajana mm. valtiovarainministerille lentoliikenteen säilyttämisen tärkeydestä kesäkuussa 2020. Lentoliikenne saatiin palautumaan näille lentoasemille valtion ostopalvelu liikenteenä keväällä 2021.