Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74238

Hankkeen nimi: Vieraskasvit hallintaan - Haitallisten vieraskasvilajien hallintaan ja torjuntaan liittyvien prosessien ja innovaatioiden kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.9.2018 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ProAgria Oulu ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0210123-5

Jakeluosoite: PL 106

Puhelinnumero: 083168611

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.proagriaoulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taimi Eliisa Mahosenaho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: maisema- ja ympäristoasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taimi.mahosenaho(at)maajakotitalousnaiset.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405517807

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vieraskasvit hallintaan - Haitallisten vieraskasvilajien hallintaan ja torjuntaan liittyvien prosessien ja innovaatioiden kehittäminen

Hankealue: Oulun ja Kiertokaari Oy:n sekä Lakeuden EKO:n alue

Hallinnoija ja päätoteuttaja on ProAgria Oulu / maa- ja kotitalousnaiset. Yhteistyötahoina ovat: Kiertokaari Oy, SYKE, LUKE, OAMK, Lakeuden EKO ja Oulun kaupunki. Kohderyhmänä ovat sekä alueen viherrakentamiseen ja hoitoon, maanrakennukseen, kiertotalouteen, suunnittelupalveluihin, konenäkö- ja kuvausteknologiaan, taimitarhatuotantoon sekä maaseudun urakointipalveluihin liittyvät yritykset.

Tavoitteet
Tavoitteena on edistää kustannustehokkaita, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä menetelmiä haitallisten vieraskasvilajien hallintaan liittyvissä prosesseissa alueellamme. Kehittämistä tarvitaan varhaiseen havainnointiin, torjuntatyön menetelmiin, viher- ja maamassojen käsittelyyn sekä kansalaisten ja kuntien viheralueiden biomassojen käsittelyn ohjeistukseen. Julkinen sektori teettää vieraslajitorjuntaa pääosin ostopalveluina joko ulkopuolisilta urakoitsijoilta tai omalta tuottajaorganisaatiolta. Myös maa- ja viherbiomassojen käsittely ja siihen liittyvä kiertotalous on yritystoimintaa.

Hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnetään alueemme yritystoiminnan kehittämisessä. Riittävän varhaisessa vaiheessa havaittu torjunnan kohde on kustannustehokkainta, joten varsinkin siihen liittyville uusille palveluille on tarvetta. Haitallisten vieraslajien hallinta perustuu lainsäädäntöön. Hankkeessa painotetaan tiedottamista osana vieraskasvilajien hallinnan palveluita, ettei vieraslajeja levitettäisi vahingossa ja saataisiin torjuntatyöhön mukaan mahdollisimman monia eri tahoja.

Toimenpiteinä ovat
1. Vieraskasvilajien varhaisten havainnointimenetelmien ja uusien innovaatioiden testausta ja tiedonvälitystä yritystoimintaan liittyen. Esimerkkinä valtakunnassa parhaillaan kehitteillä olevat konenäkösovellukset ja drone-kopterin käyttöön perustuvat menetelmät. Yhteistyössä SYKE ja OAMK.

2. Kiertotalous- ja maanrakennusyrittäjyyteen liittyvien viherbiomassojen ja maa-ainesten käsittelymenetelmien ohjeistuksen laatiminen vieraslajien leviämisen ehkäisyn kannalta.

3. Viheralueiden alempien hoitoluokkien palvelukuvauksen laatiminen vieraslajien torjunnan uusien menetelmien ja kustannustehokkuuden kannalta. Esimerkkinä ei toivottujen kasvilajien torjuntamenetelmät sekä perinnebiotooppien hoidossa käytetyt menetelmät maaseutuyrittäjille sopivina palvelumuotoina.

4. Avoimen tiedon tuottaminen viher- ja maanrakennukseen sekä kiertotalouteen liittyvien yritysten, suunnittelijoiden, konsulttien sekä taimitarhatuottajien tarpeisiin vieraslajiasiassa.

5. Vieraslajipalveluihin liittyvien tiedonvälityskeinojen testaus, mitkä vaikuttavat parhaiten kansalaisten toimintaan siten, että vieraslajit saadaan pidettyä kurissa.

Tuloksina ovat
1. Innovatiivisen uuden teknologian havainnointipalvelujen käyttöönotto on edistynyt

2. Vieraslajipuhtaan kasvualustan tai maanparannusaineksen ohjeistusta on valmistunut

3. Uuden ekosysteemipalvelun kuvaus on valmistunut -> vieraslajit huomioiva hoitourakointi maaseutuyrittäjien toteuttamana

4. Suunnittelupalveluihin, taimitarhatuotantoon ja kiertotalouteen on saatu lisätietoa vieraslajivaatimusten osalta

5. Tiedotuspalvelupaketti kampanjointiin ja ennaltaehkäisyyn on valmistunut

Tavoitteissa ja tuloksissa on alueellinen painotus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat sekä alueen viherrakentamiseen ja hoitoon, maanrakennukseen, kiertotalouteen, suunnittelupalveluihin, konenäkö- ja kuvausteknologiaan, taimitarhatuotantoon sekä maaseudun urakointipalveluihin liittyvät yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Suuri yleisö. Kansalaiset, kunnat, ympäristöviranomaiset, tutkimuslaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 493

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Ii, Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Utajärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Liminka, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanketta suunniteltaessa ja yhteistyötahoja kontaktoitaessa on tasapuolisesti huomioitu sukupuolten tasa-arvo ja se on toteutunut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketta suunniteltaessa ja yhteistyötahoja kontaktoitaessa on tasapuolisesti huomioitu sukupuolten tasa-arvo ja se on toteutunut.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanketta suunniteltaessa ja yhteistyötahoja kontaktoitaessa on tasapuolisesti huomioitu sukupuolten tasa-arvo ja se on toteutunut.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Maa-aineksien ja viherbiomassojen käsittelyyn liittyvien suunnitelmallisten menetelmien edistäminen samalla kun huomoidaan erilaisten massojen sisältämät vieraslajipitoisuudet ja loppukäyttö. Vieraslajitorjunnan varhaiset havainnointi- ja torjuntamenetelmät säästävät huomattavasti luonnonvaroja. Jos vieraslajihavainnointia ei tehdä tai torjuntatyö tehdään liian myöhään, käsiteltävä biomassa ja torjuntatyön energian tarve moninkertaistuu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Ilmastonmuutoksen myötä vieraslajien leviäminen voi lisääntyä ja siksi vieraslajien hallinta on tärkeä osa ilmastonmuutokseen varautumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 9 9
Vieraslajien hallinta on keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden vaalimista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Vieraslajitorjuntaa ennakoivat ja varhaiset menetelmät hillitsevät ilmastopäästöjä. Jos vieraslajihavainnointia ei tehdä tai torjuntatyö tehdään liian myöhään, käsiteltävä biomassa ja torjuntatyön energian tarve ja konetyön päästöt moninkertaistuvat. (vrt. esim. lupiinin niittotyön kustannukset Keski-Suomessa ovat monikertaiset verrattuna Pohjois-Suomen kevyesti heinittyneisiin niitymäisiin tieluiskiin )
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 8
Hankealueella on useita arvokkaita ranta-alueisiin liittyviä natura-alueita, joiden vaalimisen kannalta on keskeistä estää vieraslajien leviäminen ja edistää torjuntaan liittyvää toimintaa. (Kempeleenlahden ranta, Liminganlahden alue mukaanlukien Oulunsalon rannat, Oulujoen suisto, Kiiminkijoki ja suisto, Akionlahti jne.)
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Mikäli vieraslajeja saadaan torjuttua riittävän varhaisessa vaiheessa, siitä syntyvä niittojäte on huomattavasti vähäisempää kuin siellä missä vieraslajit ovat päässeet ryöstäytymään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään ympäristönhoitoon liittyvää palvelutarjontaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa kehitetään ympäristönhoitoon liittyvää palvelutarjontaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Neutraali
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Ympäristönhoito lisää viihtyisyyttä ja siten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen sidosryhmissä tasa-arvo touteutuu.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali
Kulttuuriympäristö 7 7
Ympäristönhoito lisää viihtyisyyttä ja siten hyvinvointia.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vieraskasvit hallintaan - Haitallisten vieraskasvilajien hallintaan ja torjuntaan liittyvien prosessien ja innovaatioiden kehittäminen 2018-2021

Hankealue: Oulu ympäristöineen ja maaseutualueineen, laajemmin Kiertokaari Oy:n sekä Lakeuden EKO:n alueet.

Hallinnoija ja päätoteuttaja: ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset.

Yhteistyötahoina: Oulun kaupunki, Kiertokaari Oy, Lakeuden EKO, SYKE, LUKE, Oamk,

Kohderyhmänä: Alueen viherrakentamiseen ja hoitoon, maanrakennukseen, kiertotalouteen, suunnittelupalveluihin, konenäkö- ja kuvausteknologiaan, taimitarhatuotantoon sekä maaseudun urakointipalveluihin liittyvät yritykset.

Sisältö: Hankkeessa edistettiin kustannustehokkaita, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä menetelmiä haitallisten vieraskasvilajien hallintaan liittyvissä prosesseissa alueellamme. Kehittämistä tarvittiin varhaiseen havainnointiin, torjuntatyön menetelmiin, viher- ja maamassojen käsittelyyn sekä kansalaisten ja kuntien viheralueiden biomassojen käsittelyn ohjeistukseen. Julkinen sektori teettää vieraslajitorjuntaa joko ulkopuolisilta urakoitsijoilta tai omalta tuottajaorganisaatiolta. Myös maa- ja viherbiomassojen käsittely ja siihen liittyvä kiertotalous ovat yritystoimintaa.

Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää alueemme yritystoiminnan kehittämisessä. Riittävän varhaisessa vaiheessa havaittu torjunnan kohde on kustannustehokkainta, joten varsinkin siihen liittyville uusille palveluille on tarvetta. Haitallisten vieraslajien hallinta perustuu lainsäädäntöön. Hankkeessa painotettiin tiedottamista osana vieraskasvilajien hallinnan palveluita, ettei vieraslajeja levitettäisi vahingossa ja saataisiin torjuntatyöhön mukaan mahdollisimman monia eri tahoja.


Toimenpiteinä ja tuloksina olivat

1. Innovatiivisen uuden teknologian havainnointipalvelujen käyttöönotto edistyi. Järjestettiin tapahtumia, laitetestausta ja tiedottamista vieraskasvilajien varhaisten havainnointimenetelmien ja uusien innovaatioiden testauksen yritystoimintaan liittyen. Keinoina olivat drooni- ilmakuvaus-, paikkatieto-, älypuhelin- ja tiedonjakamissovellukset. Valtakunnassa parhaillaan kehitteillä olevat konenäkösovellukset ja dronekopterin käyttöön perustuvat menetelmät herättivät runsaasti yrittäjien kiinnostusta ja osallistumista palvelun kehittämiseen. Yhteistyössä Vieraskasvit hallintaan kanssa SYKE, Oamk, Hamk, POP Ely-keskus ja ProAgria.

2. Kiertotalous- ja maanrakennusyrittäjyyteen liittyvien maa-ainesten ja viherbiomassojen käsittelymenetelmien aineistoa valmistui ja aiheesta järjestettiin kokoontumisia. Tavoitteena oli vieraslajien leviämisreittien tiedostaminen ja vieraslajipuhtaan kasvualustan tai maanparannusaineksen edistäminen. Koko hankkeen ajan pidettiin yhteyksiä valtakunnallisten ohjeiden laatijoihin. Laadittiin luentoaineistoja, tiedotteita, lausuntoja ja kommentteja alueelliset näkökulmat huomioiden. Aiheet liittyivät maamassojen käsittelyyn maanrakennusalalla, viherrakentamisessa, logistiikassa ja massojen sijoittamisessa.

3. Vieraslajit huomioivan urakointipalvelun aineistoa esiteltiin tilaisuuksissa ja tiedottamisessa maaseutu-, viher- ja koneyrittäjille. Osa yrittäjistä otti uuden palvelun osaksi tarjontaansa. Vieraskasvit hallintaan hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnettiin alueen yritystoiminnan kehittämisessä – laadun tai uuden palvelun kehittäminen. Torjuntatyöhön viher- ja reuna-alueilla voidaan soveltaa maaseutumaiseman hoidon kustannustehokkaita menetelmiä kuten maisemalaiduntamista, konetyötä, maa- ja biomassojen käsittelyä kiertotaloudessa (esim puutarhajätteet). Myös katemateriaalien käyttöä testattiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja yrittäjien kanssa. Aiheeseen liittyy myös ekologisen katemateriaalin kasvatuksen mahdollisuudet ja sivuvirtojen hyödyntäminen kuten kuitukasvit ja puuperäiset materiaalit.

4. Suunnittelupalveluihin, taimitarhatuotantoon ja kiertotalouteen tuotiin lisätietoa vieraslajivaatimusten sekä uusien palveluiden osalta. Kohderyhminä olivat taimitarhatuottajat, kiinteistöala, suunnittelijat, konsultit sekä kiertotalouteen liittyvät toimijat. Aiheesta järjestettiin useita tapaamisia ja tehtiin laaja tilaaja-tuottaja kysely yhteistyössä Vieraskasvit hallintaan ja LUKE Taimistopohjoinen hankkeen ja Taimistoviljelijät ry:n kanssa.

5. Tiedotusmateriaalia vieraslajikampanjointiin ja vieraskasvien leviämisen ennaltaehkäisyyn valmistui ja jaettiin tapahtumien yhteydessä, somessa ja hankkeen nettisivuilla. Kohderyhmänä oli laaja yleisö sekä asukkaiden ja kuntien viheralueiden biomassojen käsittelyn ohjeistukseen ja kampanjointiin liittyvät palveluntuottajat. Samalla tehtiin vieraslajipalveluihin liittyvien tiedonvälityskeinojen testausta, mitkä vaikuttavat kansalaisten toimintaan siten, että vieraslajit saadaan pidettyä kurissa. Monikanavainen tiedottaminen osoittautui parhaimmaksi.

Tavoitteissa ja tuloksissa on alueellinen painotus – Pohjois-Suomen erityispiirteet ilmastotekijöiden, lajiston leviämistilanteen, menestymisen ja menetelmien suhteen huomioitiin.

Hankkeen tiivistelmä, kuvia ja kappalemääräisiä tuloksia sekä materiaaleja on esitelty nettisivuilla:
• https://www.proagriaoulu.fi/fi/vieraskasvit-hallintaan/

Esimerkkiyrityksiä esillä netissä 19 kpl – osallistuneita yli 30 kpl yritystä, julkisia tapahtumia 26 kpl, julkisia tiedotteita 50 kpl, tilaisuuksien materiaaleja ja videoita yht. 47 kpl. Lisäksi on tehty laajasti erilaista kehittämistyötä, työryhmiä, kyselyitä sekä lausuntoja asian kehittämiseksi. Lausuntoja annettiin 3 kpl. Tilaaja-tuottaja kysely toteutettiin kahtena vuonna yhdessä Vieraskasvit hallintaan sekä Taimistopohjoinen -hankkeen kanssa. Oulun seudun yritysteamseihin osallistuneille tehty kysely toteutettiin Vieraskasvit hallintaan ja ProAgria Oulun yrityshankkeiden kanssa.

Hankkeen toiminnasta on esitelty ohjausryhmälle ja raportoitu osallistuneita yrityksiä ja tahoja hankkeen alusta alkaen
• 10 kpl – aktiivisesti hankkeen toimintaan osallistuneita
• 20 kpl – mukana jonkin verran hankkeen toiminnassa
• 5 kpl – kaupunkien ja tiehallinnon liikelaitoksia hankkeen toimintaan liittyviä tai osallistuneita
• 20 kpl – hankkeen yritystoiminnan kyselyyn vastanneet Oulun seudulta