Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74252

Hankkeen nimi: BioPartnerit - investointihanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2

Puhelinnumero: +358 (0)294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saila Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saila.laine(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505349301

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus, 0244629-2
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Karjalassa perinteisesti vahvan puunjalostuksen alalla tutkimuslaitosten yritysyhteistyö on tällä hetkellä vaatimatonta ja tämä heikentää yritysten tuotekehitys- ja kaupallistamistoimia. Osasyitä tähän on löydettävissä tutkimus- ja demonstraatiolaitteiden puutteesta ja teknisestä vanhenemisesta, osin organisaatioiden käytänteistä ja eriävistä tavoitteista. Kansallisesti tutkimuslaitosten ja suurten yritystoimijoiden yritysyhteistyö on verkostoituneempaa ja kehittyneempää, joten sieltä on tuotavissa hyviä käytänteitä maakunnalliseen toimintaan ja maakunnan yrityksiä voidaan aktivoida osallistumaan kansallisiin sekä kansainvälisiin kehityshankkeisiin ja tutkimuskonsortioihin.

BioPartnerit -hankekokonaisuudessa kehitetään tutkimus- ja koulutusyksiköiden teknisiä valmiuksia ja ketteryyttä tuottaa resurssiälykkäiden biomateriaalien kehityspalveluita. Hanke parantaa viestintää alueellisten ja kansallisten TKI-yhteistyön mahdollisuuksista ja tuo toimijoita yhteen. Hankekokonaisuuden investointi-osiossa päivitetään tutkimus- ja demolaitteita 1) selluloosan, puun ja puun jalostuksen teollisten sivuvirtojen jalostuksen osalta, 2) biomateriaalien ja puutuotteiden säärasitustestaukseen sekä 3) puurakenteiden ja rakentamisen akustisiin ja kosteusteknisiin mittauksiin, ja näiden palveluihin liittyen.

Kehittämishanke-osiossa edistetään yritysyhteistyön syntymistä julkisin demonstraatioin ja palveluita markkinoimalla, sekä aktivoimalla kansallista sidosryhmäyhteistyötä Pohjois-Karjalan yrityksille. Julkisesti demonstroitavat uudet TKI-valmiudet puu- ja kuitutuotteiden testaukseen tekevät useiden kehitysvaiheessa olevien uusien tuotteiden ja prosessien kaupallistamisen mahdolliseksi. Yrityksille tarjotaan myös matalan kynnyksen mahdollisuutta päästä käyttämään laitteita omassa kehitystyössään. Tutkimuslaitokset kehittävät omia tilaustutkimuksen käytänteitään vastaamaan yrityskentältä tuleviin nopeaa reagointia vaativiin palvelupyyntöihin. Tavoitteena on alueen TKI-toimijoiden resurssien tarvelähtöinen jakaminen, käyttöasteen nosto ja nykyistä kiinteämmän yhteistyön rakentaminen käytänteitä ja viestintää kehittämällä. Hankkeen tuloksena useat alueen yritykset aloittavat tuotekehitysyhteistyön yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja/tai Luonnonvarakeskuksen kanssa ja tästä yhteistyöstä syntyy molemminpuolista kilpailuetua ja tiedonvaihtoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensivaiheessa metsäbiotalouden ja puun käytön ja -jalostuksen sekä muiden materiaali- ja koneteknologian toimialoilla toimivat yritykset. Oppilaitosten tutkijat ja opiskelijat. Luotua toimintakonseptia voidaan "monistaa" muille maakuntien kärkialoille.

Hankkeen avulla syntyvän tutkimus- ja demonstraatioympäristön potentiaalisia hyödyntäjiä on listattu alla:
- Koulutuskuntayhtymä Riveria
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Woodpolis
- Mikpolis Oy
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Stora Enso Oyj
- Fortum Oyj
- Scanpole Oy
- Ykköspuu Oy
- Anaika Wood Group Ltd Oy
- Binderholz Nordic Oy
- Joroisten Taiteovi Oy
- Suomen levyjaloste Oy
- Kesmac Oy
- Karelia ikkunat Oy
- Lameco Oy
- Plasthill Oy (Kareline Natural Composites)
- TimberBros Oy
- Insinööritoimisto Jormakka Oy

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut alueen julkiset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Hankkeen toimintamalli tuottaa tietopohjaa toimintojen linjausten tueksi, mm. kaupungeille, kehittämisyhtiöille, Tiedepuistolle ja rahoittajille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 484 232

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 691 760

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 516 993

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Rääkkylä, Outokumpu, Valtimo, Joensuu, Nurmes, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Polvijärvi, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen valmistelussa ei ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Rekrytoinneissa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon mutta ei ole hankkeen päätavoite.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 6
Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Materiaalitehokkuutta parantamalla ja sivuvirtoja laajemmin hyödyntämällä voidaan tehostaa uusiutuvien sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä entisestään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Biomassan laajempi jalostus korvaa uusiutumattomien materiaali- ja kemikaalituotteiden käyttöä jolla on välillinen myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Järkevä metsäbiotalous ja teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät osaltaan metsäluonnon köyhtymistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut hiiltä kasvukautenaan. Lisäksi energiatehokkaiden materiaalien, tuotteiden ja prosessien kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi sekä hidastaa ilmaston lämpenemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeessa tehtävät investoinnit tukevat kehitystyötä liittyen resurssitehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin, uusiutuvien materiaalien ja vihreiden kemikaalien valmistukseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Sivuvirtojen ja teollisten tähteiden hyödyntäminen bioenergiaksi joko polttonesteiden tai lämmön- ja sähköntuotannon kautta vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Hanke mahdollistaa uusien energiatuotteiden kehitys- ja testaustyön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Hankkeessa tehtävät investoinnit tukevat paikallisen metsäbiotalouden kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien sekä paikallisen raaka-aineen pohjalta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Hankkeen avulla syntyvän tutkimus- ja demonstraatioympäristöiden luomat toimintaedellytykset tehdään tunnetuiksi ja demonstroindaan julkisesti, joka tukevat yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa ennen kaikkea alueellisesti mutta kansallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen avulla varustetaan Joensuussa toimivien osatoteuttajien tiloiden yhteiskäyttöisiä TKI-ympäristöjä, joissa yhdistyy suunnittelu-, materiaali- ja testausosaaminen. Eri ympäristöjen yhteiskäyttö vähentää yritystoimijoiden ja alueen tutkijoiden liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Hankkeessa tehtävien investointien avulla tuetaan paikallista puurakentamisen, puutuoteteollisuuden, materiaalitekniikan, kemiantekniikan ja talotekniikan alojen kehittymistä ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi puulla rakennus- ja huonekalumateriaalina nähdään olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankekokonaisuuden indikaattoritiedot raportoidaan Biopartnerit-Develop hakemuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankekokonaisuuden indikaattoritiedot raportoidaan Biopartnerit-Develop hakemuksessa.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeen investointien mahdollistaman toiminnan avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä kehitetään ja monimuotoistetaan edelleen käyttämällä puuta rakennusmateriaalina. Puutuotteilla ja -kemikaaleilla on myös kulttuurihistoriallista merkitystä ja materiaaliominaisuuksia parantamalla voidaan vaikuttaa puutuotteiden yleistymiseen perinteisissä käyttökohteissa.
Ympäristöosaaminen 1 4
Hankkeen investointien kautta syntyvät TKI-ympäristöt kohdistuvat puun, selluloosan ja teollisten sivuvirtojen rakenne ja jalostus energia-, kemikaali- ja materiaalisovelluksiin, puutuotteiden säärasitustestaukseen sekä resurssiviisaisiin asumisen ratkaisuihin ja mittauksiin. Resurssiviisaudella tarkoitetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä, luonnonvarojen säästämistä, materiaalien tehokasta käyttöä ja kierrätettävyyden edistämistä, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-