|
|
|
Hankekoodi: A74252
Hankkeen nimi: BioPartnerit - investointihanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistokatu 2
Puhelinnumero: +358 (0)294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saila Laine
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saila.laine(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505349301
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalassa perinteisesti vahvan puunjalostuksen alalla tutkimuslaitosten yritysyhteistyö on tällä hetkellä vaatimatonta ja tämä heikentää yritysten tuotekehitys- ja kaupallistamistoimia. Osasyitä tähän on löydettävissä tutkimus- ja demonstraatiolaitteiden puutteesta ja teknisestä vanhenemisesta, osin organisaatioiden käytänteistä ja eriävistä tavoitteista. Kansallisesti tutkimuslaitosten ja suurten yritystoimijoiden yritysyhteistyö on verkostoituneempaa ja kehittyneempää, joten sieltä on tuotavissa hyviä käytänteitä maakunnalliseen toimintaan ja maakunnan yrityksiä voidaan aktivoida osallistumaan kansallisiin sekä kansainvälisiin kehityshankkeisiin ja tutkimuskonsortioihin.
BioPartnerit -hankekokonaisuudessa kehitetään tutkimus- ja koulutusyksiköiden teknisiä valmiuksia ja ketteryyttä tuottaa resurssiälykkäiden biomateriaalien kehityspalveluita. Hanke parantaa viestintää alueellisten ja kansallisten TKI-yhteistyön mahdollisuuksista ja tuo toimijoita yhteen. Hankekokonaisuuden investointi-osiossa päivitetään tutkimus- ja demolaitteita 1) selluloosan, puun ja puun jalostuksen teollisten sivuvirtojen jalostuksen osalta, 2) biomateriaalien ja puutuotteiden säärasitustestaukseen sekä 3) puurakenteiden ja rakentamisen akustisiin ja kosteusteknisiin mittauksiin, ja näiden palveluihin liittyen.
Kehittämishanke-osiossa edistetään yritysyhteistyön syntymistä julkisin demonstraatioin ja palveluita markkinoimalla, sekä aktivoimalla kansallista sidosryhmäyhteistyötä Pohjois-Karjalan yrityksille. Julkisesti demonstroitavat uudet TKI-valmiudet puu- ja kuitutuotteiden testaukseen tekevät useiden kehitysvaiheessa olevien uusien tuotteiden ja prosessien kaupallistamisen mahdolliseksi. Yrityksille tarjotaan myös matalan kynnyksen mahdollisuutta päästä käyttämään laitteita omassa kehitystyössään. Tutkimuslaitokset kehittävät omia tilaustutkimuksen käytänteitään vastaamaan yrityskentältä tuleviin nopeaa reagointia vaativiin palvelupyyntöihin. Tavoitteena on alueen TKI-toimijoiden resurssien tarvelähtöinen jakaminen, käyttöasteen nosto ja nykyistä kiinteämmän yhteistyön rakentaminen käytänteitä ja viestintää kehittämällä. Hankkeen tuloksena useat alueen yritykset aloittavat tuotekehitysyhteistyön yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja/tai Luonnonvarakeskuksen kanssa ja tästä yhteistyöstä syntyy molemminpuolista kilpailuetua ja tiedonvaihtoa.
Ensivaiheessa metsäbiotalouden ja puun käytön ja -jalostuksen sekä muiden materiaali- ja koneteknologian toimialoilla toimivat yritykset. Oppilaitosten tutkijat ja opiskelijat. Luotua toimintakonseptia voidaan "monistaa" muille maakuntien kärkialoille.
Hankkeen avulla syntyvän tutkimus- ja demonstraatioympäristön potentiaalisia hyödyntäjiä on listattu alla:
- Koulutuskuntayhtymä Riveria
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Woodpolis
- Mikpolis Oy
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Stora Enso Oyj
- Fortum Oyj
- Scanpole Oy
- Ykköspuu Oy
- Anaika Wood Group Ltd Oy
- Binderholz Nordic Oy
- Joroisten Taiteovi Oy
- Suomen levyjaloste Oy
- Kesmac Oy
- Karelia ikkunat Oy
- Lameco Oy
- Plasthill Oy (Kareline Natural Composites)
- TimberBros Oy
- Insinööritoimisto Jormakka Oy
Muut alueen julkiset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Hankkeen toimintamalli tuottaa tietopohjaa toimintojen linjausten tueksi, mm. kaupungeille, kehittämisyhtiöille, Tiedepuistolle ja rahoittajille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 484 232
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 483 494
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 691 760
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 690 706
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 6 |
| Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Materiaalitehokkuutta parantamalla ja sivuvirtoja laajemmin hyödyntämällä voidaan tehostaa uusiutuvien sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä entisestään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Biomassan laajempi jalostus korvaa uusiutumattomien materiaali- ja kemikaalituotteiden käyttöä jolla on välillinen myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Järkevä metsäbiotalous ja teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät osaltaan metsäluonnon köyhtymistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 4 |
| Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut hiiltä kasvukautenaan. Lisäksi energiatehokkaiden materiaalien, tuotteiden ja prosessien kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi sekä hidastaa ilmaston lämpenemistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeessa tehtävät investoinnit tukevat kehitystyötä liittyen resurssitehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin, uusiutuvien materiaalien ja vihreiden kemikaalien valmistukseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Sivuvirtojen ja teollisten tähteiden hyödyntäminen bioenergiaksi joko polttonesteiden tai lämmön- ja sähköntuotannon kautta vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Hanke mahdollistaa uusien energiatuotteiden kehitys- ja testaustyön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 6 |
| Hankkeessa tehtävät investoinnit tukevat paikallisen metsäbiotalouden kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien sekä paikallisen raaka-aineen pohjalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen avulla syntyvän tutkimus- ja demonstraatioympäristöiden luomat toimintaedellytykset tehdään tunnetuiksi ja demonstroindaan julkisesti, joka tukevat yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa ennen kaikkea alueellisesti mutta kansallisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen avulla varustetaan Joensuussa toimivien osatoteuttajien tiloiden yhteiskäyttöisiä TKI-ympäristöjä, joissa yhdistyy suunnittelu-, materiaali- ja testausosaaminen. Eri ympäristöjen yhteiskäyttö vähentää yritystoimijoiden ja alueen tutkijoiden liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa tehtävien investointien avulla tuetaan paikallista puurakentamisen, puutuoteteollisuuden, materiaalitekniikan, kemiantekniikan ja talotekniikan alojen kehittymistä ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi puulla rakennus- ja huonekalumateriaalina nähdään olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankekokonaisuuden indikaattoritiedot raportoidaan Biopartnerit-Develop hakemuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankekokonaisuuden indikaattoritiedot raportoidaan Biopartnerit-Develop hakemuksessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeen investointien mahdollistaman toiminnan avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä kehitetään ja monimuotoistetaan edelleen käyttämällä puuta rakennusmateriaalina. Puutuotteilla ja -kemikaaleilla on myös kulttuurihistoriallista merkitystä ja materiaaliominaisuuksia parantamalla voidaan vaikuttaa puutuotteiden yleistymiseen perinteisissä käyttökohteissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 4 |
| Hankkeen investointien kautta syntyvät TKI-ympäristöt kohdistuvat puun, selluloosan ja teollisten sivuvirtojen rakenne ja jalostus energia-, kemikaali- ja materiaalisovelluksiin, puutuotteiden säärasitustestaukseen sekä resurssiviisaisiin asumisen ratkaisuihin ja mittauksiin. Resurssiviisaudella tarkoitetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä, luonnonvarojen säästämistä, materiaalien tehokasta käyttöä ja kierrätettävyyden edistämistä, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. | ||
Biopartnerit-hankekokonaisuuden investointiosiossa laajennettiin ja päivitettiin toteuttajaorganisaatioiden tutkimuslaitteistoa 1) selluloosan, puun ja puunjalostuksen teollisten sivuvirtojen jalostukseen, 2) biomateriaalien ja puutuotteiden nopeutettuun sääaltistustestaukseen, mekaanisten ominaisuuksien testaukseen ja levymäisten tuotteiden materiaalien ja aihioiden valmistukseen sekä 3) puurakenteiden ja rakentamisen akustisiin ja kosteusteknisiin mittauksiin ja näiden palveluihin liittyen. Kaikki suunnitellut hankinnat toteutettiin hankkeen aikana laitehankintoja koskevaa kansallista- ja EU-lainsäädäntöä ja toteuttajaorganisaatioiden hankintaohjeistuksia noudattaen.
Itä-Suomen yliopiston laitteistoa vahvistettiin Agilent Infinity II HPLC-laitteella ja sen käyttökustannuksia alentavalla typpigeneraattorilla, Valmet FS5 UHD kuituanalysaattorilla, PARR-painereaktorilla, Memmert olosuhdekaapeilla ja LabPlant sumutuskuivaimella. Luonnonvarakeskuksen investointeja olivat Atlas Xenotest 440 nopeutetun sääaltistuksen testauskaappi, Joos LAP 60 mekaaninen kuumapuristin sekä leikkaus- ja ruuvinvetolujuuden työkalut Zwick materiaalinkoestuslaitteeseen. Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttamien hankintojen avulla modifiointiin rakennusfysikaalisten ominaisuuksien demoamisympäristöä sekä päivitettiin koeistuslaitetta vastaamaan liimattujen puutuotteiden mekaanisen testauksen tarpeita. Lisäksi hankittiin mittalaitteita ja simulointiohjelmisto ääniteknisiin mittauksiin, siirrettävä dataloggerijärjestelmä lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaamiseksi sekä varastokontti, kasauspöytiä ja siirtokalustoa näytekappaleiden käsittelyyn.
Toteutetut investoinnit vahvistavat hankkeeseen osallistuneiden koulutus- ja tutkimuslaitosten toimintakykyä ja alueellista TKI-toimintaa mahdollistaen laajemman testauspalvelutarjonnan sekä ketterämmän tuotekehitysprosessin kohdennetuilla aloilla Pohjois-Karjalan ja muiden alueiden yrityksille ja yhteisprojekteille. Laitteita käytetään myös Biopartnerit-hankekokonaisuuden kehittämisosiossa, jossa kehitetään koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja yritysten vuorovaikutusta TKI-toiminnassa ja luodaan tälle toimintamalli. Kehittämishankkeessa toteutetaan toimintaan osallistuvien yritysten kanssa julkisesti raportoitavia demonstraatioita projektissa hankituilla laitteilla. Demonstraatioilla on myös saatu alkuun useita opinnäytetöitä, joita toteutetaan yhdessä yritysten kanssa.