|
|
|
Hankekoodi: A74257
Hankkeen nimi: Vähähiilinen Lappi, VÄPPI
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.3.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Hallituskatu 22
Puhelinnumero: 040 1823 496
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Sirkka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.sirkka(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504552529
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen toteutuksenaikainen tavoite on vähentää fossiilisen energian käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä kohdealueen kunnissa. Viestinnän ja verkostoitumisen avulla vaikutetaan myös kuntalaisten ratkaisuihin energian käytössä ja muussa kasvihuonekaasupäästöjä tuottavassa toiminnassa. Näin saadaan aikaan konkreettista taloudellista säästöä. Hankkeen toimintamalli ja tulokset ovat hyödynnettävissä kaikissa Lapin kunnissa.
Hankkeeseen mukaan lähtevien pilottikuntien määrä on seitsemän. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet työpaketeittain ovat:
TP 1. Kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja kuntalaisten vähähiiliset energiaratkaisut:
Tässä työpaketissa tehdään kunnille uusiutuvaan energiaan, hajautettuun energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuva suunnitelma, hyödyntäen ja päivittäen aiemmissa hankkeissa tehtyjä (kunta)selvityksiä. Tavoitteena on kehittää menettelyjä, joilla saadaan toteutettua cleantech -ratkaisuja kuntien alueilla sijaiseville kiinteistöille. Työpaketissa edistetään myös kuntalaisten vähähiilisiä energiahankintoja mm. yhteishankintojen kautta.
TP 2. Kestävän ja hajautetun energiantuotannon aluetaloudelliset vaikutukset
Työpaketissa määritellään, millaisia uusiutuvia ja hajautettuja energiavaroja voitaisiin Lapin maakunnassa ottaa käyttöön, millaisia taloudellisia vaikutuksia näistä aiheutuisi ja mitkä olisivat toimenpiteiden päästövaikutukset. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää maakunta-, seutukunta ja osin myös kuntatason päätöksenteon tukena.
TP 3. Verkostoituminen, tapahtumat ja tiedottaminen
Hankkeen tavoitteena on rakentaa Lapin vähähiilisten kuntien verkosto ja tukea kuntien liittymistä HINKU-verkostoon. Työpaketissa edistetään kuntien vertaisoppimista muiden alueiden kokeneilta hinkukunnilta. Tietojen vaihtaminen, toisilta oppiminen sekä yhteisten toimenpiteiden suunnittelu ja edistäminen ovat oleellinen osa hankkeen tulosten saavuttamisessa. Tätä tuetaan järjestämällä työpajoja, webinaareja sekä verkostoitumistapahtumia, joissa kunnat saavat mahdollisuuden verkostoitua keskenään sekä cleantech-ratkaisuja tuottavien yritysten kanssa. Työpaketissa järjestetään myös Väppi-päivät, johon kutsutaan mukaan Lapin kunnat. Tämän avulla hankkeen toimintamallia ja tuloksia on mahdollista jalkauttaa maakunnan kaikkiin kuntiin.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat hankkeeseen osallistuvat kunnat, hankealueen kuntalaiset, pk-yritykset, joilla on tarjota vähähiilisiä, energia- ja materiaalitehokkaita uusituvan energian ratkaisuja sekä suuremman kokoluokan kiinteistöjä omistavat tahot, joita ovat esimerkiksi seurakunnat, yritykset, asunto-osakeyhtiöt ja kaupan ala.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat maakunnan kaikki toimijat, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä hankintoja tai tarjoavat kyseisiä tuotteita ja palveluita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 735
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 353 552
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 454 669
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 896
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson
Kunnat: Enontekiö, Kolari, Ylitornio, Ranua, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. materiaalitehokkuuden lisääntymisen myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 9 |
| Hankkeen ylätason tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä materiaali- ja resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden lisääntymisen myötä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 7 |
| Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttavat merkittävästi kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuden säilymiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat sekä organisaatioiden että ihmisten vähähiilistä toimintaa. Tällä on selvä vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä materiaalien ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tällä on suora vaikutus jätteiden määrän vähenemiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 10 |
| Hanke etsii ja tarjoaa ratkaisuja uusiutumattomien energianlähteiden korvaamiseen paikallisesti tuotetuilla, uusiutuvilla energian lähteillä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 9 |
| Paikallisesti tuotetun ja hankitun energian käytön lisääntymisellä on suora vaikutus kohdealueen elinkeinotoimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 7 |
| Hanke tarjoaa tietoa myös aineettomien palveluiden tuottamisesta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 9 |
| Kohdealueen kuntia ja kuntalaisten toimintaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Liikkumiseen liittyvät ratkaisut ovat pitkien välimatkojen maakunnassa paitsi haaste myös mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 6 |
| Aluetalouden vahvistuminen paikallisen elinkeinotoiminnan ja vähähiilisten ratkaisujen tuomien taloudellisten säästöjen myötä edistävät omalta osaltaan hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 10 |
| Hanke edistää merkittävästi kuntien, kuntalaisten ja alueen toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
Vähähiilinen Lappi hanketta suunniteltaessa Lapissa ei ollut yhtään kuntaa Hinku-verkostossa ja suunnitelmallinen ilmastotyö Pohjois-Suomen kunnissa oli vähäistä. Hankkeella haettiin ratkaisuja kuntien mutta myös yritysten ja kuntalaisten vähähiilisyystoimien sekä kestävien ratkaisujen käyttöönoton vauhdittamiseen. Tärkein tavoite oli vähentää fossiilisen energian käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä kohdealueen kunnissa. Väppi -hankkeen toteuttamisen kautta kunnat saivat lisäresursseja ja -osaamista energiavaltaisten toimintojen selvitys- ja kehittämistyöhön. Hankkeeseen osallistuivat Enontekiö, Kemi, Kolari, Ranua, Tervola ja Ylitornio.
Kaikille kuudelle kunnalle tehtiin selvitykset energiataseista ja uusiutuvan energian potentiaaleista kunnan alueella. Lisäksi Suomen ympäristökeskus julkaisi kaikille Suomen kunnille päästölaskennan tulokset ensimmäisen kerran Canemure -hankkeessa vuonna 2020 ja nämä tiedot liitettiin osaksi Väppi -hankkeen selvitystä. Aluetalous ja työllisyysvaikutusten arviointi uusiutuvan energian investoinneista suoritettiin Syken kehittämällä panos-tuotosmallilla seutukunnittain yhteensä neljässä Lapin seutukunnassa. Lisäksi kaikista kunnista valittiin pilottikohteet kuntien tarpeen mukaan ja näistä saatin arvokasta tietoa tuleviin investointeihin. Piloteista ja muista tarkasteluista suurin osa liittyi uusiutuvaan energiaan. Kaikki edellä mainitut selvitykset ovat luoneet kunnille kuvaa vähähiilisyystyön tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantamiseksi. Kuntien suunnitelmallisellisen kehittämistyön näkökulmasta tulokset ovat olleet hyviä, esimerkiksi Hinku-verkostoon tai Kuntien energiatehokkuussopimukseen sitoutumisten myötä.
Hankkeessa olivat mukana myös yritykset ja kuntalaiset. Näille kohderyhmille järjestettiin aktivointitilaisuuksia ja neuvontaa erilaisten toimenpiteiden ja tapahtumien kautta. Yrityksiä oli mukana kahdesta lähtökohdasta. Osa yrityksistä suunnitteli uusiutuvan energian investointeja tai muita vähähiilisyystoimia ja he etsivät puolueetonta neuvontaa ratkaisuihin. Osa taas oli erilaisia vähähiilisten ratkaisujen kehittäjiä, toimittajia tai muulla tavalla hankkeen kanssa samoilla tavoitteilla liikkeellä. Kuntaisille järjestettiin muun muassa yhteishankintakampnja öljystä luopumiseksi, johon osallistui yhteensä 25 kohdetta.