|
|
|
Hankekoodi: A74285
Hankkeen nimi: Pohjoinen älykäs kasvu - Arctic Smart Growth (ASG)
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: 020 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Milla Hirvaskari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.hirvaskari(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 571 6578
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lappilaista innovaatioekosysteemiä on kehitetty pitkäjänteisesti älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti Arctic Smartness Portfolio (ASP) ja Arctic Smartness Excellence (ASE) -hankkeissa yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Näillä hankkeilla on luotu klusteripohjainen kehittämisrakenne ja toimiva alueellinen yhteistyö. Hankevalmistelussa on huomioitu Lapin liiton Lappi – arktinen ja kansainvälinen menestyjä sekä Arctic Smartness RDI Excellence (ASR)-hanke, jotka muodostavat toisiaan täydentävän hankekokonaisuuden.
Pohjoinen älykäs kasvu -hankkeen kehittämistavoitteena on Lapin elinvoimaisuuden vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on lisätä lappilaisten PK-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on myös parantaa yritysten ja toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä verkostoja aiempaa tehokkaammin. Hanke kytkeytyy seudullisiin yrityspalveluihin ja yritys-Suomi konseptiin sekä kehittämisorganisaatioiden yritysverkostoihin.
Lapissa toteutetut kv-hankkeet ovat olleet pääosin korkeakoulu-/tutkimuslaitoslähtöisiä tai niissä on ollut mukana suuria yrityksiä. Tämän hankkeen tarkoitus on kääntää painotus pk-yrityksiin sekä niiden kansainvälistymis- ja kasvutarpeisiin. Hankkeessa etsitään kansainvälistymistä ja kasvua tukemaan tarkoituksenmukaisimmat verkostot ja tavoitteita toteuttavat rahoituslähteet ja hankkeet. Lapissa ei ole myöskään hyödynnetty kansainvälisiä investointirahoituslähteitä, jotka myös on saatava alueen käyttöön. Yritysrajapinnan vahvistamiseksi klustereihin kytketään myös seudulliset yrityspalvelut, Yritys-Suomi -palvelut. Yhteistyöllä rakennetaan palvelu- ja rahoitusketjuja, joita yritykset voivat hyödyntää kehittymisensä eri vaiheisiin. Toimijoiden välisellä yhteistyöllä myös varmistetaan tarkoituksenmukaisen palvelun ja rahoituksen tarjonta/saatavuus.
Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jossa yhteistyöketju yrityksistä, korkeakouluihin, alueen toimijoihin sekä kansainvälisiin verkostoihin ja rahoituslähteisiin on muodostettu. Toimintamallissa on sovittu osapuolten tehtävistä ja rooleista sekä vastuista. Yritykset löytävät haluamansa tukipalvelun mahdollisimman joustavasti ja saavat ratkaisut tarpeisiinsa olemassa olevasta keinovalikoimasta.
Hankkeen tuloksena:
- yritysten liikevaihto ja kansainvälistyminen kasvaa
- Lapin TKI-investointien määrä kasvaa
- pk-yritysten hankeosallistumiset lisääntyvät
- kv-rahoituksen määrä alueella kasvaa
- EU:n suorien rahoituslähteiden hyödyntäminen lisääntyy
- S3-yhteistyö vahvistuu
- näkyvyys ja tunnettuus verkostoissa vahvistuu
Hankkeessa hankittu hankkeistamis- ym. osaaminen jää alueelle ja hankkeen toimijoille myös hankkeen jälkeen hyödynnettäväksi. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä ASR-osaamiskeskittymähankkeen kanssa. Yhteistyö Lapin liiton Lappi – arktinen ja kansainvälinen menestyjä kansainvälistymishankkeen kanssa varmistaa sen, että hankkeen ja maakunnan toimenpiteet ovat linjassa keskenään.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat lappilaiset kasvu- ja kehittämishakuiset, potentiaaliset pk-yritykset ja yritysryhmät.
Arctic Smartness -klusterit sekä niiden yritykset
Yritys-Suomi palvelut
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä kehitysyhtiöt
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 770 544
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 686 130
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 952 005
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 847 711
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ylitornio, Pello, Ranua, Keminmaa, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Tornio, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Hankkeessa on mukana teollisuus/kiertotalousklusteri, jossa erityisenä kehittämiskohteena on kiertotalous ja siihen liittyvät ratkaisut. Myös matkailun ja sen kehittämisen osalta luonnon kestävä käyttö on olennainen lähtökohta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailuun ovat yhtenä yhteisenä kiinnostuksen kohteena S3- Digitalisation and Safety for Tourism temaattisessa ryhmässä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 4 |
| Matkailun ekosysteemi ja matkailun kehittäminen huomioivat luonnon kestävän käytön | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Huomioidaan mm. kiertotalouden ja siihen liittyvien ratkaisujen kehittäminen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura-alueille | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen päätavoite on tukea pk-yritysten kasavua ja kansainvälistymistä ja sitä kauttaa vahvistaa alueellista ja paikallista elinkeinorakennetta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa luodaan edellytyksiä yritysten tki-toiminnalle, tuotekehitykselle sekä kansainvälistymiselle myös palveluiden osalta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Hankkeen matkat tehdään tarkoituksenmukaisesti esim. siten, että yksi henkilö edustaa koko hanketta ja kaikkia sen osapuolia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Taloudellinen kasvu ja yritysten menestyminen luovat edellytyksiä palveluiden tuottamiselle ja sitä kautta myös hyvinvointia alueen ihmisille | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen tavoitteena, mutta hankkeen toimenpiteet kohtelevat kaikkia toimijoita(ihmisiä ja yrityksiä) tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteet kohtelevat kaikkia alueita, toimijoita(ihmisiä ja yrityksiä) tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan yritysten ja toimijoiden kasvua ja kehittymistä ja sitä kautta myös kulttuuriympäristö ja yrityskulttuuri vahvistuvat | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Kestävän kehityksen periaate läpileikkaa kaikkea hankkeen toimintaa | ||
Lappilaista innovaatioekosysteemiä on kehitetty aiemmissa Arctic Smartness -hankkeissa, joita tehtiin yhteistyössä julkisten organisaatioiden eli korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Näillä hankkeilla kehitettiin mm. klusteripohjainen kehittämisrakenne ja alueellinen yhteistyö.
Pohjoinen älykäs kasvu – Arctic Smart Growth (ASG) -hankkeessa painopiste käännettiin lappilaisten pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymistarpeisiin. Hankkeella haettiin EAKR-rahoitusta toimintalinjalta 1, erityistavoitteesta 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen.
Hankkeen kehittämistavoitteena oli Lapin elinvoimaisuuden vahvistaminen tukemalla yritysten kasvua ja kansainvälistymistä niin, että niille luodaan mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälistä rahoitusta, verkostoja ja Arctic Smartness-klustereita toimintansa kehittämisessä. Tavoitteena myös klustereiden toiminnan kehittäminen, jotta ne pystyvät tukemaan yritysten kehittymistä ja niiden pääsyä kv-verkostoihin. AS-klusterit toimivat linkkinä kansainvälisiin rahoituksiin, verkostoihin ja hankealoitteisiin. Yritysrajapinnan vahvistamiseksi klustereihin, hankkeen toiminta kytkeytyi hankekumppanuuden kautta seudullisiin yrityspalveluihin (SYP-palvelut), Team-Finland -verkostoon sekä kehittämisorganisaatioiden yritysverkostoihin.
Maakunnallisen yhteistyön myötä hanke onnistui vahvistamaan lappilaista innovaatioekosysteemiä. Innovaatioekosysteemiä vahvistettiin muun muassa yhteisten tavoitteiden ja roolien kirkastamisella sekä tutustumalla muiden ekosysteemin jäsenten toimintaan. Hankkeen myötä kehittyi toimintamalli, jossa muodostettiin yhteistyöketju yrityksistä, korkeakouluihin, alueen toimijoihin sekä kansainvälisiin verkostoihin ja rahoituslähteisiin. Keskeistä oli toimijoiden yrityksille tarjoamien kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden, mahdollisuuksien ja osaamisen näkyväksi tekeminen.
Arctic Smartness -hankkeiden välinen yhteistyö oli tuloksellista. Säännölliset yhteiset suunnittelukokoukset ja toimenpiteet varmistivat yhteisen linjan sekä toistensa tukemisen kunkin hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Näin myös vältyttiin päällekkäisiltä toimenpiteiltä. Tämä vahvisti Arctic Smartness -toimintamallin kehittämistä, näkyvyyttä ja toiminnan jatkuvuutta. Klustereiden maakunnallinen näkyvyys parani hankkeen viestintätoimenpiteiden ja yhteisen tekemisen kautta. AS-hankkeiden yhteisellä viestinnällä saavutettiin laajempi yleisö ja verkostot, kuin yksittäisellä hankkeella olisi ollut mahdollisuuksia.
Lapissa toteutetut kv-hankkeet ovat olleet pääosin korkeakoulu- ja tutkimuslaitoslähtöisiä tai niissä on ollut mukana suuria yrityksiä. Lappilaiset pk-yritykset eivät ole juurikaan olleet mukana ns. EU:n suorassa rahoituksessa. Lapissa ei ole myöskään hyödynnetty kansainvälisiä investointirahoituslähteitä.
Hanketoiminnan myötä kansainvälisen rahoituksen määrä alueella kasvoi, EU:n suorien rahoituslähteiden hyödyntäminen lisääntyi ja AS -toimijoiden ja klusterien välinen yhteistyö sekä AS -toiminnan näkyvyys ja tunnettuus verkostoissa vahvistuivat. Hankkeessa hankittu verkosto- ja rahoitusosaaminen jäivät alueen toimijoille hankkeen jälkeen hyödynnettäväksi.
Hankkeen tuloksena pk-yrityksien, kohderyhmien ja hankekumppaneiden osaamista lisätiin rahoitusmahdollisuuksista, palveluista, verkostoista ja TKI-palveluista yritysten liikevaihdon ja kansainvälistymisen kasvun tueksi. Hankkeessa kerättiin ja suodatettiin tietoa kv-rahoituksesta ja -verkostoista, palveluista sekä muista yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksista. Tietoa tuotiin suoraan yrityksille tapaamisissa ja työpajoissa sekä välillisesti eri verkostojen, kuten SYP-toimijoiden, Kauppakamarin, Lapin Yrittäjien ja AS-klustereiden kautta sekä eri tilaisuuksien yhteydessä ja AS LinkedIn ryhmän kautta. Rahoitustiedon seuraaminen ja välittäminen oli jatkuvaa hankkeen ajan.
Hanke järjesti Kohti kasvua ja kansainvälistymistä -webinaarisarjan (3 webinaaria) sekä Rahoitusmahdollisuuksia vihreän siirtymän investointeihin, Kasvukauden avajaiset sekä Rahoitusmahdollisuuksia yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhön -webinaarit yrityksille ja yrityskehittäjille.
Klusteritoimijoiden yritysyhteistyö aktivoitui hankkeen aikana. Klusteritoimijat aktivoivat yrityksiä toimintaan mukaan kartoittamalla mm. yritysten tarpeita kasvuun ja kansainvälistymiseen, ja sen pohjalta pystyivät auttamaan ja ohjaamaan yrityksiä oikean avun luo tarpeen mukaan. Esimerkkinä ohjaaminen ASR-kehittämisympäristö -hankkeen toimintaan mukaan tai rahoituksen hakemiseen liiketoiminnan kehittämiseksi. Yrityksiä ja muita SYP-toimijoita sparrattiin ja konsultoitiin liiketoimintaosaamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, rahoitukseen ja kansainvälistymiseen liittyvistä palveluista ja jalkautettiin hankkeen tuottamaa tietoa kohderyhmälle.
Hankkeessa tuotettiin Sole ko hakea -rahoitusopas, johon koottiin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, joilla voidaan tukea lappilaisten pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Opas suunnattiin ensisijaisesti apu- ja perehdytysvälineeksi yrityskehittäjille sekä muille yritysten kanssa toimiville. Opasta päivitettiin hankkeen ajan sähköisempään muotoon ja sivusto löytyy AS-www sivustolta. Sivustolle on koottu myös lappilaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevia palveluita, kumppanuuksia ja verkostoja.
Hankkeen aikana AS-klustereiden välinen yhteistyö tiivistyi. Klusteritoimijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja muiden AS-klustereiden toimintatapoihin yhteisten tapaamisten, viestinnän ja toiminnan kautta.
Hankeyhteistyöllä kehitettiin yhteistä Arctic Smartness -viestintää: AS-uutiskirje, AS-www-sivut suomeksi ja englanniksi, AS-LinkedIn-sivu sekä erilaiset tapahtumat. Hanke tuotti AS-klustereista myös Youtube- videon Klusteritoimintaa Lapissa: Mitä hyötyä Arctic Smartness -klustereista on yrityksille?
Hankkeen tuloksena vahvistettiin S3-yhteistyötä. Älykkään erikoistumisen kumppanuudet (S3) on kehitetty edistämään alueiden välistä yhteistyötä ja mm. edistämään yhteisiä investointialoitteita. Komissio on kysynyt mittavia investointihankeideoita. Tuloksena viety Lapin matkailuelinkeinon tarpeita yhteiseen eurooppalaiseen Tourism of Tomorrow Lab -investointialoitteeseen, jota viedään komission antaman asiantuntijan avulla eteenpäin. Prosessi jatkuu hankeajan jälkeen. Maaseutuklusterin osalta tuettu uuden temaattisen Berry+ kumppanuuden perustamista S3 alustalle.
Parannettiin AS-klustereiden kansainvälistymistä ja näkyvyyttä European Cluster Collaboration (ECCP)-alustalla. Kehittämisympäristöt-klusteri liittyi ECCP-alustalle, johon muut klusterit ovat liittyneet aiemmin. Päivitetty myös muiden AS-klustereiden profiileja ja tietoja ECCP alustalla. Alustalle on laitettu hyviä esimerkkejä AS-klustereiden ja yritysten välisestä kehittämistoiminnasta. Klustereiden kansainvälisen näkyvyyden parantaminen ja yritysyhteistyöstä kertominen on tärkeää, koska klustereiden kautta tullaan ohjaamaan yritysrahoitusta EU:lta.
Hankkeessa viestittiin esimerkkejä suoraa EU-rahoitusta saaneista lappilaisista yrityksistä. Esimerkkien kautta tuotiin esille hyötyjä yhteistyöstä tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkit tuotiin esille mm. hankkeen webinaareissa. Lisäksi tehtiin kuvauksia ASR-hankkeen yrityspilottiprojekteista esimerkkeinä klusterin kehittämisyhteistyöstä yritysten kanssa. Esimerkeistä viestitty hankkeen kohderyhmille eri kanavia hyödyntäen.
Hankkeen osatoteuttajien yhteistyö vahvistui alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Tuloksena hankeorganisaatioita mukana kolmessa suoran EU-rahoituksen saaneessa hankekonsortiossa, joissa avataan voucher-hakuja yrityksille liiketoiminnan kehittämiseksi sekä H2020-rahoitteisessa tutkimushankkeessa.
Kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä kartoitettiin koko hankkeen ajan. Vuonna 2019 selvitettiin mm. yritysten kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia, esteitä ja tarpeita yrityshaastatteluilla. Kartoituksen avulla pystyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä yritysten tueksi. Pandemian alettua toimenpiteitä jouduttiin perumaan ja uudelleen suuntaamaan, sillä yritysten tilanne ja tarpeet muuttuivat hetkessä. Kartoitus lisäsi toimijoiden osaamista ja ymmärrystä yritysten tarpeista ja kansainvälistymispotentiaalista sekä yritysten mahdollisuuksista hanke suoraa EU-rahoitusta oman liiketoiminnan kehittämiseen. Tulokset on toimitettu myös muiden AS-hankkeiden hyödynnettäväksi.
Lisäksi kartoitettiin kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalisia yrityksiä ja toimialoja Lapin alueelta haastattelemalla 19 lappilaisen kunnan SYP-toimijaa. Kartoituksen tulokset välitettiin mm. AS-klusterien käyttöön. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi tulevien rahoitushakujen yrityskumppaneiden hakemiseen.
Kartoitusten pohjalta hanketoimijoiden osaaminen lappilaisten yritysten potentiaalista, polusta ja tukipalveluista kasvuun ja kansainvälistymiseen lisääntyi. Tämän myötä hanketoimijat pystyvät jatkossa auttamaan paremmin yrityksiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan uusia kehittämistoimenpiteitä yhteistyössä yritysten kanssa.
Hankkeen tuloksena kehitettiin toimintamalli, jossa yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen kytkeytyi partneriorganisaatioiden perustoimintaan osana Lapin kansainvälistymisen ekosysteemiä. Tärkeää oli tunnistaa ja tunnustaa kunkin osatoteuttajan rooli yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi tässä yhteistyössä. Näin yrityksiä voidaan tiiviimmällä yhteistyöllä auttaa paremmin. Toimintamallikuvaus löytyy hankkeen sivuilta: https://arcticsmartness.fi/wp-content/uploads/sites/5/ASG-julkiset-palvelut-kasvua-ja-kansainvalistymista-tavoitteleville-yrityksille.pdf