Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A74299

Hankkeen nimi: EkoPlan - ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 0406841836

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Vatanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tuntiopettaja/projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.vatanen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406718279

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on syventää yritysten ympäristötietoisuutta (ekosuunnittelu ja ympäristövaatimukset, vähähiilisyys/hiilijalanjälki, kiertotalous, energia- ja materiaalitehokkuus, sivuvirrat jne.) ja tukea ekologisen ajattelun sisäistämistä ja siirtämistä toiminnoiksi tuotteistamisessa läpi koko arvoverkoston. Ekologisuus tehdään yrityksissä näkyväksi ja sitä kautta osaksi liiketoimintaa. Toteutuksessa ekosuunnittelun, energiatehokkuuden ja kiertotalouden tutkimus ja koulutus integroituvat mm. Lapin ammattikorkeakoulun Arktinen kiertotalous ja sivuvirrat – koulutuskokonaisuuteen, jonka sisällöissä erityisenä näkökulmana on mm. arktinen olosuhdeosaaminen. Hankkeen piloteissa tuotettu tieto jäsennellään teema- ja verkostolähtöisesti ja sijoitetaan ”Ympäristö-ekologia e-Ekoplan” -kokonaisuus verkkoon vapaasti saataville toimijoiden työkaluksi sekä avoimeksi infopankiksi työkirjoineen. Tulosaineiston pohjalta voidaan hallita esim. yrityksen ympäristöohjelman laatimisen prosessi. Ohjelman toimenpiteillä pyritään vähentämään päästöjä ja pienentämään hiilijalanjälkeä. Ekokäytäntöjen tietoisuus ja näkyvyys lisää yritysten kilpailukykyä mm. vahvistamalla ekoystävällisiä tuote-/yritysbrandejä sekä avaa uusia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja toimimiseen laajemmissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. Lapin imago puhtaana ja ympäristöystävällisenä alueena vahvistuu lappilaisten yritysten ympäristötoimien myötä.

Konkreettiset tavoitteet:
- Avoin ”Ympäristö-ekologia e-Ekoplan”
- Saada yritykset ekosuunnittelun ja ympäristövaatimustenmukaisten toimenpiteiden toteuttajiksi ja kehittäjiksi
- Saada yritykset hyödyntämään ekoajattelua omassa liiketoiminnassaan (tuotteet ja palvelut vaatimusten mukaisiksi) – pakolliset ja vapaaehtoiset tuotemerkinnät
- Yritysten ympäristöohjelmat ja mahdolliset ympäristömerkit
- Selvitetään digitalisaation eri mahdollisuuksia ekodesign ja ympäristövaatimusten toteuttamisessa
- Saada yritys-/tuotebrandit kohti parempaa Lappi-imagoa
- Uudet innovaatiot ja markkina-avaukset

Tärkeimmät toimenpiteet:
TP 1. Hallinto ja tiedottaminen
TP 2. Toimijaverkoston muodostavat pilottiverkostot
TP 3. Ekosuunnitteluun liittyvän asiakas-/yritystarvelähtöisen tiedon koostaminen sekä ”prosessointi” pilottiverkostoissa / Ekodesign-vaatimukset e-EkoPlan -palvelinympäristöön
TP 4. Ympäristötietoisuuteen liittyvän asiakas-/yritystarvelähtöisen tiedon koostaminen sekä ”prosessointi” pilottiverkostoissa / Ympäristövaatimukset e-EkoPlan -palvelinympäristöön
TP 5. Digitalisaation mahdollisuudet asiakastarpeen mukaan, prosessointi ja testaus pilottiverkostoissa sekä kiinnittäminen e-EkoPlan palvelinympäristöön
TP 6. Kansainvälinen näkökulma

Hankkeen tulokset:
- Toiminnan tuloksena lappilaisten yritysten ja toimijoiden ekosuunnittelu ja ympäristövaatimusten tietoisuus sekä osaaminen lisääntyvät, kiertotalous kytketty ekosuunnittelun ympäristönäkökohdaksi. -> tuloksina piloteissa 2 – 3 ISO 14001 mukaista ympäristöohjelmaa. Tekemisen kautta syntyvät myös esimerkit e-EkoPlan – nettikäsikirjaan – tulokset hyödynnettävissä avoimesti myös hankkeen päättymisen jälkeen
- "e-EkoPlan" materiaalit verkkoon vapaasti saataville, materiaaleja voidaan hyödyntää kaikille avoimesti ja kehitettäessä Lapin AMK:n Arktinen kiertotalous ja sivuvirrat – koulutuskokonaisuutta sekä TKI-palveluja.
- Ekosuunnittelun ja hiilijalanjäljen laskentamallien soveltaminen piloteissa mm. energiatehokkuuden määrittämiseksi (2-3 kpl)
- Digitalisaation mahdollisuuksia selvitetty ja demoja toteutettu mm. raksa- ja tuotemallipiloteissa (1-2 kpl). Pitkällä aikavälillä uudet ekotehokkaammat tuotteet ja vähähiilisemmät ratkaisut.
- Selvitys ekosuunnitteluvaatimuksien ja ympäristöarvojen huomioimisesta yritysten liiketoiminnassa markkinalähtöisesti.
- Vähähiiliset ratkaisut – ekokilpailukyky ja arktinen ekologia - tuotteen ekologisen profiilin määräytyminen
- Ennakointitietoa ekosuunnittelusta pitkän tähtäimen suunnittelun perustaksi
- Mahdollisuuksia uusille markkina-avauksille (ml. kv)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset sekä yhdistykset, jotka ovat olleet yhteistyössä hankkeen valmistelussa. Hankevalmistelussa yritykset ovat olleet aloitteellisia ja osoittaneet ekosuunnitteluun sekä energiatehokkuuteen liittyviä tarpeita esim. teknologiateollisuus-, matkailurakentaminen- sekä energia- ja ympäristötoimialaryhmille. Hanke kohdentuu välittömästi maakunnallisiin ja kansallisiin yrityksiin, jotka ovat ekosuunnittelun sekä ympäristövaatimusten piirissä, tutkimuslaitoksiin ja toimialaverkostoihin (koko arvoverkosto) sekä Lapin ammattikorkeakouluun. Kohderyhminä ovat myös kaikki hankkeessa tuotettavan avoimen EkoPlan-palvelimen käyttäjät.

Alustavat hankkeeseen kiinnostusta ja aktiivisuutta esittäneet tahot,sidosryhmät ja kumppanit ovat:

Sidosryhmät, jotka tuovat hankkeeseen osaamistaan ja tietotaitoaan kentän tarpeen mukaan "viranomaistahoina" virkansa puolesta (ei sitoumuksia)
• Kylmäyhdistys, Kylmäkauppiaitten liitto, Teknologiayhdistys
• TUKES, Motiva ja Ympäristöminsteriö
• Silpu
* Digipolis

Ympäristö ja energia/kiertotalous (pilotti):
• Elwira Oy, Kemijärvi (käsittely/kierrätyslaitos, kylmälaitteet ja elektroniikka tuotteet -kiertotalous) (avaintoimija)
• Puutuoteteollisuuden kalustesuunnittelu-, valmistus ja myynti: Peltoniemi Oy, Kemijärvi/Rovaniemi (avaintoimija)
* Kalusteovien valmistus ja myynti: Ovin Oy, Kemijärvi
• Puutuotekomponentit: ASWood Oy, Ranua
• LP Lakkapää Oy -rakentaminen rakennustuotteet (rakennustuoteasetus CPR ja rakennustuotedirektiivi CPD) kotimainen energiatuotanto,ympäristö.

Teknologiateollisuus/ Kylmäkalustevalmistus (pilotti):
• Porkka Ltd, Kemijärvi (avaintoimija)
• Bistro Oy
• Jäätek Oy
• Ravintolalaite Vänttinen Oy, Rovaniemi (myös markkinointi/verkkokauppa) (avaintoimija)
• Suomen Kylmäteollisuus Oy, Hollola
• Suunnittelu/ Kylmälaitteet:Huurre Group Lahti/Porkka OyKemijärvi
• Suunnittelu ja testaus: Toptester Oy, Rovaniemi
• Service, huolto ja kunnossapito:
• Salmi, Rovaniemi
• Jetitek, Rovaniemi
• Jääsähkö, Rovaniemi
• Porkka/ Huurre Group Kemijärvi

Matkailurakentaminen (pilotti):
• Rakennuttajayhtiö/rakennuskonsultti: Northern Style Oy, Sodankylä ja Pohjois-Lappi (avaintoimija)
• Suunnittelu/Rakennukset: Jan Backman, Rovaniemi - Lappi (avaintoimija, suunnittelu)
• Lappinus Oy:Karttunen Ilmo, Ranua
* Ryhmään tulee kuulumaan yritykset rakennuttajasta loppukäyttäjään yhteensä noin. 12-15 kpl lappilaista yritystä.


Avaintoimijat kokoavat verkostoonsa kuuluvat jäsenorganisaatiot hankkeen pilottiryhmäksi. Ryhmien jäsenet täydentyvät hankkeen alussa TP2 aikana, jolloin ryhmät muodostetaan ja tarpeet/roolit määritellään yritys/ryhmäkohtaisesti. Lapin ulkopuolelta hankkeessa mukana olevat yritykset tukevat lappilaisten yritysten omaa kehittämistoimintaansa kuulumalla heidän toimijaverkostoihinsa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke hyödyttää viranomaisia, jotka vastaavat ekodesign-direktiivin ja ympäristölainsäädännön toimeenpanosta ja valvonnasta sekä toimivat niihin liittyvissä verkostoissa sekä tuotteita testaavat tutkimuslaitokset. Lisäksi hankkeesta välillisesti hyötyvät yritykset, joihin kohdentuu ekosuunnittelutoimenpiteitä tulevaisuudessa (esim. uudet tuoteryhmät).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 990

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 539

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 269 320

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 254 052

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Kolari, Tornio, Inari, Ranua, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty sukupuolivaikutusten arviointi Suvauskoneella, jonka tulokset on hakemuksen liitteenä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on sukupuolinäkökulmaa tarkasteltu suvaus - menetelmällä. Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Järjestäytymisessä hankkeen pilotteihin ja toimenpiteisiin, työpajoihin pyritään ottamaan mukaan yritysten ja organisaatioiden koko henkilökunta sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole päätavoite, sillä sukupuolinäkökulma ei ole hankkeen sisällön kannalta oleellinen seikka.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke edistää kestävää kehitystä ja edistää puhtaita vähähiilisiä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Hanke edistää energiatehokkaampaa toimintatapaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Positiivinen vaikutus tiedostetun ilmastomuutoksen myötä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Huomioidaan ympäristöohjelmissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ekosuunnitteluun,energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen. Materiaalitehokkuus raaka-aineissa sekä sivutuotteet tuotannossa, hyötykäytössä, kierrätyksessä ovat ympäristöohjelmien ympäristönäkökohtia tarkasteltaessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
Ympäristöohjelmien myötä materiaalitehokkuus kehittyy jätteiden määrän vähenemisellä,materiaalien hyötykäytön lisääntymisellä sekä kierrätyksen tehostumisella.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeessa voi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuote/palvelu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 3
Elämyspalvelujen kehittyminen ympäristöystävliisempään suuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Logistiikka yleisenä ympäristönäkökohtana ympäristöohjelmassa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 0
Uuden tiedon soveltaminen käytäntöön kehittää uutta osaamista. Välillisesti uusien innovaatoiden ja menetelmien kautta syntyy parempaa tulosta - hyvinvointia. Koulutusmahdollisuuksien saavutettavuus paranee digitalisaation kehittämisen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Järjestäytymisessä hankkeen pilotteihin ja toimenpiteisiin, työpajoihin pyritään ottamaan mukaan yritysten ja organisaatioiden koko henkilökunta sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen kohderyhmissä ja toimintaperiaatteissa noudatetaan yhdenvartaisuuden periaatteita yksilön lähttökohdista , taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeen vaikutukset heijastuvat välillisesti asuinympäristön viihtyvyyteen sekä kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeella pyritään lisäämään ympäristöosaamista, ympäristöteknologian ja ympäristöohjelmien käyttöönottoa. Vaikutukset kohdistuvat suoraan yritysten töimintaympäristöön sekä välittömästi että välillisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

EkoPlan - ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi -hankkeen tavoitteena oli syventää yritysten ympäristötietoisuutta ja tukea ekologisen ajattelun sisäistämistä ja siirtämistä toiminnoiksi läpi koko arvoverkoston. Tarkoituksena oli tehdä ekologisuus yrityksissä näkyväksi ja sitä kautta luontevaksi osaksi liiketoimintaa.

Hankkeen työskentelyn tärkeimpinä teemoina olivat yritysten ympäristöjohtaminen, ekosuunnittelu ja ympäristövaatimukset, energiatehokkuus ja vähähiilisyys sekä digitaalisuus. Työskentelyssä olivat vahvasti esillä konkreettiset pilottitoimenpiteet yrityksissä ja toimintaverkostoissa sekä näiden lisäksi myös aktiivinen taustatiedon tuottaminen.

Yrityksiä aktivoivat toimet kohdentuivat mm. seuraaviin näkökohtiin:
- ympäristöjohtaminen (CE-merkinnän vaatimukset, ympäristö-ohjelma, ympäristöjärjestelmä, Lean-johtamisen ja ympäristönäkökulmien yhtäläisyydet)
- Ekosuunnittelu (olosuhdetestauksen mahdollisuudet, selvitys ekosuunnittelusta ja ympäristöarvoista yritysten liiketoiminnassa)
- Energiatehokkuus ja vähähiilisyys (energiasimuloinnit, CO2-laskenta)

Lisäksi hankkeessa selvittiin digitalisaation eri mahdollisuuksia ekodesign- ja ympäristövaatimusten toteuttamisessa. Myös tässä aihepiirissä työskentely toteutui erilaisten pilottien ja case-esimerkkien kautta:
- Drone-kuvauksen mahdollisuudet kestävässä alueen käytön suunnittelussa
- Tietomallien mahdollisuudet kestävässä rakennusten suunnittelussa
- Digitaalinen tiedonkeruu (IoT) resurssien kulutuksesta

Piloteissa kerätty tieto sekä muu taustatieto koottiin hankkeen lopulla avoimeksi "e-EkoPlan" -tietopankiksi Tequ.fi -sivuston yhteyteen sekä osin hankkeen koontijulkaisuun.